Vanhenevan puolison (46v) ulkonäkö ja jutut inhottaa
Vielä 10 vuotta sitten ei ollut tätä ongelmaa, mutta nyt yli 45-vuotiaana hänellä on tullut painoa varsinkin keskivartaloon, hampaisiin hammaskiveä, hiukset ohentuneet, pientä ryppyä tullut kasvoihin joka paikkaan, jutut muuttuneet tylsiksi ja asenteet jähmettyneet, mitään uutta ja kivaa tai outoa ei voi harrastaa. Haaveet liittyy kesämökkiin ja pihanlaittoon. Tekee mieli erota.
Kommentit (607)
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 16 vuotta nuorempi ja alkanut haaveilla omanikäisestä, tai ehkä itseäni nuoremmasta miehestä.
ApMiksi otit niin vanhan ukon?
Toisin päin olisi ollut parenpi. Vanha ukko voi olla vaikea ja itseppäinen omaishoidettava. Nuorempi ukko esim. jaksaisi nostella vuodeppotilasvaiheessa.
Niin, mutta jäisikö se nuorempi ukko sua nostelemaan tuossa vaiheessa?? Yhtä lailla mies voi vaihtaa nuorempaan, kun vanhempi puoliso alkaa ällöttävä, kuin ap:n kaltainen nainenkin niin haluaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Ap tsemppiä! Täällä vähän samanlainen tilanne. Minulta kysytään papereita, miestä luultu lastemme isoisäksi ja minun isäkseni.
Ehkä joskus kun lapset hieman isompia vaihdan johonkin omanikäiseen mieheen.
Kuulostaa tosi reilulta omaa puolisoa kohtaan👍
Vierailija kirjoitti:
Itse olin ainakin nelivitosena kyllä todella hyvässä kunnossa, varmasti paremmassa kuin suurin osa parikymppisistä. Urheilin ammatikseni 20 vuoden ajan, joten tietysti ei voi verrata ihan perustallaajaan. Tarkoitan vaan, että on erilaisia miehiä. En kyllä itsekään kuvitellut olevani kauhean "nuorekas" kasvoiltani, saati olisi jaksanut kolmekymppistä naista, joka on täysin erilaisesta elämäntilanteessa. En millään. Tuskin sen ikäinen nainen olisi minua jaksanut, miestä jota ei enää baarit tai "hauskanpito" kiinnostanut enää kuten nuorena. Meitä on moneen junaan, ja jos jotain kolmekymppistä ei enää kiinnosta vanhempi miehensä, niin ikäväähän se on, mutta ei voi mitään.
t.55-vuotias mies. En vieläkään nukahtele sohvalle, enkä katso hiihtoa televisiosta. Hampaatkin pesen joka päivä kahteen kertaan.
Tässä avauksessa taisi ennemminkin olla aiheena se että toinen on 15v vanhempi, kuin se että kaikki keski-ikäiset miehet olisivat vanhuksia. Ja se että tietyssä iässä tämä ikäero ei vielä näy, mutta sitten se vain alkaa häiritsemään, vaikka aluksi ei ollut mitään ongelmia. Ne potenssiongelmat, ja vaihdevuodet nyt vain alkavat tietyssä iässä, eikä niille oikein mitään voi. Nuorelle ihmiselle niiden kuuluukin olla se tilanne jossa hän alkaa miettiä onko nyt ihan oikeassa pikassa oikean ihmisen kanssa, kun itse on vielä nuroi ja hehkeä, mutta toinen jo menee menopaussiin.
Mua ja miestäni lopetti kiinnostamassa baareissa käyminen kokonaan samoihin aikoihin, eli noin. 36-vuotiaana. Sen sijaan 26-vuotiaana asia oli ihan eri.
