Vanhenevan puolison (46v) ulkonäkö ja jutut inhottaa
Vielä 10 vuotta sitten ei ollut tätä ongelmaa, mutta nyt yli 45-vuotiaana hänellä on tullut painoa varsinkin keskivartaloon, hampaisiin hammaskiveä, hiukset ohentuneet, pientä ryppyä tullut kasvoihin joka paikkaan, jutut muuttuneet tylsiksi ja asenteet jähmettyneet, mitään uutta ja kivaa tai outoa ei voi harrastaa. Haaveet liittyy kesämökkiin ja pihanlaittoon. Tekee mieli erota.
Kommentit (607)
Vierailija kirjoitti:
35-45 -vuotiaat naiset luulevat olevansa niin nuorekkaita ja eläväisiä jotka matkustelevat ja lipittävät viiniä ja...noh matkustelevat ja lipittelevät viiniä. Menee vain hetki ja sitten ollaankin jo mummoiässä. Kannattiko tuhota hyvä parisuhde? Niinpä.
Jos mummo- ja pappaikä alkaa noin 50-vuotiaasta, niin kolmekymppisellä on siihen 20 vuotta. Ja 46-vuotiaalla neljä vuotta. Huomaatko eron? Paitsi että ap:n mies on nyt jo siinä jamassa että se on elämäämuttavaa sille toiselle osapuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP minulla sama tilanne. Mies 57 minä 46. Mies lihonut 40 kg, polttaa, juo alkoholia, ei liiku, syö roskaruokaa. Kaikki illat löhöää telkkua katsellen ja syö tauotta.
Verenpaine ja sokerilääkitys. Ei seksiä neljään vuoteen, miehellä ei enää ota eteen.
Minä syön terveellisesti, rasvaprosentti 22% liikun 5-6 krt viikossa, mm juoksen 10 km lenkkejä ja käyn salilla. Kroppa urheilullinen, ja vähärasvainen. Rinnat DD-kuppia ja kiinteät. Olen lisäksi naisellinen, pukeudun naisellisesti, ja pidän huolta ulkonäöstäni. Viikottain saan kehuja ulkonäöstäni.
Miehen kanssa ei muuta yhteistä kuin kaveruus. Mies ei suostu lähtemään kävelylenkeille vaikka pyydän mukaan. Kuulemma selkä kipeytyy. Ei myöskään suostu laihduttamaan etc.
Päivittäin mietin eroa. Lisäksi mun olisi helppo löytää uusi kumppani, koska vielä tämän ikäisenäkin saan paljon miesten lähestymisiä ja iskuyrityksiä.. Tiedän että vientiä olisi. Haluan urheilullisen, viriilin puolison.
No eroa ja katso kuinka moni samanikäinen haluaa vakiintua sun kanssa. Olet itsekin lähes 50 vuotias ja vanhenet kovaa vauhtia lekkeilystäsi huolimatta. On eri asia saada kehuja ulkonäöstä ja iskuyrityksiä miehiltä kuin se että joku hyvin säilynyt mies ottaisi sinut puolisokseen. Etkö tuohon ikään mennessä ole tajunnut että miehet kyllä kehuu jos haluaa vähän irtoseksiä? Ne viriilit ja urheilulliset miehet on jo varattuja, sorry.
46v on 46v, eikä lähes 50-vuotias. Vai sanotko 16-vuotiaita lähes 20-vuotiaiksi jne.?
Jos olisin 46v ja hyvännäköinen, en tuhlaisi aikaa ikäpapan kanssa, vaan nauttisin elämästä!
Itse kolme vuotta sitten 45v tunsin olevani selkeästi eri maata viisikymppisten seurassa. Tottakai ihmiset ikääntyvät yksilöllisesti mutta oma tuntemukseni on että vuodet 45-50 voivat lopullisia hyvästijättöjä ns nuorelle minälle. Näin ainakin itsellä. Ei tarkoita elämän loppumista vaan sitä että kaikki turha hömpötys putoaa elämästä pois. Eikä tarvetta miellyttää ketään.
