Lue keskustelun säännöt.
Naurattaa, kun 7-kymppiset vanhempani kuvittelevat omistavansa arvokasta tavaraa ja arvokkaan osakkeen
26.02.2021 |
Tänään kävin vanhemmilla siivoomassa ja taas oli niin kova uho vanhemmillani siitä, miten arvokasta omaisuutta ja tavaraa heillä on. 60-luvun puolenvälin neukkukuutiokolmio, itä-Vantaalla huonojen julkisten yhteyksien päässä ei-arvostetulla asuinalueella. Ostettu 80-luvun alussa ja vähän ennen myyntiä asuntoa on vähän pintarempattu edellisten asukkaiden toimesta myynnin edistämisen vuoksi. Sen jälkeen ei mitään remppaa, muuta kuin pari vuotta sitten putkiremppa, jossa vanhempani valitsivat vessaan mahdollisimman halvat materiaalit ja kalusteet. Eivät suostuneet tekemään muuta remppaa, koska "ei tarvetta" ja "remonttifirmat kusettaa". Käytännössä huoneessa kuin huoneessa lattialistat irti ja repsottaa, seinän maali rapissut, kaapinovet niin keittiössä, eteisessä kuin makkarissa rikki, saranat pois paikoiltaan, sieltä täältä paikkailtu jeesusteipillä. Vanhempien käsitys asunnon arvosta on ainakin puoli miljoonaa, perustuen siihen että "asuntojen arvo nousee".
Samoin vanhemmilla on älytön oletus siitä, että heidän tavaransa ovat jotain arvotavaraa, josta minä ja veljeni tulemme aikanaan tappelemaan perinnönjaossa. Isä uhosi, että pitää tehdä oikein etukäteen sopimus, ettei teille tule riitaa. Niin riitaa Myrna-kahviastiastosta, Valittujen Palojen kirjaklassikoista ja muista kirjoista, joita divarit ei ota ilmaiseksikaan, Kotilieden tms. keräily koristeposliinilautasista, Chippendale-pikkulusikoista ja ottimista, Askon 90-luvun alun nahkasohvakalustosta, pronssisista Kalevala-koruista jne.
Ihan kiva siis, että aikanaan pienituloiset vanhempani ovat tyytyväisiä kotiinsa ja tavaroihinsa mutta oikeasti jotain käsittämätöntä, miten arvokkaiksi he ne kuvittelevat. Puoli miljoonaa lähestulkoon peruskorjaamattomasta 60-luvun kolmiosta itä-Vantaalla? Tai ajatus siitä, että me veljien kanssa tapellaan siitä, kuka pääsee panemaan rahaksi Myrna-kupeilla sitten kun vanhempia ei enää ole? Please kertokaa, että teillä on myös samanlaisia kokemuksia!?
Kommentit (1400)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille buumereillekin tiedoksi, että kääriliinoissa ei ole taskuja. En voi käsittää esimerkiksi tilannetta, että pariskunta on ollut eläkkeellä pitkään ja sinnitellään jossakin portaikkoisessa omakotitalossa viimeisiin voimiin asti. Eikö voisi myydä sen talon, muuttaa vuokralle ja tuhlata loput rahat ennen kuin kuolee? Jos kerran se pullamössöpolvi on joka tapauksessa niin kiittämätöntä kitivitinää.
Joo muuten kyllä, mutta kun mä en tiedä koska mä kuolen. Pitääkö niiden rahojen riittää 20 vuotta vai 10.
Omakotitalon myymistä kyllä suosittelen- ajoissa
Tuleehan se eläke säännöllisesti tilille joka kuukausi. Sitten, kun rahat on loppu, voi hakea vuokraan asumistukea. Jospa sitä siihen mennessä on saanut elää mukavasti talorahoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta taas on hyvin erikoista, että naurat vanhemmillesi. Olet varmaankin sellainen hyvin tietäväinen tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahankiilto silmissä? kirjoitti:
No voi mahoton. Eivätkö ne äippä ja iskä saa elää omaa elämäänsä omassa kodissaan ja pitää omia tavaroitaan vaikka miten arvokkaina!
Mitä hemmettiä vanhempien omaisuus mukuloille kuuluu? Ettei olisi rahan hinkua?
Alkaa naurattaa, kun tulee mieleen Kummelit ja Puukon veljekset sarjassa "Perintöä odotellessa"!😂🤣Sadannen kerran: ei, vaan moni toivoo, että vanhukset laittaisivat rahansa omaan hyvinvointiin ja palveluihin. Isotöinen ja kalliit ylläpitokulut vaativa omakotitalo on paras myydä siinä vaiheessa, kun siitä vielä jotain saisi. On kurjaa katsoa sivusta, kun toinen joutuu hoitokotiin ja toinen yrittää saada eläkkeen riittämään talon kustannuksiin, muuhun se eläke ei sitten riitäkään. Siinä sivussa talo rapistuu, kun sitä ei jaksa enää hoitaa.