Vaikka moni mies niin luuleekin, niin ei juoksuharrastus ja "kova kunto" tee hänestä yhtään nuorempaa, monesti jopa päinvastoin, kun yleensä tuollaisen reippailun mukana tulee puritaaninen elämäntapa jossa viini on eiei, syömiset lasketaan (ettei vain plösähdetä ja aleta näyttää vanhoilta)ja yöunien pakko olla 21-06 tai menee vihkoon.
Kumpa korona jo loppuisi niin pääsisin matkalle.
Tapaan käydä "Rantalomalla" Gambiassa kerran vuodessa.
Siellä nuoret miehet huomioivat hyvin ja ovat huomattavasti kohteliaampia
kuin Suomalaiset miehet. Pojat Gambiassa odottavat varmaan jo minua käymään.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki miehet haluaa nuoremman naisen, johan se on statuskysymys! Ja nuorempien kans on hauskempaa ja kiihkeempää!
M40( vaimoni on 32v)
Älä yleistä. On miehiä, jotka haluavat vaimon olevan vanhempi.
Hyvä aloitus tärkeästä aiheesta. Muistakaa tytöt että vuodet kuluvat nopsaan ja se 10v ikäero alkaa väistämättä vaivata.
Mun mies on ap:n miehen ikäinen. Samanlainen ollut kropaltaan ainakin viimeisen 20 vuotta. Kiloja tullut, niin mullekin, mutta meillä on yhä hauskaa keskenämme eikä ulkonäkö ole se oleellisin. Tiedän, koska nuorempana se oli mulle tärkeä, aikuistuttuani tajusin, että tyhjät tynnyrit ne kolisee eniten ja miehessäni oli kunnossa koko paketti, kokonaisuus. Nyt on paketti molemmilla hiukan levinnyt, mutta suhteeseen se ei ole vaikuttanut.
Seksiä on, erektiohäiriöineen tai ilman, ei ne päivät itselläkään aina samanlaisia ole. Tuo ihminen on seisonut mun rinnalla niin ylä- kuin alamäissäkin ja minä hänen rinnallaan, se on paljon se. Ollaan hitsauduttu yhteen, näin ei olisi käynyt jos vastoinkäymisissä olisi heti luovutettu tai kun toisen naama jostain syystä ällöttää. Niitäkin hetkiä mahtuu pitkään liittoon, ne ovat ohimeneviä ja suhde on kovemmalla pohjalla kun asiat puhutaan eikä haudota yksin.
Ystävälle kävi niin, että mies pohti eroa 2 vuotta, kertomatta puolisolleen että mikään olisi vikana. Voitte uskoa, että tuli puskista eroilmoitus. Mitään ei ollut enää tehtävissä kun toinen oli käynyt koko prosessin yksin läpi. Toiselle jäi vain tyytyminen päätökseen. Jos parisuhteessa on ongelmia, puhukaa siis, se on parisuhde! Toista voisi kunnioittaa sen verran, että antaisi mahdollisuuden yhdessä käydä ongelmat läpi ja jos lopputulos on ero, niin sitten on. Yksin miettiessä lopputulos useinkin on ero, kun toiselle ei jää edes mahdollisuutta vaikuttaa niihin asioihin jotka toinen kokee ongelmaksi. Käsitelkää ne asiat, niin ne eivät ole ongelma jatkossakin, eikä ne siirry parisuhteesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
AP minulla sama tilanne. Mies 57 minä 46. Mies lihonut 40 kg, polttaa, juo alkoholia, ei liiku, syö roskaruokaa. Kaikki illat löhöää telkkua katsellen ja syö tauotta.
Verenpaine ja sokerilääkitys. Ei seksiä neljään vuoteen, miehellä ei enää ota eteen.
Minä syön terveellisesti, rasvaprosentti 22% liikun 5-6 krt viikossa, mm juoksen 10 km lenkkejä ja käyn salilla. Kroppa urheilullinen, ja vähärasvainen. Rinnat DD-kuppia ja kiinteät. Olen lisäksi naisellinen, pukeudun naisellisesti, ja pidän huolta ulkonäöstäni. Viikottain saan kehuja ulkonäöstäni.
