Ystäväni ei osoita empatiaa ulosoton aikana
Eikä ole kyse ihan pikkuveloista, vaan ylivelkaannuin henkisten vaikeuksieni vuoksi niin, että kokonaissaldo oli noin 25 000 e. Nyt onneksi noin 3 300 e, eli jaksan vielä jotta pääsen kuiville. Eli noin 4,5 vuotta ulosottoa takana sitten kun velat maksettu.
Ystäväni reaktio kun puin asiaa ennen ulosottoon joutumista, oli välinpitämätön: "Meillä kaikilla on omat vaikeutemme." Ja hän on itse elänyt varsin suojattua elämää. Häntä enemmän tienaava miehensä kuulemma maksaa vesilaskunkin, eikä ystäväni oikein tiennyt paljon lasku on, kun "miehensä maksaa sen".
Eikä ystäväni näytä tajuavan että uo kestänyt jo yli 4 vuotta. Luulisi hänen jo tuon perusteella tajuavan, että pikkujutusta ei ole kyse. Vaan ei mitään kysymystä miten jaksan, joko kohta helpottaa tms.
Kommentit (116)
Hyvin olet saanut maksettua, aika iso kuukausierä ollut jo kauan. Ei enää kauaa ja tuo ajanjakso elämässä on historiaa. Ajattele, että sen jälkeen voisit laittaa aina tuon summan säästöön. Aika hieno suoritus.
Me ihmiset täällä olemme aika yksin. Ei toisia tunnu toisten onni tai epäonni elämässä kiinnostavan. Tuntuu aika pahalta joskus se huomata, mutta kyllä se opettaa ihmisestä ja elämästä. Älä kuitenkaan tuomitse ystävääsi tämän perusteella; jotkut tarvitsevat omakohtaisia kokemuksia ymmärtääkseen vastoinkäymisiä elämässä.
Tsemppiä sulle elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatiaa voi osoittaa nimenomaan sillä, että ymmärtää ihmisen olevan erehtyväinen, eikä potki jo maassa makaavaa. Täältä sitä on aloittajan kuitenkin turha hakea.
Empatiaa voi osoittaa silläkin että ei kuulustele ystävältä miten heillä vesilaskut hoidetaan. Ja empatiaa voi osoittaa myös niin että ei käytä ystävän vesilaskua perusteluna sille että oli ok sössiä omat asiansa. Eikä myöskään kannata halveksia ja vähätellä ystävän "suojattua" elämää mainitun vesilaskun perusteella.
Ei ollut kuulustelu vaan ajatustenvaihto vedentasauslaskun suuruudesta. Eikä liity ulosottooni mitenkään, joten mistä sait päähäsi että käyttäisin sitä perusteena? Ja se hänen elämänsä on ollut suojattua ihan muutenkin. Mutta olen huomannut usein elämässä, että juuri sellaisilta on turha odottaa empatiaa. Rankemman elämän kokeneet osaavat useimmin ymmärtää ja osoittaa empatiaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä empatiaa tuossa tulisi osoittaa? Aika harvassa on ne joilla summa pääsee kertymään tuollaiseksi ilman että se on omaa syytä...
No toivottavasti sinulle tulee joskus henkisiä vaikeuksia elämässä. Mutta minäpä selviän tästä loppuun asti.
Ap
Wau. Vaikutat kerrassaan ystävälliseltä. Siksi onkin erikoista, ettet ole saanut toivomaasi empatiaa puoleesi.
Eri.
Huoh. En minä sille ystävälleni ole tuollaista sanonut vaan tuolle kirjoittajalle!
Ap
Ai.
Kun minä maniassa ensimmäisen kerran poltin kaikki rahani ja enemmän (tavaraan, peleihin), kesti aika kauan palautua. Tai siis en ole täysin palautunutkaan, velkaa on vielä, mutta minun ystäväni olivat ja ovat yhä tukenani.
Ei ole ollut mitään jeesustelua kaikkien omista vaikeuksista, vaan ihan oikeaa tukea.
Meillä päin ystävät ovat sitä varten, että vaikeuksien voitossa autetaan ja tuetaan, vaikka miten olisi ollut ”oma vika”. Sääli, että monilla teistä tuntuu olevan jotenkin häiriintynyt käsitys empatiasta ja ystävyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Ai.
Kun minä maniassa ensimmäisen kerran poltin kaikki rahani ja enemmän (tavaraan, peleihin), kesti aika kauan palautua. Tai siis en ole täysin palautunutkaan, velkaa on vielä, mutta minun ystäväni olivat ja ovat yhä tukenani.
Ei ole ollut mitään jeesustelua kaikkien omista vaikeuksista, vaan ihan oikeaa tukea.
