Parisuhde.Mikä ärsyttää eniten?
Mikä on parisuhteessa asia joka ärsyttää sinua eniten? Mikä on asia jota sinun on vaikeaa sietää?
Kommentit (215)
Ärsyttävin asia on asuminen yhteisessä kodissa ja kaikki kahnaus ja kompromissit mitä siitä seuraa.
Toisen itsekeskeisyys. Vaikka johtuukin pitkäaikaisesta masennuksesta, niin rassaa se silti.
Ex-vaimon ylistäminen. Ero tapahtunut kauan sitten, silti tämä rouva on puheiden kautta läsnä elämässämme.
Onko muotia olla ärsyyntynyt (parisuhteessa)?
Kuulostaa jotenkin teinimäiseltä ja pinnallisen keskenkasvuiselta.
Vierailija kirjoitti:
Onko muotia olla ärsyyntynyt (parisuhteessa)?
Kuulostaa jotenkin teinimäiseltä ja pinnallisen keskenkasvuiselta.
On luonnollista, että jotkin asiat ärsyttävät/alkavat ärsyttää.
Taidat olla jotenkin tunneköyhä tai välinpitämätön, jos normaalit ja luonnolliset tunteet ovat sinusta epänormaaleja tai "muoti-ilmiö"?
Vierailija kirjoitti:
Kiroilu, huutaminen ja raivoaminen, uhkailu ja kiristäminen
Minkä troglodyytin olet huolinut kattosi alle? Jestas sentään minkälaisissa oloissa jotkut naiset suostuvat elämään.
Vierailija kirjoitti:
Toisen itsekeskeisyys. Vaikka johtuukin pitkäaikaisesta masennuksesta, niin rassaa se silti.
Ex-vaimon ylistäminen. Ero tapahtunut kauan sitten, silti tämä rouva on puheiden kautta läsnä elämässämme.
Kaikkea ei voi pistää masennuksen piikkiin. Ansaitset parempaa, kuin olla ankeuttajan sylkykuppina ja laastarina.
Vierailija kirjoitti:
Se, että parisuhde on toisella ilmeisesti vähemmän tärkeällä sijalla kuin toisella. Mies kyllä puhuu kauniita ja lupailee, mutta käytäntö on ihan jotain muuta. Vain minä yritän mahdollistaa ne asiat mistä yhdessä ollaan haaveiltu, kun toinen ei tee mitään sen eteen, tai tekee ne jopa mahdottomiksi. Esimerkkinä vaikka kesäloma, joka otettiin yhtäaikaa (eli minä pyysin työpaikalta lomaa samaan aikaan kun mies) että pääsisimme kauan haaveilemallemme telttavaellukselle, jossa voisimme viettää romanttisia hetkiä. Itse olen säästänyt reissua varten siitä asti kun siitä sovittiin, kun mies taas tuhlaili koko kevään ties mihin. Ensimmäisen lomaviikon mies löhöili sohvalla tai juoksi omilla asioillaan, emme tehneet yhdessä mitään, edes uimaan mies ei jaksanut lähteä. Toisella viikolla kun oli tarkoitus lähteä reissuun, mies alkoi valitella että jäi kyllä aika paljon ylitöitä mitä olisi hyvä tehdä, että ei kyllä tiedä e
Minä en pystyisi olemaan ihmisen kanssa, joka rikkoo lupauksia tai ei pidä sovitusta kiinni. Varsinkaan, kun siihen ei ole kunnollista syytä. Kertoo arvostuksen totaalisesta puutteesta. Ei muuta kuin oikeaa rakkautta ja välittämistä etsimään.
Vierailija kirjoitti:
Suuttuessaan mieheni haukkuu minua huoraksi, riippakiveksi ja vammaiseksi. Leppyessään pyytää kyllä anteeksi, mutta ihmettelee miksi "teeskentelen" loukkaantunutta. Hänen mielestään kiukuspäissään saattaa sanoa asioita joita ei oikeasti tarkoita. Kyllä, olen samaa mieltä, mutta jotain rajaa sanomisissakin.
Mitä helvettiä nyt oikeasti? Minkä lapsen kanssa sä oikein olet yhdessä? Minä kuuntelisin tuollaista paskaa tasan kerran.
Vierailija kirjoitti:
Näitä kun lukee, ihmetyttää miksi edes olette parisuhteessa? Johtuuko se siitä ettette osaa olla yksin?
Ainoa syy olla parisuhteessa on aito rakkaus.
Aika monen kommentin perusteella rakkaus on tosiaan näistä suhteista kaukana. Ehkä ihmiset pelkäävät olla yksin, vaikka oikeasti se on maailman helpointa. Saa olla rauhassa, eikä kenenkään tunnetila pilaa sun päivää tai lomaa. Itsekkäitä nuo ihmiset, jotka jollain typerällä kiukuttelulla pilaa kaiken siltä toiseltakin.
Koko parisuhde ärsyttää. Ei vaan jaksa naisen kitinää ,nalkutusta ja uhriutumista sekä draamaa. Tämän jälkeen ei koskaan enään taloutta yhteen naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva piereminen.
Tämä ei ole mukavaa,
Miehen itsekkyys ja lapsellisuus.
Ehkä eniten se parisuhteen alku, kun molempien kulmat kolisee ja yritetään kumpikin löytää paikkamme suhteessa. Paljon vaivaa selvittää ihan perusasiat, kuten kommunikoinnin taso, näkemys tulevaisuudesta, toisen suhtautuminen itselle tärkeisiin asioihin jne. Sitten kun on nähty kauhea vaiva kaiken skannaamisessa, tuleekin myöhemmin vastaan se kynnyskysymys, joka kaataa kaiken.
Joka kerta on takki tyhjä, koska mukana on kuitenkin aina vähintään ihastuminen ja toiveet siitä, että on löytänyt sen oman ihmisen. Jos jonain päivänä löytyy tapa, millä voi hypätä suoraan tasapainoiseen ja rakastavaan ihmissuhteeseen, niin palataan sitten asiaan, muuten saa minun puolestani olla. Nautin itsenäisestä mutta selkeästä elämästäni.