Mitä asiaa suomalaisessa terveydenhuollossa et voi käsittää? -peukutusketju
Kysymys otsikossa. Yksi asia per viesti. Peukku ylös = samaa mieltä, peukku alas = eri mieltä. Ap aloittaa.
En voi käsittää, miksi kipulääkkeitä pihdataan vakavasti sairaiden tai saattohoitopotilaiden kohdalla. Vedotaan siihen, ettei moinen kipulääkemäärä ole terveydelle hyvästä. Mitä väliä siinä vaiheessa enää on, kun kuolema on jo lähellä? Lääkittäisiin ihmiset kunnolla, että saisi olla ilman kipuja.
Ap
Kommentit (113)
Valitetaan, kuinka ihmiset menee yksityiselle ja tämä lisää yksityispalvelujen kysyntää. Onko ihme, kun julkisella ei peruspirjo apua saa?
Jos ihmisellä on mt-diagnoosi tai reippaasti ylipainoa, niin se on vastaus kaikkiin oireisiin ja apu jää saamatta.
Rauhoittavien pihtaaminen. Joo, osa jää koukkuun ja käyttää jopa huvikseen, mutta tämä pätee muihinkin lääkkeisiin. Traumatisoituneelle ja/tai pahasti ahdistuneelle rauhoittava lääke voi pelastaa tämän hengen, ja tulee varmasti halvemmaksi terveydenhuollolle antaa muutama pami kuin ottaa jokainen potilaaksi osastolle. En siis itsekään kannata pitkäaikaista käyttöä, mutta tarvittaessa kyllä.
Tuijotetaan ylitarkasti tilastoja ja verrataan ihmistä kaikessa keskiarvoon. Ei ymmärretä, että yksilölliset erot voivat olla isoja ja ihminen voi olla sairas, vaikkei hän asetu johonkin tiettyyn asteikkoon.
Mt-ongelmiin on hemmetin vaikeaa saada apua.
Potilaille naureskelu selän takana. Teki pahaa katsoa, kun päivystykseen tuli ambulanssi. Kuuntelin odotusaulassa muiden odottajien kanssa, kuinka henkilökunta ja ensihoito naureskeli, että kyydissä ois nyt 170 kiloinen ja alleen päästänyt potilas, ketkä tulee kantoavuksi.😔
Mielestäni koskaan ei saisi pilkata potilasta, varsinkaan muiden kuullen.
Se että terveyskeskuksiin ei panosteta nykyistä enempää. Kyseessä on monille tärkein väylä lääkäriin pääsemiseksi, mutta aikaa voi joutua odottamaan pitkään.
Että esim ambulanssi vie minut automaattisesti julkiselle puolelle hoitoon vaikka hoitotahdossani ilmaisen etten missään tapauksessa halua julkiselle puolelle hoitoon. No ehkä sote tuo tähän toivotun muutoksen.
Potilas voidaan lähettää tutkimatta kotiin tai sanoa vaan, että koitapa pärjäillä oireidesi kanssa. En ymmärrä, miksi ei voi kerralla tutkia tai hoitaa jotain vaivaa. Ei sekään halvaksi tule, että sama potilas tulee yhä uudestaan saman vaivan kanssa paikalle.
Luin tapauksesta, että jollain oli todettu vakava sairaus, mutta siitä ei ollut kerrottu hänelle ajoissa. Vasta liian myöhään joku löysi tiedon ja tuli maininneeksi siitä potilaalle.
Olen saanut itsekin tietää joistain diagnooseistani vasta useamman vuoden päästä, mutta ne eivät onneksi olleet vakavia, koska liittyivät "vain" mielenterveyteen.
Eli sitä en tajua, miten noita järjestelmiä ei ole suunniteltu niin, että tärkeät asiat tulee varmasti ilmoitettua potilaille.
Kaikille ei ole samat säännöt. On joskus tuurista kiinni, millainen työntekijä kohdallesi sattuu tai onko paikassa juuri silloin kiire. Toisena päivänä ja eri työntekijältä voisit saada esimerkiksi lähetteen eteenpäin tai enemmän tutkimuksia.
Syömishäiriöitä ei osata hoitaa, eikä edes yritetä. Anoreksia ja bulimia tunnistetaan ehkä, siinä se. Ja niidenkin hoito ulkoistetaan usein esim. Syömishäiriöliitolle tai isompaan sairaalaan, sellainen paikallinen osaaminen ja seuraaminen puuttuu käytännössä kokonaan.
Ulkonäön perusteella voi saada erilaista kohtelua. Ymmärrän, että potilaasta tehdään vaikka arvio "potilas rauhallinen, vastaa kysymyksiin asiallisesti, potilaaseen saa hyvin kontaktin" tms. Mutta nämä "potilas siivottoman oloinen, obeesi, sotkuisesti pukeutunut" ovat kummallisia. Joo, joissakin sairauksissa tila heijastuu ulkonäöstä huolenpitoon, mutta ei pitäisi olla mikään automaatio tuo ulkonäön kyttäys. Harva ehostautuu lähtiessään esim. päivystykseen kipeänä.
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että ihmisten tiedot näkyy kannassa kaikille alalla oleville eikä tietojen urkinnasta seuraa kunnon sanktioita.
Tämä. Näitä keissejä on ollu oikeudessa ja aika pienellä pääsee, kun saa pitää työnsä ja maksaa korvauksia muutaman satasen. On varmasti sen väärti, että saa mehukkaan tiedon levitettyä eteenpäin.
Jatkaisin tota Ap:n viestiä, etten ymmärrä miks kipulääkkeitä pihdataan synnättävien tai synnyttäneiden kohdalla.
Mielen ongelmia hoidetaan lääkityksellä, joiden teho on lumevaikutuksen varassa. Päälle paljon haittavaikutuksia.
Normaalit elämään kuuluvat surut ja toivottomuuden kokemukset diagnosoidaan joksikin sairaudeksi.
Sitä, että ihmisten tiedot näkyy kannassa kaikille alalla oleville eikä tietojen urkinnasta seuraa kunnon sanktioita.