Meillä päin ystävät ovat sitä varten, että vaikeuksien voitossa autetaan ja tuetaan, vaikka miten olisi ollut ”oma vika”. Sääli, että monilla teistä tuntuu olevan jotenkin häiriintynyt käsitys empatiasta ja ystävyydestä.
Niinpä. Empatia ei maksa mitään. Ei ap ole pyytänyt ketään muuta maksamaan velkojaan, joten ei ansaitse syyllistämistäkään.
Huokaus. Olet niin katkera ja vihamielinen, että en usko kenenkään voivan olla ystäväsi. Kartoitan kaikki ympäriltäsi tiuskimalla ja vaatimalla heiltä jotain ihan ihmeellisiä asioita. Et itsekään pysty ymmärtämään muita, joten miksi sinua pitäisi ymmärtää?
Minä ja mieheni olemme maksaneet asuntolainamme, joka oli noin 250 000 euroa pois viimeistä senttiä myöten ja emme valittaneet kenellekään asiasta. Elimme hyvin hyvin niukasti vuosia ja maksoimme niin paljon kuin pystyimme. Kun maksoimme lainaa pois, oli perheessämme myös terveysongelmia, mutta siltikään emme valittaneet. Meidän raha-asiamme eivät yksinkertaisesti kuuluneet kenellekään muulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi toisten pitäisi sinua kehua itse aiheutetusta ongelmasta.
Ainakin pitäisi kehua siitä että on jaksanut selvitä tämän(kin) läpi yksinäisenä ja jaksanut käydä töissä maksaakseni velkani pois.
Ap
No jessus sentään... Niin sitä muidenkin pitää jaksaa käydä töissä (jos yleensä omaa työpaikan, sekään kun ei tällaisina aikoina ole niin itsestään selvää) ja totta kai jokaisen pitää maksaa itse aihettamansa velat pois. Miksi siitä pitäisi sinua erikseen kehua??? Itse en liiemmin arvosta ihmisiä, jotka yleensä elelevät yli varojensa sen takia, kun pitää yrittää pitää jotain kulisseja pystyssä, on niin kova näyttämisen tarve. Miksi tuollaisesta pitäisi vielä kehua?
Kyllä on kylmiä ja tunteettomia ihmisiä tässä ketjussa. Tsemppiä ap, ymmärrän täysin mitä tarkoitat! Toivottavasti näitäkään ei kukaan tue kun joutuvat vaikeuksiin toki usealla "pappa betalar" ...
Ei muakaan käy sääliksi itse aiheutetut ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Empatiaa voi osoittaa nimenomaan sillä, että ymmärtää ihmisen olevan erehtyväinen, eikä potki jo maassa makaavaa. Täältä sitä on aloittajan kuitenkin turha hakea.
Kerran saa jokainen erehtyä mutta ei mullakaan riittäisi jaksaminen jonkun ap:n kaltaisen kanssa.
Veikkaan että vippiä hän on vailla eikä empatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kylmiä ja tunteettomia ihmisiä tässä ketjussa. Tsemppiä ap, ymmärrän täysin mitä tarkoitat! Toivottavasti näitäkään ei kukaan tue kun joutuvat vaikeuksiin toki usealla "pappa betalar" ...
Me emme joudu vaikeuksiin, koska käytämme järkeämme. Varaan empatian niille, jotka yrittävät pelata reilua peliä ja jäävät ilman rahojaan kun joku ei hoida asioitaan.
Mun loppui empatia jo siihen, ettei kaveri maksanut takaisin kahden euron lainaansa.
Minä syytän myös yrityksiä omasta tyhmyydestään kun ne kaatuu. Vain luuseri antaa sellaisen tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai.
Kun minä maniassa ensimmäisen kerran poltin kaikki rahani ja enemmän (tavaraan, peleihin), kesti aika kauan palautua. Tai siis en ole täysin palautunutkaan, velkaa on vielä, mutta minun ystäväni olivat ja ovat yhä tukenani.
Ei ole ollut mitään jeesustelua kaikkien omista vaikeuksista, vaan ihan oikeaa tukea.
Meillä päin ystävät ovat sitä varten, että vaikeuksien voitossa autetaan ja tuetaan, vaikka miten olisi ollut ”oma vika”. Sääli, että monilla teistä tuntuu olevan jotenkin häiriintynyt käsitys empatiasta ja ystävyydestä.
Niinpä. Empatia ei maksa mitään. Ei ap ole pyytänyt ketään muuta maksamaan velkojaan, joten ei ansaitse syyllistämistäkään.