Jos keski ikäinen elää järkevästi ja hoitaa itseään, hän kyllä jaksaa juosta vaikka maratoneja. Ei tuo ikä vielä automaattisesti tee kenestäkään ns nihkeää sohvaperunaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs otin paljon vanhemman miehen? Tämähän oli ihan arvattavissa.
Eikä vain arvattavissa, vaan pääteltävissä. Jokainen vanhenee.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 16 vuotta nuorempi ja alkanut haaveilla omanikäisestä, tai ehkä itseäni nuoremmasta miehestä.
Ap
Nolo. Ei noin voi tehdä jos on vähänkään kunniallinen ihminen, vaan nyt kannat aikuisen tavoin valintojesi seuraukset ja koitat vaikka rohkaista puolisoasi hammaslääkäriin ja lenkille.
Rakkaus, tuo vaikea tahtolaji.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs otin paljon vanhemman miehen? Tämähän oli ihan arvattavissa.
Eikä vain arvattavissa, vaan pääteltävissä. Jokainen vanhenee.
Omasta kokemuksesta sanoisin että nuoret ei ymmärrä sitä että ikä ei ole vain numero, vaikka kuinka pitäisit itsestäsi huolta. Eli nuori voi järjellä yrittää pähkäillä, mutta ei oikeasti pysty sisäistämään sitä mitä se tarkoittaa. Siksi ollaan liian optimistisia asioiden suhteen. Ajatellaan että minä en ainakaan sitten ole sellainen ja tällainen, tahdonvoimalla, eikä puolisoni tule olemaan sellainen ja tällainen, tahdonvoimalla. Eikä oteta huomioon sitä ettei kyse ole vain entisen asenteen ylläpitämisestä tahdonvoimalla, vaan siitä että asenteet oikeasti MUUTTUU. Ihmiset muuttuu, koska draivi kohdistuu eri asioihin. Vaikkapa nyt siihen kesämökin laittamiseen sosiaalisen elämän sijaan. Harrastuksiin tai lapsenlapsiin ulkonäön puunauksen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Sitten on vielä musiikkimaku, vähäpätöinen mutta jatkuvia riitoja aiheuttava asia. Mies ei kuuntele juuri mitään muuta, kuin 80-90-luvun musiikkia, jota en voi sietää. Vihaan sitä yli kaiken. Ap
Miksei mies käytä Bluetoothia, jolloin sinun ei täytyisi kärsiä hänen kuuntelemisistaan eikä hänen sinun? Itse kuuntelen täysin erilaisia ohjelmia kuin 10 v nuorempi vaimoni, eikä hän useinkaan voi edes tietää, mitä kuuntelen ja millä kielellä jne. Ei toista ole pakko häiritä omilla jutuilla ja musiikkimaulla tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs otin paljon vanhemman miehen? Tämähän oli ihan arvattavissa.
Varakas
Ei tosiaankaan ollut varakas, vaan eroamassa oleva kahden lapsen isä ja kaiken lisäksi tavatessamme opiskeli uuteen ammattiin. Tapasimme samassa opiskelupaikassa. Ap
"Eroamassa oleva"???? Ja saanko arvata, sinä vauhditit eroa ja perheen hajoamista?
Tyhmä ketju, mutta: jos kumppani inhottaa, kannattaa erota eikä jäädä lahoamaan inhokin viereen. Ihan katsomatta ikään, sukupuoleen ja varallisuuteen.
Mulla oli sama tilanne, 15v ikäeroa ja jossain vaiheessa se vain alkoi näkyä. Kumppani tosin säilyi hyvähiuksisena ja rypyttömänä, mutta perse alkoi roikkua. Pyysin vaihtamaan vanhempaan. Ps. Hammaskiven saa pois hammaslääkärissä, se ei ole sidoksissa ikään.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 16 vuotta nuorempi ja alkanut haaveilla omanikäisestä, tai ehkä itseäni nuoremmasta miehestä.
