Eroperheiden vanhemmat: vietättekö aikaa ikinä enää yhdessä sen ydinperheenne kanssa?
Olisi mielenkiintoista kuulla, pystyttekö tai haluatteko viettää enää aikaa kokoonpanolla vanhemmat ja lapset? Jos vietätte, kuinka kauan erostanne on aikaa ja missä ja mitä yleensä porukalla teette?
Kommentit (74)
Miksi aina oletetaan, että on uusia kumppaneita, varsinkin molemmilla?
Vaihdon yhteydessä yleensä jutellaan jonkun aikaa. Välillä voidaan juoda ihan kahvitkin. Välillä on uudet kumppanit molemmat tai toinen mukana. Ja synttäreillä voidaan vierailla puolin ja toisin, kaksin, kolmin tai neljin. Mutta ei muuten.
Erosta 23 vuotta. Emme vietä aikaa yhdessä. Emme edes perhejuhlissa. Jokaisen tapaamisen jälkeen exällä menee kuppi nurin ja alkaa häiriköidä nyxää ja hänen lapsiaan. Lähettelee nimettömiä lappuja ja piirustuksia postilaatikkoon monta viikkoa. Aikuisten lasten kanssa on asiasta puhuttu ja todettu, että tilanne on näin eikä sitä pahenneta enää ronkkimalla asiaa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Lasten synttäreillä ainoastaan, toki paikalla paljon muitakin mm. molempien uudet kumppanit.
En kyllä keksi miksi pitäisi muutoin viettää aikaa yhdessä, vaikka ihan hyvät välit onkin. Toki ex jää välillä kahville kun hakee lapsia.
Meillä etä ei kertaakaan ole suostunut tulemaan lapsen synttäreille. Kutsuin yhteisiä ystäviä ja hänen sukua myös, ei tullut. Kahtena viime vuonna ei huomioinut lapsen syntymäpäivää mitenkään. Niin kauan huomioi, kun lapsen sen puolen isovanhemmat viitsi järjestää siellä lapselle synttärijuhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten synttäreillä ainoastaan, toki paikalla paljon muitakin mm. molempien uudet kumppanit.
En kyllä keksi miksi pitäisi muutoin viettää aikaa yhdessä, vaikka ihan hyvät välit onkin. Toki ex jää välillä kahville kun hakee lapsia.Mitä uudet kumppanit näissä tapahtumissa tekevät?
No jos vaikka yhteinen lapsi heillä eli sisaruksen vanhempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten synttäreillä ainoastaan, toki paikalla paljon muitakin mm. molempien uudet kumppanit.
En kyllä keksi miksi pitäisi muutoin viettää aikaa yhdessä, vaikka ihan hyvät välit onkin. Toki ex jää välillä kahville kun hakee lapsia.Mitä uudet kumppanit näissä tapahtumissa tekevät?
Minusta olisi outoa jos lapseni isän uusi puoliso, joka on ollut lapseni elämässä joka toinen viikko viimeiset viisi vuotta, ei olisikaan syntymäpäivillä, ainakaan ilman selitystä. Epäilisin ongelmia heidän parisuhteessa ja pelottaisi joutuuko lapsi elämään taas uuden eron.
Vierailija kirjoitti:
Jos kykenee viettämään aikaa yhdessä ongelmitta, niin mitkä olikaan syyt eroon?
Parisuhteessa on lupa, ehkä suorastaan velvollisuus odottaa vähän parempaa kuin voida viettää asiallisissa väleissä aikaa samassa tilassa satunnaisesti.
Me vietämme aikaa yhdessä entisen ydinperheen kanssa. Vaatii kylläkin vanhemmilta kypsyyttä ja halua toimia kaikkien yhteisen viihtyvyyden eteen. Mutta meillä toiminut ja erosta muutamia vuosia.
On kyllä hienoa, jos pystytte jotain tekemään vielä yhdessä. Oon melkein kateellinen.
Vietättekö te tosiaan lasten synttäreitä yhdessä? Meillä ensimmäiset yhteiset juhlat yli viisi vuotta eron jälkeen oli esikoisen rippijuhlat, ja niitäkin varten vuokrattiin neutraali juhlatila. En missään tapauksessa halua exää kotiini juhlimaan, enkä myöskään haluaisi mennä hänen luokseen vieraaksi oman lapseni juhliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kykenee viettämään aikaa yhdessä ongelmitta, niin mitkä olikaan syyt eroon?
Sama mietin. On ika turha ero, jos noin hyvissä väleissä on.
Entäs ne joista on tullut "kämppiksiä"?
Sama. On moraalitonta rikkoa lasten koti tuollaisen takia.
Moraalitonta? "Moraali" on vain joidenkin ihmisten mielipide, ei kannata elää moraalisääntöjen mukaan.
Fiksut ihmiset osaavat erota sovussa.
Samaa mieltä. Kaikkien osapuolten etu, jos aikuiset osaavat erota fiksusti.