Miehen kanssa ei muuta yhteistä kuin kaveruus. Mies ei suostu lähtemään kävelylenkeille vaikka pyydän mukaan. Kuulemma selkä kipeytyy. Ei myöskään suostu laihduttamaan etc.
Päivittäin mietin eroa. Lisäksi mun olisi helppo löytää uusi kumppani, koska vielä tämän ikäisenäkin saan paljon miesten lähestymisiä ja iskuyrityksiä.. Tiedän että vientiä olisi. Haluan urheilullisen, viriilin puolison.
Mutta mites sun hampaat? Siitähän sen arvon näkee. Ovatko ne hyvässä kunnossa?
Miehiä on niin monenlaisia. Itse olen 45 vuotias. Pukeudun tyylikkäästi.Hoidan itseäni ja tyylikästä pidempää tukkaani. Käytän kasvovoiteita ja muita ihotuotteita.Sheivaan karvat ja ajan joka aamu parran. Sixpackkin löytyy vaikka en mikään salijeesus olekkaan mutta muistan kuitenkin päivittäin tehdä punnerrukset ja 10kilsan lenkin. Aika paljon ihmisestä kiinni miten vanhenemiseen suhtautuu. Minua kuulostellaan jatkuvasti kolmekymppiseksi ja uskon sen johtuvan vain siitä että en anna itsessäni iän näkyä. Jokainen vastaa vain itse omasta ulkonäöstään.
Vierailija kirjoitti:
Tätä juuri en ole ymmärtänyt suhteissa, joissa nainen yli 10v nuorempi kuin mies. Kun ollaan 20v ja mies yli 30v, tilanne vielä hyvä. Mutta kun nainen alkaa lähestyä 30v ikää ja mies reilu 40v, tilanne alkaa olla toinen, mies harmaantuu ja rypistyy kun nainen on vielä nuori, kaunis ja menevä. Tällaiset pariskunnat ovat vain niin eri paria...
Jaa, minä valitsin 30-vuotiaana 42-vuotiaan kuuman miehen, koska hän on sielunkumppanini. Nyt olen 46 ja hän 58 ja elämä on ihan parasta yhdessä edelleen. Molemmilla on haaveissa kesämökki. :-)
Aluksi tavallaan harmitti, ettemme olleet tavanneet aikaisemmin, jotta meillä olisi ollut enemmän aikaa yhdessä, mutta toisaalta nuorempina ikäero olisi varmasti tuntunut liian suurelta emmekä ehkä olisikaan päätyneet yhteen, mikä olisi ollut vielä suurempi suru.
Kenniboy kirjoitti:
Miehiä on niin monenlaisia. Itse olen 45 vuotias. Pukeudun tyylikkäästi.Hoidan itseäni ja tyylikästä pidempää tukkaani. Käytän kasvovoiteita ja muita ihotuotteita.Sheivaan karvat ja ajan joka aamu parran. Sixpackkin löytyy vaikka en mikään salijeesus olekkaan mutta muistan kuitenkin päivittäin tehdä punnerrukset ja 10kilsan lenkin. Aika paljon ihmisestä kiinni miten vanhenemiseen suhtautuu. Minua kuulostellaan jatkuvasti kolmekymppiseksi ja uskon sen johtuvan vain siitä että en anna itsessäni iän näkyä. Jokainen vastaa vain itse omasta ulkonäöstään.
noin viitisen vuotta vielä, niin voit tehdä vaikka käsillä kävelyä ja esittää Dingon nahkatakkisen tytön, ei vaan enää auta.
Ikä tulee ja mitkään kuntoilut ei pelasta vanhenemiselta.
