Parisuhde.Mikä ärsyttää eniten?

Vierailija kirjoitti:

Suuttuessaan mieheni haukkuu minua huoraksi, riippakiveksi ja vammaiseksi. Leppyessään pyytää kyllä anteeksi, mutta ihmettelee miksi "teeskentelen" loukkaantunutta. Hänen mielestään kiukuspäissään saattaa sanoa asioita joita ei oikeasti tarkoita. Kyllä, olen samaa mieltä, mutta jotain rajaa sanomisissakin.

Miten olisi moro ja näkemiin miehelle?

Vierailija kirjoitti:

Etäsuhde joka ei koskaan muuksi muutu. Mahdollisuus olisi ollut parikin kertaa, yksin en sitä voi tehdä vaikka suuremman panokseni siihen olen ollut valmis antamaan. 

He's just not that into you. Move on.

-up-

-up-

-up-

-up-

Vierailija kirjoitti:

Miehen haukkuminen ja kiroilu

No, etkö voisi lakata haukkumasta sitä miestä?

Kun kaikki on miehelle aina ihan sama.

Puolison mielialojen heittely ja suuttuminen ihme asioista. Eikä koskaan kerro, miksi on vihainen.

Mies ei kykene puhumaan ongelmistaan mm. terveyteen liittyvistä. Seksistä puhuminen on tabu. Kuitenkin runkkaa pornolle ym.

Ihme hiippari, umpio.

Suattaaha se tuo akka jokus kovasti äsyttääkkii.Suattaa se olla niinnii että ei ärsytä.

Vierailija kirjoitti:

Suattaaha se tuo akka jokus kovasti äsyttääkkii.Suattaa se olla niinnii että ei ärsytä.

Kyll maar mää ny sano jot moro näkemiin.

Ainoa mikä minua ärsyttää on se että minä haluan toimia heti ja puoliso toppuuttelee, onhan tässä aikaa.

Vuosikymmeniä saman puolison kanssa- johan ei ihme , ettei välillä ärsyttäisi. Tänään viimeksi sanoin miehelle , että minua ärsyttää koska sinä______. Ja mieheni kertoo , jos jokin häntä ärsyttää. Asioista ei riidellä, teemme parhaamme yhteiselsi hyväksi ja toistemme iloksi. Komminikointi ei turhaan sanota olevan liitossa tärkeää.

Onko pakko ärsyttää?Mitä jos ei ärsytä?

Joskus ärsyttää joskus ei.

Kyllä ärsytää kyllä.

up

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ärsytää kyllä.

Juuri näinhän se kyllä on kovasti ärsyttää ainakin joskus.

Vierailija kirjoitti:

Se että toinen yrittää mielistellä ja sopeutua minun tapoihini ja/tai yrittää saada minut mielistelemään ja sopeutumaan hänen tapoihinsa. Täysin ajanhukkaa tuollainen että ihminen ei tapailuvaiheessa tai suhteen alussa ole omana itsenään vaan "tekee työtä" sen suhteen eteen mikä ei sitten pidemmän päälle olekaan aitoa vaan liikaa yrittämistä. Terv. Kahdesti avioeronnut kun suhde ei ollutkaan sitä mitä mies aluksi esitti sen olevan. 

Kuka muka ei esitä suhteen alussa parempaa kuin onkaan? Pitäisikö sitten ajatella, että kun joku on alusta asti rähisevä rääväsuu, että siinäpäs ihanan aito ihminen ja sen kanssa alan olemaan. Kuten hän itsekin asian ilmaisi, hän ei tästä paremmaksi ainakaan muutu.