Mistä kiskalta ostit pienenä karkkeja sanomalla 50 pennillä noita, markalla noita... ja myyjä laski niitä lusikalla pussiin
Minä muistan ostaneeni ainakin Tapiolasta sellaisesta lasitunnelista, joka lähti Stockan takaa. Hirveät jonot aina muodostui tuollaisten kiskojen luo, kun lapset yhdessä olivat karkkiostoksilla.
Kommentit (648)
Vierailija kirjoitti:
Sillon kun oli 10 markkaa karkkiin, niin oi sitä ilon päivää.
Siis 10 markkaa? Sehän oli ihan järkyttävän suuri rahamäärä. Ainakin mulle. Vm 73.
Vierailija kirjoitti:
Pikkukylän grillikioskilta. Tosiaan myyjä on tarvinnut kyllä hermoja. "Ei, ei sittenkään! Laitetaankin noita toisia 30 pennillä." Kertoo siitä, että koko elämä ja maailma oli jotenkin hidastempoisempi.
Maailma oli silloin paljom parempi paikka elää,olla ja asua.... JA RAHASI RIITTÄÄ.....
Naapurikunnassa Tentulta ja omassa kotikunnassa BP:ltä.
Vierailija kirjoitti:
Kaivokselan snägäriltä.
Mä myös! Siinä oli kaksi luukkua, vasemmalta myytiin grilliruokaa ja oikealta karkkeja. Useammin kyllä kävin ostarin ärrällä, kun se snägäri tuntui olevan niin kaukana. Vaikka oikeastihan matkaa oli ehkä n. 150 metriä näiden välillä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulun lähellä oli vanhassa pienessä puutalossa ihan oikea irtokarkkikauppa 80-luvulla. Sellainen vähän hämärä ja persoonallinen paikka, niin kuin nyt vanhat puutalot usein ovat. Sinne monesti karattiin välitunnilla vaikka ei tietenkään olisi saanut. Se oli siis ihan parin sadan metrin päässä. Mukava muisto.
Tähän on tullutkin jo paikkakuntaehdotuksia. Yksi voisi olla myös Aitoo, ks. yllä.
Tervasillan kioskilta,sapokasta.
Porissa Cygnaeuksen koulun puistossa oli pieni, pyöreä betonikarkkikioski, mihin välitunnilla toisinaan juostiin ostoksille. Elin suurta murroskautta; Juuri loppui aikakausi, että halvimman karkin sai pennillä. Sen jälkeen kova nallekarkki maksoikin 5 penniä!
Vierailija kirjoitti:
Kippari-kioski Matinkylä/Espoo ❤️
Joo tiedän paikan ja joskus kävin.
Vakkari kioskini oli kuitenkin Vepan kiska friisilässä.
Kulomäen kioskilta Korsosta.
Viikkorahalla tuli usein penskana ostettua kyseiseltä kiskalta toffee Topsy -jätski ja muutamalla markalla niitä irtokarkkeja.
Siinä oli kiskan myyjällä hommaa kun pennut tuli viikkorahoillaan ostamaan karkkeja. Usein kävi niin että kun myyjä oli saanut lusikoitua joku 15 eri karkkilaatua pussiin niin asiakas ilmoitti että "emmä otakkaan noita merkkareita, mä haluunkin sitruunapommeja niitten tilalle."
Maiskiksesta tietenkin, Valkeakoskelta!
Huopalahden aseman kioskilta, Etelä-Haagassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä Sonkajärvellä oli kirjakauppa, jossa oli kaikkea muutakin tosi ihanaa myynnissä. Sieltä kirjakaupan tädiltä ostettiin karkkia. Samoin Sonkajärven kehypajalta sai irtokarkkeja ja olisko saanut R-kioskiltakin. Onko täällä ketään muuta joka olisi ostanut ysärillä ta milloin vain irttareita Sonkajärveltä? :)
Täällä :) Savonvirran kiskalta kesäisin ostettiin!
Ai niin, unohdin Savonvirran kioskin. Sieltäkin ostettiin ainakin silloin kun käytiin juhannuskokolla. :)
Ihana paikka :)
Anttilan kioskilta.
”...sit vielä yks merenneito”
Vierailija kirjoitti:
Anttilan kioskilta.
”...sit vielä yks merenneito”
Merenneidot oli ihan parhaita. Tulee vesi kielelle kun muistelee.
Kuitinmäen (espoo) tarhan ja koulun lähellä olevalta kiskalta, se oli pitkään siinä, ala-asteella pennin karkkeja ja yläasteella ranskalaisia nakeilla:)
Helin kioskilta ja Messukylän elintarvikekioskilta.
Juuri pari iltaa sitten muisteli tyttärelleni, miten Juuassa käytiin 80-luvulla R-kioskilla tai Erosen grillillä. Jälkimmäisessä sai kaupan päälle rasvanmakuiset aromit. Nykyisistä jättikarkkipusseista sai vain unelmoida, usein asioitiin markalla tai kahdella.
Kerran unohdin kangaslompakkoni grillin tiskille. Järkytys oli suuri, kun kotona tajusin pussukan jääneen johonkin, olihan sen sisällä peräti 50 mk, iso raha tuolloin. Onneksi grillin setä oli huomannut ikkunatiskille jääneen lompakon ja sain suureksi huojennuksekseni sen takaisin. En tainnut uskaltaa kertoa vanhemmille ollenkaan tuosta episodista.
Jauhikset ja merkkarit olivat suosikkeja. Kuoroharkkojen jälkeen haettiin usein ärrältä kaverin kanssa namia kotimatkalle. Erään kerran yllätti vatsatauti tällaisen herkkuperjantain jälkeen, enkä ole pystynyt syömään Lion-patukoita sen koommin.
Itse ostin Vantaan lähiössä lapsuuteni viettäneenä irtokarkkeja vielä 2000-luvun alussa pienestä kiskasta. Sanottiin vaan ”kahdella eurolla karkkia” ja myyjä osasi jollain henkimaailman aisteilla arvioida karkkien määrän. Sanoi aina ”vielä voi ottaa yhtä” kun määrä oli täyttymässä. Ne karkitkin oli jotenkin parempia ja muistan monia laatuja joita en ole sen koommin nähnyt.