Miehessä alkaa nelikymppisenä kasvamaan mätää ja mädän määrä lisääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on ap:n miehen ikäinen. Samanlainen ollut kropaltaan ainakin viimeisen 20 vuotta. Kiloja tullut, niin mullekin, mutta meillä on yhä hauskaa keskenämme eikä ulkonäkö ole se oleellisin. Tiedän, koska nuorempana se oli mulle tärkeä, aikuistuttuani tajusin, että tyhjät tynnyrit ne kolisee eniten ja miehessäni oli kunnossa koko paketti, kokonaisuus. Nyt on paketti molemmilla hiukan levinnyt, mutta suhteeseen se ei ole vaikuttanut.
Seksiä on, erektiohäiriöineen tai ilman, ei ne päivät itselläkään aina samanlaisia ole. Tuo ihminen on seisonut mun rinnalla niin ylä- kuin alamäissäkin ja minä hänen rinnallaan, se on paljon se. Ollaan hitsauduttu yhteen, näin ei olisi käynyt jos vastoinkäymisissä olisi heti luovutettu tai kun toisen naama jostain syystä ällöttää. Niitäkin hetkiä mahtuu pitkään liittoon, ne ovat ohimeneviä ja suhde on kovemmalla pohjalla kun asiat puhutaan eikä haudota yksin.
Ystävälle kävi niin, että mies pohti eroa 2 vuotta, kertomatta puolisolleen että mikään olisi vikana. Voitte uskoa, että tuli puskista eroilmoitus. Mitään ei ollut enää tehtävissä kun toinen oli käynyt koko prosessin yksin läpi. Toiselle jäi vain tyytyminen päätökseen. Jos parisuhteessa on ongelmia, puhukaa siis, se on parisuhde! Toista voisi kunnioittaa sen verran, että antaisi mahdollisuuden yhdessä käydä ongelmat läpi ja jos lopputulos on ero, niin sitten on. Yksin miettiessä lopputulos useinkin on ero, kun toiselle ei jää edes mahdollisuutta vaikuttaa niihin asioihin jotka toinen kokee ongelmaksi. Käsitelkää ne asiat, niin ne eivät ole ongelma jatkossakin, eikä ne siirry parisuhteesta toiseen.
Minulla ongelma ei seurannut parisuhteesta toiseen, koska ongelma oli se että mies oli 15 v vanhempi, ja hän ukkoutui omille setämiesurilleen. Nykyinen mies on 2v nuorempi, ja hänen kanssaan ei tuolaisia ongelmia luonnollisesti ole.
Kenniboy kirjoitti:
Miehiä on niin monenlaisia. Itse olen 45 vuotias. Pukeudun tyylikkäästi.Hoidan itseäni ja tyylikästä pidempää tukkaani. Käytän kasvovoiteita ja muita ihotuotteita.Sheivaan karvat ja ajan joka aamu parran. Sixpackkin löytyy vaikka en mikään salijeesus olekkaan mutta muistan kuitenkin päivittäin tehdä punnerrukset ja 10kilsan lenkin. Aika paljon ihmisestä kiinni miten vanhenemiseen suhtautuu. Minua kuulostellaan jatkuvasti kolmekymppiseksi ja uskon sen johtuvan vain siitä että en anna itsessäni iän näkyä. Jokainen vastaa vain itse omasta ulkonäöstään.
Kyllä sun ikä huomataan. Ovat vain kohteliaita kun näkevät miten kovasti sinua korpeaa vanheneminen, ja miten paljon yrität sille tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Kenniboy kirjoitti:
Miehiä on niin monenlaisia. Itse olen 45 vuotias. Pukeudun tyylikkäästi.Hoidan itseäni ja tyylikästä pidempää tukkaani. Käytän kasvovoiteita ja muita ihotuotteita.Sheivaan karvat ja ajan joka aamu parran. Sixpackkin löytyy vaikka en mikään salijeesus olekkaan mutta muistan kuitenkin päivittäin tehdä punnerrukset ja 10kilsan lenkin. Aika paljon ihmisestä kiinni miten vanhenemiseen suhtautuu. Minua kuulostellaan jatkuvasti kolmekymppiseksi ja uskon sen johtuvan vain siitä että en anna itsessäni iän näkyä. Jokainen vastaa vain itse omasta ulkonäöstään.
noin viitisen vuotta vielä, niin voit tehdä vaikka käsillä kävelyä ja esittää Dingon nahkatakkisen tytön, ei vaan enää auta.