Ansaitseepa. Ap ei ansaitse edes hyviä ihmisiä lähelleen, kun on noin tuittupäinen tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Huokaus. Olet niin katkera ja vihamielinen, että en usko kenenkään voivan olla ystäväsi. Kartoitan kaikki ympäriltäsi tiuskimalla ja vaatimalla heiltä jotain ihan ihmeellisiä asioita. Et itsekään pysty ymmärtämään muita, joten miksi sinua pitäisi ymmärtää?
Minä ja mieheni olemme maksaneet asuntolainamme, joka oli noin 250 000 euroa pois viimeistä senttiä myöten ja emme valittaneet kenellekään asiasta. Elimme hyvin hyvin niukasti vuosia ja maksoimme niin paljon kuin pystyimme. Kun maksoimme lainaa pois, oli perheessämme myös terveysongelmia, mutta siltikään emme valittaneet. Meidän raha-asiamme eivät yksinkertaisesti kuuluneet kenellekään muulle.
Sulla sentään mies tukena
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä empatiaa tuossa tulisi osoittaa? Aika harvassa on ne joilla summa pääsee kertymään tuollaiseksi ilman että se on omaa syytä...
No toivottavasti sinulle tulee joskus henkisiä vaikeuksia elämässä. Mutta minäpä selviän tästä loppuun asti.
Ap
Wau. Vaikutat kerrassaan ystävälliseltä. Siksi onkin erikoista, ettet ole saanut toivomaasi empatiaa puoleesi.
Eri.
Tämä! Jotenkin ymmärrän tätä ap:n ystävää...
Vierailija kirjoitti:
Ai.
Kun minä maniassa ensimmäisen kerran poltin kaikki rahani ja enemmän (tavaraan, peleihin), kesti aika kauan palautua. Tai siis en ole täysin palautunutkaan, velkaa on vielä, mutta minun ystäväni olivat ja ovat yhä tukenani.
Ei ole ollut mitään jeesustelua kaikkien omista vaikeuksista, vaan ihan oikeaa tukea.
Meillä päin ystävät ovat sitä varten, että vaikeuksien voitossa autetaan ja tuetaan, vaikka miten olisi ollut ”oma vika”. Sääli, että monilla teistä tuntuu olevan jotenkin häiriintynyt käsitys empatiasta ja ystävyydestä.
Tivasitko sinä silloin ystäviltäsi, miten heidän parisuhteissaan jaetaan kulut ja ilkeilitkö ystävillesi heidän suojatusta elämästään? Siksi ap saa täällä huonon vastaanoton että hän teki noin. Hassua että se pitää selittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä empatiaa tuossa tulisi osoittaa? Aika harvassa on ne joilla summa pääsee kertymään tuollaiseksi ilman että se on omaa syytä...
No toivottavasti sinulle tulee joskus henkisiä vaikeuksia elämässä. Mutta minäpä selviän tästä loppuun asti.
Ap
Wau. Vaikutat kerrassaan ystävälliseltä. Siksi onkin erikoista, ettet ole saanut toivomaasi empatiaa puoleesi.
Eri.
Huoh. En minä sille ystävälleni ole tuollaista sanonut vaan tuolle kirjoittajalle!
Ap
Ap, vaikene. Sotket vain lisää koko ajan.
Mistä sä voit tietää hänen vaikeutensa? Mulla oli 20 vuotta sitten todella vaikea jakso elämässä. Lähdin omilleni nuorisokodista, molemmat vanhemmat hylkäsivät lapsena, eivätkä koskaan sen jälkeen olleet yhteydessä muutoin kuin rahaa pyytäen. Oli pakko katkaista välit, äiti uhkaili mun henkeä ja lopulta lasteni henkeä jos en anna hänelle rahaa. Isä onneksi kuoli viinaan aika nopeasti. Olin vain vähän päälle kaksikymppinen ja pahimmillaan asuin pururatojen metsissä teltassa. Sieltä olen omin neuvoin noussut ja selvinnyt hyvään elämään.
Ystävät ovat sanoneet suoraan olevansa minulle kateellisia. Joku vihjasi, että minun on varmasti vaikea ymmärtää köyhän ja vähäosaisen ongelmia, kun en ole sellaisia kohdannut. Siis näin oletetaan suorilta. En ala vuodattaa kenellekään menneisyyttäni, koska se tuntuu epämukavalta. Mutta en myöskään lähde lohduttamaan itse asiansa pilanneita, yleensä ne on juuri samat ihmiset jotka itselleni vi ttuilevat kultalusikoista. Tosiasiassa heillä oli paljon paremmat lähtökohdat elämään kuin itselläni, ja senkin mokasivat. Harmi.
Wau. Vaikutat kerrassaan ystävälliseltä. Siksi onkin erikoista, ettet ole saanut toivomaasi empatiaa puoleesi.
Eri.