Meidän 72 vuotiaat vanhemmat ovat paremmasa kunnossa kuin me lapset, jotka olemme 51-53 vuotiaita.
He nauttivat omakotitalostaan, tekevät kaikki pihatyöt itse. Lenkkeilevät paljon ja ennen koronaa ehtivät reissata 48 maassa. Pirteitä tapauksia ovat ja hyvin rakkaita meille! ❤️❤️No se on ihan oma moka jos olette 51-53 vuotiana huonommassa kunnossa kuin yli 70v.
Mutta onhan yli seitsenkymppisillä paljon enemmän aikaa huolehtia kunnostaan kuin työssäkäyvillä.
Ja kyllä se näkyykin ovat paljon ketterämpiä kuin työssäkäyvät.
Onkohan sinulla mennyt nyt tämä "fitness" buumi hiukan yli. Sehän on ihan pelkkää muotia, esittämistä, bisnestä ja silmänlumetta. Vanhemmat sukupolvet ovat paremmassa kunnossa kuin nuoret. Piste.
On hauska naureskella etukäteen, että mekö näistä lusikoista riideltäisiin. Mutta odotapa kun vanhukset on kuopattu ja pesänselvitys pitää tehdä. Kyllä sillon riittää tavaralle ottajia ja vanhasta telkkaristakin tulee riita. Yhden ammatttiperunkirjoittajan kertoman mukaan pahimpia ovat perillisten puolisot. Valvovat, että varmasti kukaan ei vie toista enempää.
Kun oma mummoni kuoli, muisti yksi sukulainen että 20 vuotta sitten mummo antoi minulle yhden kirjan, missäs se nyt on, hän kysyi. Roskissa, vastasin.
Vierailija kirjoitti:
On hauska naureskella etukäteen, että mekö näistä lusikoista riideltäisiin. Mutta odotapa kun vanhukset on kuopattu ja pesänselvitys pitää tehdä. Kyllä sillon riittää tavaralle ottajia ja vanhasta telkkaristakin tulee riita. Yhden ammatttiperunkirjoittajan kertoman mukaan pahimpia ovat perillisten puolisot. Valvovat, että varmasti kukaan ei vie toista enempää.
Kun oma mummoni kuoli, muisti yksi sukulainen että 20 vuotta sitten mummo antoi minulle yhden kirjan, missäs se nyt on, hän kysyi. Roskissa, vastasin.
Toivoisin, että sinulla olisi mukavampaa tekemistä kuin ajatella että jälkeläisesi riitelevät kun et ole sitä näkemässä. Toivon että itse ainakin keksin jotain muuta mietittävää.
Tuntuu vähän turhalta, mutta kukin tyylillään toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On hauska naureskella etukäteen, että mekö näistä lusikoista riideltäisiin. Mutta odotapa kun vanhukset on kuopattu ja pesänselvitys pitää tehdä. Kyllä sillon riittää tavaralle ottajia ja vanhasta telkkaristakin tulee riita. Yhden ammatttiperunkirjoittajan kertoman mukaan pahimpia ovat perillisten puolisot. Valvovat, että varmasti kukaan ei vie toista enempää.
Kun oma mummoni kuoli, muisti yksi sukulainen että 20 vuotta sitten mummo antoi minulle yhden kirjan, missäs se nyt on, hän kysyi. Roskissa, vastasin.
Minulla ei lapsuuskotiin ja sen tavaroihin liity kovinkaan paljon positiivisia muistoja, joten ihan siksi en halua niitä omaan kotiini kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä kummallisella ränkytyksellä tuskin on paljonkaan tekoa tavaroiden tai perinnön kanssa.
Jokin ihmissuhdeongelma tämä on.
Sehän se juuri on. Tänne kirjoittavat ikävästi vanhemmistaan ne, joilla on ollut aina ongelmia vanhempien kanssa. Irtaantuminen lapsuuden kodista on ollut riittämätön ja sehän on molemminpuolinen ongelma. Vanhemmat eivät osaa päästää irti ja lapset eivät ole osanneet irrottautua.
Tokihan tämä ongelma on aivan erilainen tänään kuin esim 40 vuotta sitten. Tavaraa on niin paljon enemmän ja pula-ajan ihminen ei ole tottunut tähän kerskakulutukseen. Hänen on vaikea luopua hyvästä tavarasta, kun oppi on saatu lapsena, että hyvää tavaraa ei pidä heittää pois.