Ikä tulee ja mitkään kuntoilut ei pelasta vanhenemiselta.
Miehessä alkaa nelikymppisenä kasvamaan mätää ja mädän määrä lisääntyy.
Kuinka ihanaa misoandriaa! Kuin raikas kevään tuulahdus.
Oma isä otti nuoren naisen itselleen ja laittoi äidin sivuun.
Isä oli päälle nelikymppinen silloin, noin neljäkolme muistaakseni. Uusi äiti tai äitipuoli oli minua 8 vuotta vanhempi.
Aluksi isä jaksoi aika hyvin kun kuntoili ja teki niitä kympin lenkkejä. Hän näytti hyväkuntoiselta spedeltä.
Sitten viidenkympin kohdalla alkoi tulemaan jotain oireita. Isä käytti perinteisesti alkoholia viikonloppuisin kohtuudella ja yhdisti myös lenkkeilyn ja salin siihen oheen. Alkoi tulla sydämen rytmihäiriöitä ja vaikka kuinka kuntoili, niin vatsanympärys oli kasvanut ja verenpainettakin löytyi.
Opiskelin pitkään ja asuin melkein kolmekymppiseksi kotona joten sain seurata aitiopaikalta nuoren naisen ja vanhan ukon perhe-elämää nuoren aikuisen miehen silmin.
Kyllähän niitä riitoja alkoi olemaan viisikymppisestä lähtien. Viisiviitoisena ukko jaksoi vielä lenkkeilläkin urhoollisesti, mutta usein jätti mieluummin juoksut väliin ja lepäsi työkeskeisen viikon päätteeksi maltillisesti alkoholin parissa ja saunoen sekä uiden.
Lääkekaapista lötyi tällöin erilaisia miesten erektiohoitotuotteita.
T-max, sinkkiä, seleeniä, d-vitamiinia ja sitten niitä sinisiä pillereitä. Epäilen että ongelmaa oli ollut jo kenties kymmenisen vuotta vaihtelevalla tasolla. Uusi äiti jätti isäni isän ollessa 59v.
Hyväkuntoinen mies jaksaa nuoren naisen perässä nelikymppisestä noin kuusikymppiseksi. Kuusikymppisenä vanhuus on jo kovasti ovella, vaikka mitä tekisi. Ainahan voi näytellä, mutta rakkaimmat ja läheiset näkee ne uupumuksen pisarat otsalla.
Aika moni mies vetää roolia ja urhoollisesti leikkii maagista ikinuorta.
Itse olen relannut nelikymppisestä asti, koska olen nähnyt mihin ylisuorittaminen johtaa.
Ennenaikaisesti hautaan se johtaa.
Olen 24, poikaystävä 16. Ei ole ongelmaa ja molemmat on yhtä 💓
M
Vierailija kirjoitti:
Kenniboy kirjoitti:
Miehiä on niin monenlaisia. Itse olen 45 vuotias. Pukeudun tyylikkäästi.Hoidan itseäni ja tyylikästä pidempää tukkaani. Käytän kasvovoiteita ja muita ihotuotteita.Sheivaan karvat ja ajan joka aamu parran. Sixpackkin löytyy vaikka en mikään salijeesus olekkaan mutta muistan kuitenkin päivittäin tehdä punnerrukset ja 10kilsan lenkin. Aika paljon ihmisestä kiinni miten vanhenemiseen suhtautuu. Minua kuulostellaan jatkuvasti kolmekymppiseksi ja uskon sen johtuvan vain siitä että en anna itsessäni iän näkyä. Jokainen vastaa vain itse omasta ulkonäöstään.
noin viitisen vuotta vielä, niin voit tehdä vaikka käsillä kävelyä ja esittää Dingon nahkatakkisen tytön, ei vaan enää auta.