Ap
Sinun täytyy sitten ottaa sellainen mies jotta olisit onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs otin paljon vanhemman miehen? Tämähän oli ihan arvattavissa.
Eikä vain arvattavissa, vaan pääteltävissä. Jokainen vanhenee.
Omasta kokemuksesta sanoisin että nuoret ei ymmärrä sitä että ikä ei ole vain numero, vaikka kuinka pitäisit itsestäsi huolta. Eli nuori voi järjellä yrittää pähkäillä, mutta ei oikeasti pysty sisäistämään sitä mitä se tarkoittaa. Siksi ollaan liian optimistisia asioiden suhteen. Ajatellaan että minä en ainakaan sitten ole sellainen ja tällainen, tahdonvoimalla, eikä puolisoni tule olemaan sellainen ja tällainen, tahdonvoimalla. Eikä oteta huomioon sitä ettei kyse ole vain entisen asenteen ylläpitämisestä tahdonvoimalla, vaan siitä että asenteet oikeasti MUUTTUU. Ihmiset muuttuu, koska draivi kohdistuu eri asioihin. Vaikkapa nyt siihen kesämökin laittamiseen sosiaalisen elämän sijaan. Harrastuksiin tai lapsenlapsiin ulkonäön puunauksen sijaan.
Osittain totta. On kuitenkin syytä huomioida, että läheskään kaikilla kiinnostuksen kohteet eivät muutu mitenkään radikaalisti iän myötä. On tietysti olemassa ihmisiä, joita alkaa vanhemmiten kiehtoa vaikkapa mökkeily tai muu rauhallinen puuhailu, mutta on myös paljon niitä, joilla entiset kiinnostuksen kohteet säilyvät läpi vanhuusvuosien, ja jopa niitä, jotka muuttuvat aiempaa aktiivisemmiksi eläkepäivillään.
Ongelmia tulee samanikäisilläkin pareilla silloin, kun toinen iän myötä vetäytyy ja toinen taas ei sellaista tahdo. Siksi mm. matkoilla näkeekin paljon vanhempien naisten porukoita, joilla vielä on halua nähdä maailmaa, mutta omat suunnilleen samanikäiset miehet ovat hautautuneet mökille. Ja vastaavasti saattaa törmätä vaikka kuusikymppisiin motoristiäijiin, jotka reissaavat miesporukalla pitkin maailmaa, kun vaimot ovat kotona hoivaamassa lapsenlapsia.
Minusta on tärkeä huomata, että tämä ei ole puhtaasti ikäkysymys. Enemmän painaa persoona. Usein vaan on mahdotonta tietää nuorena naimisiin mennessään, onko valittu kumppani sitä tyyppiä, joka mummoutuu tai pappaantuu hitaaksi puuhailijaksi jo alle viisikymppisenä, vai jaksaako menojalka vipattaa vielä vanhoilla päivillä. Ei varhaisilla vanhentujilla ole varoituskelloa kaulassa.
Mielenkiintoinen keskustelu, tulin jätetyksi miehen päätöksestä 47 vee, vaihtoi itseään parikymmentä vuotta nuorempaan. Meillä ei ollut lapsia, ikäeroa 7 vuotta. En ole erityisen rupsahtanut jos siihen vedotaan. Mietin kyllä on naisilla niin kova perheenperustamisvietti että ei ole väliä minkä ikäinen mies on.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, että ennen 1980-lukua syntyneet suomalaiset ovat niin usein surkeita pesemään hampaita.
Hammaskivi on syljen mineraalien kovettamaa plakkia. Vaikka olisi kuinka mineraalipitoinen sylki, siihen kovettumiseen menee pari päivää.
Siinä aikanahan olisi pitänyt pestä plakki pois jo neljä kertaa! Mutta kun ei osata pestä huolellisesti sähköhammasharjalla ja hammasvälien putsaus unohtuu.
