Mistä voi johtua jos itsemurhan tehneen läheinen kieltää henkilön olleen masentunut?

Koska masennus on niin häpeällinen juttu, että nolaa koko lähipiirin. Siksi mieluummin selitellään päähänpistolla. Kunhan ei vaan häpäistä masennuksella.

Itsemurhan voi tehdä esim. jonkin asian välttämiseksi. Tunnen kipupotilaan, jolla on niin mielettömät kivut, että usein mietin kuinka hän ei tapa itseään niin kamalalta kuin se kuulostaa. Kai se liittyy enemmän vakaumukseen, ei usko pääsevänsä taivaaseen jos sen tekisi. Btw moni täysin lyöty ja lohduton tietää miltä se masennus tuntuu. Itsemurhan hautominen ei ole ainoa todistus masennuksen ymmärtämisestä, kaikki eivät silti pidä sitä vaihtoehtona ja siihen vaikuttaa kyllä se yksilökohtainen tilanne. Ja niitä päähänpistojakin kyllä taas tapahtuu elämässä, toiset kohtalokkaampia kuin toiset.

Tuollaisten tulkintojen pohjalle perustuvat monet tutkimukset, joissa "päätellään" ihmisen olleen masentunut ihan vain, koska tappoi itsensä. Muistaakseni jossain eteläeurooppalaisesas maassa pappi on voinut diagnosoida ihmisellä myös skitsofrenian kuulopuheiden perusteella jälkikäteen, minkä vuoksi kuolinsyyksi ei aina merkitä itsemurhaa vaan vaikka mielisairaus. Tämä on osasyy sille, miksi Suomessa tehdään itsemurhia enemmän kuin muissa maissa. Jossain maissa kuollaan mielisairauteen, kun Suomessa kuollaan itsemurhaan. On mahdotonta mennä kenenkään pään sisään ja kertoa hänelle, mistä hän kärsi ja mitä hän ajatteli tappaessaan itsensä. Monille se on varmasti humalainen päähänpisto suuressa ahdingossa, mutta ei se mitään syvää vakavaa depressiota edellytä. 

Jätä surevat rauhaan. Kaikilla on omat tapansa selvitä. On typerää ajatella, että sureva pääsee helpommalla kun vaan hyväksyy jonkun "totuuden". Tai että se olisi muutenkaan parempi. Sillä ei ole mitään väliä. Pääasia on, että menetyksen kokenut selviää jotenkin asian kanssa.

Yksinkertaista ajattelua, etteikö voisi olla masentunut ja samaan aikaan kärsiä jostain konkreettisesta ongelmasta ja surusta. Jos esim. itsemurhan tekee siksi koska puoliso jätti, ei syy ollut pelkästään että tuli jätetyksi. Silloin syy on, että masentui siitä jätetyksi tulemisesta niin pahasti että teki itsemurhan. Tai masentui siitä, että oli paljon fyysisiä kipuja tai siitä että sai potkut. Alkoholismi ja masennus myös kulkevat käsi kädessä, ei niitä voi aina erottaa koska ne helposti ruokkivat toisiaan. Täällä moni ei tunnu ymmärtävän masennuksen luonnetta. Sille voi olla selkeitä konkreettisia syitä jotka masentunut osaa nimetä itsekin, tai sitten monimutkaisempia syitä joista henkilö ei välttämättä itsekään saa tarpeeksi kiinni. Masennus ei ole mikään erillinen oma sairautensa tai oma valinta, vaan kimppu erilaisia syitä ja tekijöitä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Jätä surevat rauhaan. Kaikilla on omat tapansa selvitä. On typerää ajatella, että sureva pääsee helpommalla kun vaan hyväksyy jonkun "totuuden". Tai että se olisi muutenkaan parempi. Sillä ei ole mitään väliä. Pääasia on, että menetyksen kokenut selviää jotenkin asian kanssa.

Miksi oletus on ettei AP olisi surija itsekin? Miten tässä nyt ei jätetä surevia rauhaan, että aiheesta keskustellaan anonyymisti keskustelupalstalla? Nythän ei edes menty kysymään asiasta ystävältä itseltään vaan keskustellaan yleisellä tasolla kieltämisen taustalla olevista mahdollisista syistä.

Masennus on yleiskäsite, ei masennus sanana kerro yhtään mitään oireista eikä edes tunteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätä surevat rauhaan. Kaikilla on omat tapansa selvitä. On typerää ajatella, että sureva pääsee helpommalla kun vaan hyväksyy jonkun "totuuden". Tai että se olisi muutenkaan parempi. Sillä ei ole mitään väliä. Pääasia on, että menetyksen kokenut selviää jotenkin asian kanssa.