Minusta ap:n kannattaisi katsoa vanhempiensa kanssa sen Itä-Vantaan asunnon realistinen hinta. Meneehän se kaupaksi, mutta pyyntö pitää olla kohdallaan. Irtaimistosta ei kannata sen enempää vääntää, ne ovat ap:n vanhemmille aarteita, mutta ap:lle ei. Vanhemmat asuvat asunnossa, se on heidän kotinsa. Miksi alentua riitelemään huonekalujen ja Myrnakuppien arvosta?
Jäin miettimään tuota että ongelma on molemminpuolinen. Mitä voisin mielestäsi aikuisena nelikymppisenä lapsena tehdä että vanhempani alkaisivat pitää minua aikuisena varteenotettavana ihmisenä eikä pikkulapsena joka ei tiedä mistään mitään? Niin kuin ihan konkreettisesti? Miten lapsuuden kodista(eli niistä vanhemmista kai tarkoitat sanoa) irtaudutaan niin että vanhemmatkin ymmärtävät että lapsi on nyt irtaantunut? Voisitko neuvoa. Please.
Sivullisena sanon, että tuo on luonnekysymys. Ei voi neuvoa tuommoista, kun ei ole itsellä ollenkaan samanlaista kokemusta.
Molemminpuolinen vuorovaikutus siinä vaan pelaa. Asiat ajautuu tuollaiseen pisteeseen, kun on aina käyttäydytty jollain sellaisella tavalla, että tuo mahdollistuu.
Pitää kai järjestelmällisesti alkaa käyttäytyä itsenäisen aikuisen tavalla, eikä antaa yhtään siimaa vanhemmille pitää tätä aikuista lastaan vielä pikkulapsena. Hyvin yhtenäisissä perheissä voi käydä näin. Ei sitä helposti vanhempi itsekään huomaa, että kasvattaa lastaan epäitsenäiseksi ja haluaa aina neuvoa ja opastaa, se saattaa tuntua ainoalta oikealta välittämiseltä.
Ja sitä se oikeastaan onkin, mutta vanhemman pitäisi jossain vaiheessa alkaa välittää vähemmän. Voi olla vaikeata.
Mitä jos on koko aikuisiskänsä käyttäytynyt itsenäisen aikuisen tavalla, ja omakin lapsi on jo aikuinen, joka myös käyttäytyy kuin aikuinen, eikä minulla ole ollut mitään ongelmaa oman lapsni aikuistumisessa, vaan hän on kanssani täysin tasavertainen aikuinen ihminen, jota myös sillä tavoin kohtelen. Eli minulla nyt vain siis mielestäsi on "sellainen luonne" että vanhempani pitävät minua pikkulapsena, eikä sille mitään voi kukaan, eikä minua voi mitenkään neuvoa asiassa.
Mielestäni jos tällaisia väitteitä esittää, kuten aikaisemmin lainatussa viestissäni, niin pitää myös kyetä ne perustelemaan, ja antamaan ohje, mikäli katsoo että kyse on MOLEMMINPUOLISESTA irtaantumatta jättämisestä. Vai voisiko olla että on hyvin mahdollista että se ei olekaan molemminpuoleista, tai lapsen "luonteesta johtuvaa", vaan on ihan vanhempien omaa kaahotusta pitää täysi-ikäisiä täysin yhteiskunnassa toimivia, omat lapset jo kasvattaneita ja itsellään toimeentulevia jälkeläisiään pieninä lapsina?
Ei, vaan vanhemmillasi on sellainen luonne.
Miten sitä voisi kukaan muuttaa? Muuttaa voi vain omaa itseään, tuonhan varmaan tiedät. Joten yritä sitten muuttaa vaikka omaa asennettasi niin, että kestät tuon.
Niinhän se sanoi Koivistokin kerran, että provosoida voi, mutta ei tarvitse provosoitua.
Eli ei oikeastaan ollut mitään syytä sinulla lainata viestiäni, kunhan nyt vain lainasit aiheen vierestä puhuaksesi. Asia on selvä nyt.
Jos et ymmärrä selkeää viestiä, että sinun se irtautuminen on tehtävä, niin voi voi. Vanhempien kanssa ei tarvitse omia asioitaan enää kovin herkästi jakaa, rupeavat vain liikaa ajattelemaan. Ja jos kyselevät, niin kaikki on ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikille buumereillekin tiedoksi, että kääriliinoissa ei ole taskuja. En voi käsittää esimerkiksi tilannetta, että pariskunta on ollut eläkkeellä pitkään ja sinnitellään jossakin portaikkoisessa omakotitalossa viimeisiin voimiin asti. Eikö voisi myydä sen talon, muuttaa vuokralle ja tuhlata loput rahat ennen kuin kuolee? Jos kerran se pullamössöpolvi on joka tapauksessa niin kiittämätöntä kitivitinää.
