Rv 32+, kaksoset ja uhkaava ennenaikainen synnytys

Niin ja teholla vietetyt viikot olivat minusta rauhoittavia. Meillä ei ollut oikeastaan kokemusta vauvoista, joten saimme rauhassa tutustua tulokkaaseen ja opetella hoitoa. Ruokakin tuli valmiina, ja meidän vanhempien ainut tehtävä oli opetella pojan hoitoa. Henkilökunta oli mahtavaa! Saimme esim. fyssarilta käsittelyopastusta.

Vitsailimmekin että täysaikaisen kanssa olisimme olleet enemmän hukassa kotiin lähtiessä. Niin hyvää ohjausta saimme.

-viesti 20

Esikoiseni syntyi viikolla 32 melko lailla yllättäen, joten kortisoni ei juuri ehtinyt vaikuttaa. 1800g painoi. Muutaman viikon oli sairaalassa. Syöminen tapahtui nenämahaletkun avulla, mutta kotona sitten jo tuttipullosta. Reipas ja terve hänestä tuli. Tsemppiä sinne, hyvin se menee!!!

Minä olen syntynyt keskosena -69 ja rv oli just tuo 32 ja paino 1600g. Olin perusterve, aluksi keskolassa ja kaikki meni jo tuohon aikaan hyvin. Joten ota rauhallisesti ja nauti loppuraskaudesta. Usein kaksoset syntyy muutenkin etuajassa.

Yritän muistaa käydä lähipäivinä/viikkoina päivittämässä miten sujuu :)

Tää päivä on mennyt kivasti kun oon lukenu teidän viestejä ja kokemuksia. Oma olo on nyt aika rauhallinen, kyllä se tästä.

-Ap

Hyvät viikot jo, ei pitäisi olla erityistä keskosuusriskiä. Toki se on useampi viikko kasvamista sairaalassa edessä.

Toivottavasti kaikki menee hyvin, ja todennäköisesti meneekin!

Eivät ole enää sikiöitä, ihan vauvoja ovat jo :) 

Kaikkea hyvää, koita jaksaa levätä! Selviäisivät nyt jo ulkonakin, mutta toki jokainen päivä kohdussa on parempi <3

Tosi hyvänpainoisia on sun vauvat! Ja tässä maassa keskoset saavat huippuhyvää hoitoa, joten luottavaisin mielin vaan päivä kerrallaan eteenpäin!

Meidän kuopus syntyi rv 24+3, painoa 580g ja pituutta 30 cm.

Kivikkoinen oli alkutaival/ensimmäinen vuosi, mutta noillakin mitoilla on mahdollista selvitä. Tehoviikot oli meille sysimustaa aikaa, mutta vähitellen tuli taas valoa elämään.

Nyt tyttö täyttää viisi ja keskola on muisto vaan.

Paljon tsemppiä, hyvillä viikoilla jo olet ja varmasti hyvissä käsissä sairaalan puolesta!

En tiedä aiheesta mitään, mutta tsemppiä sinulle <3

Lyhyesti voin kertoa oman kokemukseni 22 vuoden takaa. Rv 22 minulla alkoi tulla mahan kovotteluja, en kauheasti niihin kiinnittänyt vielä huomiota. Rv 26 kohdunsuu oli yllättäen auennut ja kohdunkaula lyhentynyt, joten jäin sairaslomalle ja kotilepoon. Tämä auttoikin ja tilanne ei edennyt pahemmaksi, yritin vältellä kaikkea, mikä provosoi supisteluja, jonain päivänä se tarkoitti sitä, etten edes lattialta kumartunut nostamaan jotain sinne pudottamaani. Tämä jatkui ja jatkui, ikuisuudelta tuntuneen ajan, kunnes lopulta rv 35 sain luvan alkaa tekemään "mitä vaan", eli vauvat sai luvan syntyä. Mutta mitään ei tapahtunut! Minä siivosin ja ulkoilin ja saunoin ja vaikka mitä, mutta ei. Vasta viikolla 37 ja rapiat syntyivät ihan täysaikaisina terveet ja 3 kiloiset identtiset kaksoispoikamme. Eli tsemppiä vaan sinne!

Kaikkea parasta teille❤ hyvillä viikoilla olet jo, eiköhän kaikki mene hyvin 🙂

Mulla oli myös suunnilleen noilla viikoilla ennenaikaisen synnytyksen uhka kaksosista, kun kohdunkaula lyheni liikaa. Kaksi vanhempaa lasta olivat syntyneet rutkasti lasketun ajan jälkeen, kaksosraskauden alku oli vaikea hirveän pahoinvoinnin vuoksi ja sitten kai touhusinkin liikaa, kun se lopulta helpotti. Jäin vuodelepoon noin seitsemäksi viikoksi ja loppujen lopuksi synnytys käynnistettiin. Olin koko vuodelevon ajan kotona. Saatiin sukulaisia auttamaan päivisin ja kaupungin kodinhoitaja oli kerran pari viikossa. Huolissaan tuossa sai olla, mutta loppujen lopuksi siis hyvin meni. Meillä epäidenttiset kaksoset.

Olen itse kaksonen ja synnyimme siskoni kanssa juurikin viikoilla 32. Nyt ikää 30 ja luulisi keskosten hoidon edenneen jo melkoisesti vuodesta 1990. Terveitä ollaan oltu aina ja molemmilla yliopistokoulutus eli mitään kognitiivisiakaan haittoja ei jäänyt. Tietenkään mitään ei voi luvata varmaksi ja aina sen parempi mitä kauemmin sikiöt saavat kehittyä kohdussa mutta ajattelisin että ihan hyvät mahdollisuudet saada elävät ja terveet lapset.