Miksi oletus on ettei AP olisi surija itsekin? Miten tässä nyt ei jätetä surevia rauhaan, että aiheesta keskustellaan anonyymisti keskustelupalstalla? Nythän ei edes menty kysymään asiasta ystävältä itseltään vaan keskustellaan yleisellä tasolla kieltämisen taustalla olevista mahdollisista syistä.

No ilmeisesti hän sitten on ihan helvetin paljon parempi suruja kuin muut. Ainakin omasta mielestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä hän tietää, ettei tuo ihminen ollut masentunut tai vastaavaa. Minun itsemurhani jälkeen muutama ihminen tulee selittelemään ja erityisesti ihmettelemään tekoani monin eri tavoin, mutta vain minä tiedän todellisen syyn ja oman mielentilani.

Kuulostat kyllä masentuneelta. Oletko ajatellut että puhuisit asiasta jollekin? Itsemurha ei varmasti ole ainut ratkaisu.

Olen toki maininnut asiasta, mutta olen selvästi normaalin oloinen. Saamani vastaus on nimittäin aina se klisee, että tulevaisuudesta ei koskaan tiedä ja se voi olla vaikka kuinka hyvä. Minä tiedän, että en tule enää saamaan työtä tai rahaa, enkä saa takaisin kotiani, omaisiani, omaisuuttani enkä mitään muutakaan, millä koskaan oli merkitystä. Masentunut en ole, vaan realisti, joka ei lankea tavoittelemaan kuviteltua tulevaisuutta. Hengissä olen sen vuoksi, että minulla on vielä muutama juttu tekemättä.

Kylläkyllä, mutta et ymmärrä sitä että et voi tietää millaiseksi tulevaisuutesi muodostuu. Kuvittelet tietäväsi kaiken, mutta todellisuudessa et voi tietää, koska kenelläkään ei ole kristallipalloa. Et voi myöskään tietää millainen itse olet tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertaista ajattelua, etteikö voisi olla masentunut ja samaan aikaan kärsiä jostain konkreettisesta ongelmasta ja surusta. Jos esim. itsemurhan tekee siksi koska puoliso jätti, ei syy ollut pelkästään että tuli jätetyksi. Silloin syy on, että masentui siitä jätetyksi tulemisesta niin pahasti että teki itsemurhan. Tai masentui siitä, että oli paljon fyysisiä kipuja tai siitä että sai potkut. Alkoholismi ja masennus myös kulkevat käsi kädessä, ei niitä voi aina erottaa koska ne helposti ruokkivat toisiaan. Täällä moni ei tunnu ymmärtävän masennuksen luonnetta. Sille voi olla selkeitä konkreettisia syitä jotka masentunut osaa nimetä itsekin, tai sitten monimutkaisempia syitä joista henkilö ei välttämättä itsekään saa tarpeeksi kiinni. Masennus ei ole mikään erillinen oma sairautensa tai oma valinta, vaan kimppu erilaisia syitä ja tekijöitä. Ap

Kylläpä olet kujalla. 

Diagnoosit tulisi jättää lääkäreille, niistä on pelkkää vahinkoa kaikille.

En tiedä onko tämä yleistäkin, mutte itse ajattelin ainakin itsemurhaa päivittäin stressaavana ajanjaksona. En ollut masentunut, koin vain olevani tosi paineen alla jatkuvasti. En varsinaisesti ollut aikeissa toteuttaa sitä, mutta olin laatinut melko tarkan suunnitelman, missä ja miten aikoisin sen tehdä jos en pian enää jaksaisi.

Ajattelutapani oli kuin jostain mustasta komediasta, mutta ihan todellista.

Sulla on ennakko-odotuksia aiheesta ha tuot ne esille niin ettet voi vaihtaa enää omaa mielipidettäsi?

Fiksua?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko tämä yleistäkin, mutte itse ajattelin ainakin itsemurhaa päivittäin stressaavana ajanjaksona. En ollut masentunut, koin vain olevani tosi paineen alla jatkuvasti. En varsinaisesti ollut aikeissa toteuttaa sitä, mutta olin laatinut melko tarkan suunnitelman, missä ja miten aikoisin sen tehdä jos en pian enää jaksaisi.

Ajattelutapani oli kuin jostain mustasta komediasta, mutta ihan todellista.

Toivottavasti stressi on helpottanut :)

Mielenkiintoista nähdä, mitä aloittaja vastaa.