Omar vanhempani viettivät paljonkin aikaa yhdessä meidän lasten kanssa eron jälkeen, myös auttoivat toisiaan rahallisesti ja remontoivat toistensa koteja jne. Lasten kasvatuksessa oli nähdäkseni yhteinäinen linja jne. Syynä eroon oli vakavat mielenterveysongelmat ja sitä suurempana syynä vapaa-ajan alkoholismi, joten parisuhdetta eivät jatkaneet. Kyllä ne toisilleen hyvin rakkaita on vieläkin. Ensimmäiset vastaukset ketjussa vaikuttaa todella jyrkiltä, kuin erossa täytyisi haluta päästä toisesta 100% eroon elämään omaa itsenäistä elämää. Ei se aina niin selvää ole tai niin pitkälle mennyt se viha ja katkeruus, voi sitä sopia erosta pikkaisen aiemminkin. Musta oli hyvä asia, että isä ja äiti puhalsivat yhteen hiileen ja vietettiin aikaa eroperheenä, olihan ne meidän lasten vanhemmat. Vaikka lapset ollaan jo aikuisia niin kyllä vanhempani ovat usein samaan aikaan paikalla juhlissa tai vain kahvilla käydessä, ovat myös yhdessä vahtineet lapsenlapsia. Vaikka ovatkin eronneet ja uudet kumppanit on olleet heillä jo toista kymmentä vuotta. Nekin on ihan mukavia ihmisiä, seurustelut tosin pidettiin aikalailla erillään meidän lasten elämästä ettei nyt kovin läheisiä olla. Ilmeisesti se on enemmän normaalia tutustuttaa lapsia ihan uusille rakkaille ja viettää sillä kokoonpanolla aikaa, jopa muuttaa uusioperheeksi, kuin että eronneet isä ja äiti hoitaa lapsiaan vielä välillä yhdessäkin ja käy reissuissa, sukulaisilla yms. Itse kasvoin tästä niin kieroon, että ihan ydinperheessä on tehty ja hoidettu lapset ja se yksi parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vietättekö te tosiaan lasten synttäreitä yhdessä? Meillä ensimmäiset yhteiset juhlat yli viisi vuotta eron jälkeen oli esikoisen rippijuhlat, ja niitäkin varten vuokrattiin neutraali juhlatila. En missään tapauksessa halua exää kotiini juhlimaan, enkä myöskään haluaisi mennä hänen luokseen vieraaksi oman lapseni juhliin.
Kyllä me ollaan vietetty synttäreitä ja rippijuhlia yhdessä ja uudet kumppanit olleet paikalla myös. En näe siinä mitään ihmeellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kykenee viettämään aikaa yhdessä ongelmitta, niin mitkä olikaan syyt eroon?
Parisuhteessa on lupa, ehkä suorastaan velvollisuus odottaa vähän parempaa kuin voida viettää asiallisissa väleissä aikaa samassa tilassa satunnaisesti.
Jep. Itse ajattelen, että jos välit pysyvät asiallisena, niin on enemmän kuin mahdollista korjata ne ongelmakohdat.
Itse eron hetkellä olin tunteiltani täysin neutraali. Olisin voinut exän kanssa ollakin tekemisissä, mutta se miten ex käyttäytyi ja puhui eron jälkeen niin sai minut niin inhoamaan häntä.
Lapsistaan ei huolehtinut. Ei osallistunut lasten kustannuksiin. Uutta naistaan ja tämän lapsia ja jopa naisen koiraa ylisti. Jouluja ja syntymäpäiviä ei muista. Eron jälkeen ei ole lapsia ottanut luokseen kertaakaan. Erosta vuosia, ja osa lapsista jo täysi-ikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kykenee viettämään aikaa yhdessä ongelmitta, niin mitkä olikaan syyt eroon?
Sama mietin. On ika turha ero, jos noin hyvissä väleissä on.
Entäs ne joista on tullut "kämppiksiä"?
Sama. On moraalitonta rikkoa lasten koti tuollaisen takia.
Moraalitonta? "Moraali" on vain joidenkin ihmisten mielipide, ei kannata elää moraalisääntöjen mukaan.
Fiksut ihmiset osaavat erota sovussa.
Moraalitonta asiassa on se, että tieten tahtoen haluaa aiheuttaa lapsilleen kärsimystä. Kaikki lapset eivät erosta kärsi, mutta on moraalitonta pelata venäläistä rulettia katsoen, osuuko lapsiin vai ei.
Sinun mielestäsi lasten ongelmien kanssa leikkiminen on ”vain joidenkin ihmisten mielipide”?
Minä itse olen eronnut. Enkä ikinä etukäteen pystynyt ennakoimaan sitä skeidaa, mitä sen jälkeen lapsilleni tapahtui.
On lomailtu ja vietetty jouluja ym. Mutta meillä on niin erilaiset arvot ja näkemykset kaikesta, ettei parisuhde tai yhteinen huusholli ollut mitenkään enää mahdollinen. Lisäksi exä on arjessa ja kotioloissa kaikesta räyhäävä hermokimppu jonka pillin mukaan tanssitaan. Me ollaan varmaan just ne, joista kaikki katsoo että niin turha ero. Mutta en varmaan olisi enää tolkuissani jos en olisi lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
Me vietämme aikaa yhdessä entisen ydinperheen kanssa. Vaatii kylläkin vanhemmilta kypsyyttä ja halua toimia kaikkien yhteisen viihtyvyyden eteen. Mutta meillä toiminut ja erosta muutamia vuosia.
Itselle on painajainen sellainen, että exien ja nyxien nykyiset ja entiset perheet ovat sikinsokin. Siinä on kyse rajattomuudesta. Lapsetkin ihan sekaisin, että kuka kenenkin isä ja äiti ja kuka kenenkin perhettä.
Toinen keittää kahvia, huolehtii tarjoilusta ja seurustelee vieraiden kanssa, mitä nyt kotona tehdään kun on vieraita.
Toinen on vieraana.