Vältä kovaa liikuntaa, jotta sikiöt saavat kehittyä mahdollsimman kauan, ja mahdollisimman stressittömästi.

Onnea.

Kiva kun on niin paljon positiivisia viestejä (yleensä nämä ketjut lähtevät lapasesta samantien...). Synnytin 17 vuotta sitten kuopuksen viikolla 33. Synnytys käynnistyi lapsivesien menolla ja sektio tehtiin seuraavana päivänä vauvan sydänkäyrän muutosten takia. Ensimmäisen päivän vauva vietti teholla hengitysvaikeuksien takia, mutta pääsi sitten tavalliselle valvontaosastolle. Sairaalassa vauva oli kaksi viikkoa. Kotiin pääsi, kun jaksoi syödä ilman nenämahaletkua. Ensimmäisinä kuukausina oli seurantaa anemisoitumisen takia. Annettiin rautalääkettä, käytiin labrassa ja kertaalleen tehtiin punasolutankkaus. Vauva kasvoi ja kehittyi kuitenkin normaalisti- ja on nyt ihana ja fiksu nuorimies. Tsemppiä ap:lle ja kaikille samassa tilanteessa oleville:)

Omat kaksoseni syntyivät rv 36 suunnitellulla sektiolla, kun painon kehitys oli lähtenyt laskuun. Pieniä vauvoja syntyi, isompikin vain 1400g mutta eivät tarvinneet tulevina viikkoina muuta kuin lämpöä ja ruokaa. Eli oltiin sairaalassa noin kolmen viikon ajan odottamassa kasvua ja lämmönsäätelyn kehitystä. Tuo aika tuntui mahdottoman pitkälle ja en ollut varautunut siihen. Komppaan myös aiemmin vastattuja keskovaippoja ja pieniä vaatteita hankkimaan ennalta. Meillä oltiin vasta 3kk kun pienimmät äitiyspakkauksen vaatteet oli sopivat. Jostain kuulin myös että keskosvauvoille on saatavilla untuvapakkaus (vapaaehtoiset tehnyt pieniä keskosvaatteita lahjoitettavaksi). Käytännön juttujen järjestely helpotti itselläni, vaikka hoidonkin ne sairaalasta käsin ja läheisten avustuksella, oli hyvä palata kotiin kun oli vaipat valmiina ja harsot pestynä.

Onnea ja voimia matkaan, hyvin se menee.

Täällä on lepäilty ja synnytys ei ole alkanut, hurraa! Kohdunkaula on lyhentynyt vain aavistuksen lisää, ja nyt sitä ei ultratakaan suotta uudestaan, ettei lyhenemistä provosoida. Ensi viikolla tulee täyteen raskausviikko 34+0, jonka jälkeen synnytystä ei ymmärtääkseni edes koitella estellä. Toki kaksosista puolet syntyy ennenaikaisina, mutta olisi mahtavaa jos kasvaisivat mahassa vielä hetken, ja päästäisiin lähelle täysiaikaisuutta.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Yritän muistaa käydä lähipäivinä/viikkoina päivittämässä miten sujuu :)

Tää päivä on mennyt kivasti kun oon lukenu teidän viestejä ja kokemuksia. Oma olo on nyt aika rauhallinen, kyllä se tästä.

-Ap

Meillä ei siis ollut nenä-mahaletkua tsi muutakaan lisäapua. Keltaisuuteen oli valohoidossa 3 pv.

2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole kaksosista kokemusta mutta ennenaikaisuudesta kyllä. 3 lapsistani on syntynyt 36+0 ja kuopus 33+3. Osastolla olen ollut kaikkien lasten kanssa lepäilemässä muutamasta päivästä useisiin viikkoihin. 

Lastesi paino näyttää olevan jo tosi hyvä ja kortisonitkin olet saanut jo. Lasten selviäminen on siis varmistettu parhaalla tavalla.

Noin pienet joutuvat usein olemaan (kuten omanikin) viikon pari osastolla kasvamassa kunnes nähdään että syöminen onnistuu ja paino lähtee nousemaan. Lisäksi keltaisuutta on usein keskosilla ja sen tarkkailu on tärkeää. 

Kun saimme kotiin kuopuksen hän oli 10 pv ikäinen. Minikokoinen (kotiin tullessa 2089g ja 45cm) mutta tosi reipas. Kehityksessä otti täysiaikaiset kiinni 3 kuukaudessa eikä mitään jälkiä ennenaikaisuudesta jäänyt. Nyt kirjoittaa ylioppilaaksi ja on äitiään päätä pidempi:)

Tsemppiä, kaikki menee hienosti! 

Kiitos kommentista! Tiedän että kaikki vauvat ovat yksilöitä, mutta on rohkaisevaa lukea että ihmisillä on onnellisia tarinoita keskosuudesta. Minulle kun viime viikolla lähinnä puhuttiin riskeistä ja oltiin niin vakavin kasvoin, että ai ai ei saisi lyhentyä kohdunkaula vielä. Tässä itsesyytökset kalvaa ja olo on apea.

Esikoista odottaessani lapsivettä alkoi tihkua viikolla 32, olin kaksi viikkoa vuodelevossa ja kortisonilla kunne synnytys käynnistyi itsestään viikolla 34.

Vauva painoi 2.1kg ja joutui olemaan kolme viikkoa sairaalassa. Kaikki meni kuitenkin hyvin eikä lapselle jäänyt pysyviä ongelmia.

Tsemppiä, sun vauvoilla on onneksi painoa jo aika hyvin.

Tällä viikolla tulee täyteen 35+0, joten hienosti on päästy tänne saakka. Lie vaikka lopulta synnytys täytyisikin käynnistää :D Käyn lopulta vielä kertomassa milloin synnytys oli :)

-Ap

Hieno homma! Tsemppiä jatkoon ja synnytykseen!