Ei pidä paikkaansa kaikkien kohdalla. Olen syntynyt -71 ja hoidan hampaani tosi tunnollisesti. Lankaus, harjaus sähköhammasharjalla, suuhygienistillä kaksi kertaa vuodessa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 16 vuotta nuorempi ja alkanut haaveilla omanikäisestä, tai ehkä itseäni nuoremmasta miehestä.
ApItselläkin päättyi ison ikäeron suhde tuon maagisen 45 vuoden täyttämisen jälkeen, ikä jolloin miehet jostain ihmeen syystä samaan aikaan sekä ukkoutuvat, että kuvittelevat olevansa kuumimmillaan 🙈 olin 31v kun mies täytti 45v ja joku kuolemanpelkokin tuli häntä katsellessa.
Hollywoodin starbat ovatkin kuumimmillaan nelikymppisinä, mutta suomimiehet eivät ikävä kyllä.... *LOL*
No mietipä Hollywoodin starbojen resursseja vs suomalainen tavismies. Ja siitä huolimatta, niin se menee myös heillä. Hyvä esimerkki Daniel Craig. Casino Royalessa jumalaisen komea ja timmi, ja odotinkin seuraavaa leffaa kieli pitkällä. Noh, sain pettyä koska ikä alkoi näkyä. Ja seuraava järkytys joku gaala kun mies oli 49-vuotias. Miten voi noilla resursseilla mies pappautua noin järkyttävästi. Sen kohun jälkeen on ollut pikkuisen vähemmän vaarin näköinen, varmaan leikelty ja hiuksia värjätty tai jotain täyteaineita.
Joo. Luultavasti brittinä oli aikonut ikääntyä luonnollisesti, mutta jossain vaiheessa tajusi että elokuvaura on siinä tapauksessa ohi, ja päätyikin plastiikkakirurgiaan.
Mulle kelpaa Daniel kyllä ihan kuinka elähtäneenä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 16 vuotta nuorempi ja alkanut haaveilla omanikäisestä, tai ehkä itseäni nuoremmasta miehestä.
ApNolo. Ei noin voi tehdä jos on vähänkään kunniallinen ihminen, vaan nyt kannat aikuisen tavoin valintojesi seuraukset ja koitat vaikka rohkaista puolisoasi hammaslääkäriin ja lenkille.
Rakkaus, tuo vaikea tahtolaji.
Koskeeko tämä myös miehiä?
Onko aloittaja hammaslääkäri, kun pystyy näkemään toisen hammaskiven?
En näe ap:n asemassa mitään hyvää syytä jäädä lapsettomaan suhteeseen viisikymppisen miehen kanssa, kun ap voisi vielä saada oikean perheen ja omia rakkaita lapsia. Lähde ap ihmeessä elämään omaa aikuista elämääsi!
Vierailija kirjoitti:
Tätä juuri en ole ymmärtänyt suhteissa, joissa nainen yli 10v nuorempi kuin mies. Kun ollaan 20v ja mies yli 30v, tilanne vielä hyvä. Mutta kun nainen alkaa lähestyä 30v ikää ja mies reilu 40v, tilanne alkaa olla toinen, mies harmaantuu ja rypistyy kun nainen on vielä nuori, kaunis ja menevä. Tällaiset pariskunnat ovat vain niin eri paria...
Itse olen 37v nainen ja mies on 54..yhdessä olemme olleet yli 10v, ja olemme edelleen hyvin rakastuneita, ja toisiimme loppuelämäksi sitoutuneita. Edellä kirjoittamasi kuvaa hyvin pinnallista suhdetta, missä oltaisiin vain ulkonäkösyistä tms. Jos suhde alunperin perustuu oikeisiin asioihin, kuten rakkauteen, kunnioitukseen, mielenkiintoon toisen persoonaa kohtaan ja yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin, on samantekevää, mikä on ikäero tai minkä näköiseksi ihmiset muuttuvat, ja vanhenevatko samaan tahtiin vai eivät.
Ikä tai ikääntyminen ei ole se mikä tekee ihmisestä itselle vääränlaisen, vaan ns väärä asenne.