Mutkat suoraksi ruoanlaitossa -vinkkejä? Mikä on paras arkea helpottava kokkausvinkkisi?
Pidin ennen esimerkiksi makaronilaatikkoa suuritöisenä kunnes aloin lisäämään makaronit suoraan pussista keittämättä, lisäsin vain vähän nestettä ja kypsennysaikaa. Tulee jopa parempaa kuin ennen, kun ei ole vaaraa muussiksi menneistä makaroneista. Arkiruoka muuttui myös vielä astetta helpommaksi.
Mitä muita mutkat suoraksi -vinkkejä teiltä löytyy arjen (tai miksei juhlankin) kokkauksiin?
Kommentit (86)
Valmiit wokkivihannekset tai keittojuurekset nopeuttavat hommia ja vähentävät, ainakin meillä, hävikkiä.
Itselläni vuotaa ja kirveltää silmät ihan hirveästi sipulia pilkkoessa. Pakastetut on jees.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakastetut sipulikuutiot nopeuttavat todella monen ruuan tekemistä.
Vaikka laiska olenkin, niin olen päättänyt, etten ikinä ryhdy niin laiskaksi, etten sipulia jaksa silputa.
Minä kyllä jaksan silputa kun on vihannesleikkuri, mutta en sitten taas jaksa pestä sitä leikkuria yhden sipulin takia. Siksi suosin valmiita kuutioita.
Öö, mitä jos silppuaisi vihannesleikkurilla itse sitä silppua pakastimeen?
En ole tullut koskaan ajatelleeksi, pitää kai kokeilla. Pakastin oli tuossa puolisen vuotta pskana, enkä jaksanut heti hommata uutta.
Valmiiksi silputtu sipuli herättää tunteita.
Mutta kaikki muu helpotus elämään ja ruuanlaittoon on ok. Ok.
Teen arkisin lautasruokaa. Olen ostanut itä varten teräslautasia. Kaikki ruoka-aineet lautaselle ja lautanen uuniin. Sitten työntekoon ja (ainesten koosta ja kyspysymisajasta riippuen) 1-1/2 tunnin kuluttua uunista ulos, lautanen paksulle pöytätabletille ja syömään. Ruokailun jälkeen lautanen astianpesukoneeseen ja sillä selvä. Ei tule ylimääräistä tiskiä. Etenkin kala- ja kanaruoista tulee herkullisia tällä tavalla.
Kun kypsentää kanasuikaleita tai jauhelihaa, kannattaa kypsentää enemmän kerrallaan ja pakastaa kypsänä. On paljon nopeampi tehdä laatikkoruokia, keittoja tai kastikkeita, kun lihat on jo kypsennetty etukäteen. Samoin jos tekee esim kanankoipia riisipedillä uunissa, kannattaa tehdä tuplamäärä kanaa ja pakastaa (perattuna siis). Tulee todella nopeasti ja helposti ”oikaistu” kanaviillokki.
Myös kalaa (savustettua lohta tai siikaa mm.) kannattaa pakastaa pieniä määriä, esim kiusauksia tai kastiketta varten.
Makaronin keitinveden voi pakastaa helposti pieniin muovisiin rasioihin.
Teetä voi keittää ison kattilallisen kerralla ja jäähdyttää. Ammentaa vain kattilasta mukiin ja lämmittää. Helppoa!
Esim kanafileitä kannattaa kerralla paistaa ainakin tuplasatsi. Niistä saa helposti proteiinin seuraavan päivän ruokaan, esim lounaaksi kanasalaatti, illalla kanatacot.
Samoin vihanneksia voi pilkkoa valmiiksi muutaman päivän satsin jääkaappiin odottamaan. Sieltä on nopea lisätä vaikka wokkiin, pastaan tai salaattiin.
Ylipäänsä suunnitelmallisuus, se oli ennen mielestäni tylsää, mutta on helpottanut rosi paljon arkea kun ruoat miettii ainakin pari päivää eteen päin ja huolehtii että kaapissa on tarpeet eikä tarvitse kiireessä ja nälkäisenä mennä kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Teen arkisin lautasruokaa. Olen ostanut itä varten teräslautasia. Kaikki ruoka-aineet lautaselle ja lautanen uuniin. Sitten työntekoon ja (ainesten koosta ja kyspysymisajasta riippuen) 1-1/2 tunnin kuluttua uunista ulos, lautanen paksulle pöytätabletille ja syömään. Ruokailun jälkeen lautanen astianpesukoneeseen ja sillä selvä. Ei tule ylimääräistä tiskiä. Etenkin kala- ja kanaruoista tulee herkullisia tällä tavalla.
Siis mitä, tästä pitää kuulla lisää! Laitatko samalle teräslautaselle vaikka raakaa kanaa ja perunaa ja parsakaalia vai miten kokkailet?
Nakkelen kaikki yksinäiset juurekset pilkottuna pakkaseen yhteen pussiin. Kun pussi on täynnä, sisällöstä voi tehdä sosekeittoa.