Ilmiselvä defenssihän tuo on.

Jos henkilö suostuisi myöntämään, että ystävänsä OLI masentunut, niin henkilö joutuisi myös käsittelemään sen miksi hän ystävänä ei huomannut tai tehnyt mitään, onko hän mahdollisesti itse jopa pahentanut ystävänsä masennusta jne.

Ylipäätään tuo typerä selitys päähänpistosta vapauttaa muut vastuusta, eli on defenssi.

Sen tosin vielä lisään, että todella masentunutta ihmistä ei voi välttämättä auttaa kukaan, ja läheisten itsensä syyttely on useimmiten turhaa.

Silti tuo defenssi ”päähänpistosta” on typerää, epärehellistä pakoilua.

Kukaan ei t a p a itseään ”päähänpistona”.

Vierailija kirjoitti:

Ilmiselvä defenssihän tuo on.

Jos henkilö suostuisi myöntämään, että ystävänsä OLI masentunut, niin henkilö joutuisi myös käsittelemään sen miksi hän ystävänä ei huomannut tai tehnyt mitään, onko hän mahdollisesti itse jopa pahentanut ystävänsä masennusta jne.

Ylipäätään tuo typerä selitys päähänpistosta vapauttaa muut vastuusta, eli on defenssi.

Sen tosin vielä lisään, että todella masentunutta ihmistä ei voi välttämättä auttaa kukaan, ja läheisten itsensä syyttely on useimmiten turhaa.

Silti tuo defenssi ”päähänpistosta” on typerää, epärehellistä pakoilua.

Kukaan ei t a p a itseään ”päähänpistona”.

Olet varmaan osittain oikeassa, mutta selityksesi ei ole 100 % aukoton.

Ap:lla on siis vainajan sairauksiin liittyvät dokumentit vai miksi hän olettaa, että itsemurhan tehnyt oli masentunut?

Parhaan kaverini veli tappoi itsensä ja kaverini väitti vuosia, että veli oli masentunut, siksi hän teki mitä teki. Kaikille muille oli päivänselvää, että kyseessä oli narkkarin huumepäissään tekemä typeryys, mitään masennusdiagnoosia ei koskaan tehty.

Vierailija kirjoitti:

Ap:lla on siis vainajan sairauksiin liittyvät dokumentit vai miksi hän olettaa, että itsemurhan tehnyt oli masentunut?

Parhaan kaverini veli tappoi itsensä ja kaverini väitti vuosia, että veli oli masentunut, siksi hän teki mitä teki. Kaikille muille oli päivänselvää, että kyseessä oli narkkarin huumepäissään tekemä typeryys, mitään masennusdiagnoosia ei koskaan tehty.

Samaa tapahtuu ihmisille viinapäissään ilman masennusdiagnoosia.

Ap etsii tosiasiallisesti syytä sille, miksi masennusdiagnoosia ei oltu tehty koska hän lukinnut ajatuksensa että PITÄÄ olla ensin masentunut.

Ihmiset käsittelevät surua ja menetystä eri tavoin. AP etsii ratkaisua. Jos hän saa kerättyä todisteita ja vakuutettua ihmiset siitä, että kuollut henkilö oli masentunut, hän voi huokaista helpotuksesta; kaikki on hyvin koska ongelma on ratkaistu. Muilla ihmisillä on toisenlaisia metodeja.

Olen menettänyt ihmisiä eri tavoin, ja koen ahdistavaksi kuinka "ratkaisijat" haluavat että kaikkien pitää validoida heidän keksimät selitykset asioille. Jos itselläni on surullinen ja paha olo, en halua joutua tukemaan toisen teorioita. Minua haittaa, jos minun oletettua mielipidettäni käytetään keppihevosena asiassa, mikä voi olla jopa vahingollinen tärkeän ihmisen muistolle. Haudan takaa ei ketään diagnosoida miksikään, ja jotka kyökkidiagnooseja tuttavistaan tekevät omaavat aina jonkun henkilökohaisen agendan (joka ei ole toisen ihmisen parhaan ajattelu!).

Vierailija kirjoitti:

Monet tekevät itsemurhan vaikka eivät olekaan masentuneita.

No ei kyllä kovin monet. Ei sellaista tilannetta tule vastaan juuri kellään, että paras vaihtoehto on itsemurha. En ole nähnyt kuin leffoissa ja tosielämästä tiedän yhden tapauksen, se joku puolalainen joka oli joutumassa loppuiäksi vankilaan joi syanidipullon oikeudessa.