Ikä tulee ja mitkään kuntoilut ei pelasta vanhenemiselta.
Miehessä alkaa nelikymppisenä kasvamaan mätää ja mädän määrä lisääntyy.
Miten keventävää huomata että sain jonkun peilikuvaansa kyllästyneen vuotamaan pahaa oloaan.Teitä kyllä piisaa ja onneksi suomessa on ilmainen mielenterveyshuoltokin teitä varten. Menkää ihmeessä visiitille sillä aikaa kun me muut eletään ja nautitaan.
Margariini voi estää vanhuuden kirjoitti:
Oma isä otti nuoren naisen itselleen ja laittoi äidin sivuun.
Isä oli päälle nelikymppinen silloin, noin neljäkolme muistaakseni. Uusi äiti tai äitipuoli oli minua 8 vuotta vanhempi.
Aluksi isä jaksoi aika hyvin kun kuntoili ja teki niitä kympin lenkkejä. Hän näytti hyväkuntoiselta spedeltä.
Sitten viidenkympin kohdalla alkoi tulemaan jotain oireita. Isä käytti perinteisesti alkoholia viikonloppuisin kohtuudella ja yhdisti myös lenkkeilyn ja salin siihen oheen. Alkoi tulla sydämen rytmihäiriöitä ja vaikka kuinka kuntoili, niin vatsanympärys oli kasvanut ja verenpainettakin löytyi.
Opiskelin pitkään ja asuin melkein kolmekymppiseksi kotona joten sain seurata aitiopaikalta nuoren naisen ja vanhan ukon perhe-elämää nuoren aikuisen miehen silmin.
Kyllähän niitä riitoja alkoi olemaan viisikymppisestä lähtien. Viisiviitoisena ukko jaksoi vielä lenkkeilläkin urhoollisesti, mutta usein jätti mieluummin juoksut väliin ja lepäsi työkeskeisen viikon päätteeksi maltillisesti alkoholin parissa ja saunoen sekä uiden.
Lääkekaapista lötyi tällöin erilaisia miesten erektiohoitotuotteita.
T-max, sinkkiä, seleeniä, d-vitamiinia ja sitten niitä sinisiä pillereitä. Epäilen että ongelmaa oli ollut jo kenties kymmenisen vuotta vaihtelevalla tasolla. Uusi äiti jätti isäni isän ollessa 59v.
Hyväkuntoinen mies jaksaa nuoren naisen perässä nelikymppisestä noin kuusikymppiseksi. Kuusikymppisenä vanhuus on jo kovasti ovella, vaikka mitä tekisi. Ainahan voi näytellä, mutta rakkaimmat ja läheiset näkee ne uupumuksen pisarat otsalla.
Aika moni mies vetää roolia ja urhoollisesti leikkii maagista ikinuorta.
Itse olen relannut nelikymppisestä asti, koska olen nähnyt mihin ylisuorittaminen johtaa.
Ennenaikaisesti hautaan se johtaa.
Ja muijatko ei vedä roolia.Mitä se on kun 50 vuotias ämmä käy kampaajalla tai laittaa meikkiä.Ei se meikki enää välttämättä ole paras vaihtoehto 50 vuotiaan ryttyseen naamaan.Saatikka että lakkaatte niitä ryppyisten sormienne kynsiä. Tai ne ikiihanat pallosilikonit ryppyisessä mammakropassa.Hyi helvetti.
Toisin päin olisi ollut parenpi. Vanha ukko voi olla vaikea ja itseppäinen omaishoidettava. Nuorempi ukko esim. jaksaisi nostella vuodeppotilasvaiheessa.