Perheellisenä ostan myös viipaloitua leipää varalle pakkaseen. Sieltä voi ottaa sitten tarpeen mukaan sulamaan.
Vierailija kirjoitti:
Teetä voi keittää ison kattilallisen kerralla ja jäähdyttää. Ammentaa vain kattilasta mukiin ja lämmittää. Helppoa!
Tästä tuli mieleen se yksi Feissarimokiinkin päätynyt miekkonen, joka kehuskeli Facessa että oli jonain viikonloppuna urakoinut: tyhjentänyt purkkikaupalla hernekeittoa kattilaan, keittänyt, jäähdyttänyt ja pakastanut annosrasioihin. Sieltä oli sitten kuulemma tosi kätevä lämmittää niitä nälän iskiessä.
Ruokaa omille lapsille, riittää ja kelpaa naapurin katraalle myös. Kilon pussi peruna-sipuli sekoitusta, 400g jauhelihaa, suolaa, pippuria, kaksi purkkia ruoanlaittokermaa. Tunti ja vartti uunissa.
Jauhenlihaa voi käyttää myös makeisiin jälkiruokiin, sopii yllättävän hyvin. On kätevää kun yksi ruoka-aine taipuu moneen. Etenkin pestynä on yksi parhaista täytekakun kuohkeuttajista ja esimerkiksi kiisseleissä aivan ehdoton.
Kiusaukset on nopein tehdä kypsästä perunasta. Keitettäessä tupla määrä ja seuraavana päivänä tekee lopuista kiusauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakastetut sipulikuutiot nopeuttavat todella monen ruuan tekemistä.
Vaikka laiska olenkin, niin olen päättänyt, etten ikinä ryhdy niin laiskaksi, etten sipulia jaksa silputa.
Muistan kun näin näitä ensimmäistä kertaa kaupassa, enkä uskonut silmiäni. Tuntui älyttömältä ajatukselta, että joku ei jaksaisi pilkkoa sipulia ruokaa tehdessään. Mutta kun mieheni joskus osti näitä kotiin, niin usko tai älä, muutin mieltäni niiden tarpeellisuudesta. Eivät ne tietenkään joka ruokaan sovi mutta pidän niitä nykyään aina varalta pakkasessa. Ovat ihan oikeasti käteviä välillä.
Nämä muuten kannattaa laittaa avattuna vähintään kahden päällekkäisen (minigrip-)pussin sisään ja silti säilyttää etäällä esim. leivonnaisista tai jäätelöstä. Käytän sipulia ruoassa vain vähän ja yhdestä pussista saattaa meillä riittää 4-5 ruokaan, joten pakastimessa on melkein aina avattu pussi.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö joku makaronilaatikkoa isotöisenä?
Kyllä. Minä pidän suuritöisinä kaikkia sellaisia ruokia, joissa on monta vaihetta. Minulle isotöinen ei suoraan tarkoita vaikeaa. Tosin jos makaronilaatikon voi tehdä heittämällä uuniin raaka liha ja makaronit, niin sitten hyväksyisin sen pienitöisenä ruokana.
Aina kun keität jotain lisuketta (riisi, perunat, pasta yms.), niin keitä ekstraa. Perunoista tulee seuraavalle aterialle vaikkapa pyttipannu, riisistä paistettua riisiä, pastasta pastasalaattia jne.
Lihojen huuhtelu on turhaa, menee vaan makua hukkaan. Markettilihoista puhun siis, riista ja sellaiset voivat ollakin asia erikseen.
Asuin yhdessä vaiheessa todella pienessä yksiössä, jossa yritin välttää kaikkea turhaa pannulla käristämistä, koska kaikki tekstiilit lakanoista lähtien haisivat ruoalle sen jälkeen. Olosuhteiden pakosta oli kehitettävä valikoima erilaisia uuniruokia, joista osa on edelleen käytössä. Tein esimerkiksi välillä jauheliharuokia siten, että lorautin uunivuoan pohjalle vähän öljyä ja heitin siihen päälle 400 g jauhelihakuution sellaisenaan. Sitten laitoin vuoan uuniin noin 200 asteeseen ja kävin välillä rikkomassa lihan rakennetta. Kun se oli melkein kypsää, lisäsin mausteet ja laitoin sekaan esim. parsakaalin paloja tai muita nopeasti kypsyviä vihanneksia. (Sipuli oli parasta lisätä kuivattuna tai esimerkiksi jauheena, koska siitä oli tällä tavoin vaikeaa saada kypsennettyä tasaisesti.) Lisukkeeksi saatoin keittää kattilassa perunoita ja porkkanoita.
Uunissa valmistamalla ruoan käryä tuli huomattavasti vähemmän. Myös esimerkiksi kanasuikaleet voi kypsentää vastaavalla tavalla tai vaikka kasvisliemessä uunivuokassa. Kaikkea ei todellakaan ole pakko paistaa pannulla.
Ööö... Ne voi itse pilkkoa ja pakastaa valmisiin annospusseihin.