Viimeinen lauseesi kertoo kuitenkin katkeruudesta ja uhriutumisesta.
Kerro nyt sitten, miten niiden vanhusten ihan oikeasti pitäisi toimia, että olisi kaikki hyvin heillä ja myös teillä sitten heidän kuoltuaan. Että olisi sitä selvää rahaa teille jaettavissa, ja pelkästään sitä, eikä mitään tavaraa eikä asuntoja. Miten yhtälö toimii käytännössä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohi aiheen, mutta sopinee koska se on täällä useastikin mainittu.
Te, joiden syliin on pudonnut kiinteistö,mökki,osake perintönä alueella jossa se ei mene kaupaksi edes ilmaiseksi, miten olette päässeet siitä eroon ?
Entä juoksevat kulut , kiinteistövero, tiet, vastike jne.? Joutuuko niitä maksamaan vielä kolmanteen polveen tai kunnes suku sammuu ?
Suomihan pullollaan näitä jopa jo kattonsakin menettäneitä taloja.Olen aika varma että jokaiselle kiinteistölle ja mökille löytyy kyllä ostaja ja kutakunkin järkevään hintaankin. Nuo lahoamaan jääneet käyttämättömät mökit ovat sellaisia joita a) ei haluta myydä vaan pidetään omaisuutena ja b) jakamattoman perinkunnan omistamia ja perinnönjako on käynyt mahdottomaksi liian laajalle levinneiden perijöiden, muistisairaiden, ulkomaille hävinneiden, jne vuoksi.
Ai jokaiselle kiinteistölle löytyy ostajansa, kun vaan hinta on järkevä?
No minä olen katsellut yhtä talovanhusta jo jotain 40 vuotta, kun se on nököttänyt siinä valtatien varressa kaikki nämä vuodet asumattomana ja aina vaan ankeamman näköiseksi muuttuu. Nyt siihen on jo ilmestynyt graffiteja kylkiin ja katto painunut sisään toisesta päästä. Ikkunat on rikottu. Siinä on myös jonkinlainen ulkorakennus, samassa tilassa.
Tietä on ajan mittaan levennetty, joten nyt se talo on siis ihan tien vieressä. Kuka hiivatti sen ostaisi ja mihin järkevään hintaan? Mihin tarkoitukseen? Jos sen on kunta lunastanut, miksi sitä ei ole purettu? Se on vieläpä aika lähellä taajamaa, joten kyllä kunnan olisi pitänyt omistamansa hökötys pistää päreiksi ajat sitten, sehän on itse asiassa vaarallinen.
Kuka sen ottaisi, vaikka sille annettaisi vähän rahaakin siitä, että purkaisi pois. Maatakaan siinä ei voi olla kummemmin, kun toisella puolella taloa menee kylätie, ja se on kahden tien välissä. Olisihan se kiintoisaa tietää, keneltä kunta perii kiinteistöveron.
Pakkolunastettu ajat sitten. Eli kaupunki/kunta/tiepiiri kuka lie antaa lahota siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille buumereillekin tiedoksi, että kääriliinoissa ei ole taskuja. En voi käsittää esimerkiksi tilannetta, että pariskunta on ollut eläkkeellä pitkään ja sinnitellään jossakin portaikkoisessa omakotitalossa viimeisiin voimiin asti. Eikö voisi myydä sen talon, muuttaa vuokralle ja tuhlata loput rahat ennen kuin kuolee? Jos kerran se pullamössöpolvi on joka tapauksessa niin kiittämätöntä kitivitinää.
Kun ei haluta mennä kerrostaloon vuokralle.
Halutaan asua KOTONA . Matkustelu ei enää kiinnosta eikä vuokra- asunnossa ole mitään tekemistä päivät pitkät.
Tuo oli hyvin sanottu: Halutaan asua KOTONA! Me ollaan just niitä 70+ eläkeläisiä ja asutaan ok-talossa. Reissattiin paljon ennen koronaa. Silloin tuli harkittua kerrostaloon muuttoa. Onneksi niin ei tehty. Kohta tulee vuosi täyteen ed. ulkomaan matkasta. Nyt on tämä kotitalo ja oma piha todella tärkeä meille. On mielekästä tekemistä niin paljon kuin jaksaa ja haluaa. Lumityötkin ollaan otettu kunnon kohottajana. Kesäksi suunnitteilla marjapensaiden uusimista ym. Kesäkukkia tietysti laitetaan heti kun puutarhamyymälät avautuu.
Eihän me 7-kymppiset välttämättä niin vanhoja ja haperoita olla, eikä niin tyhmiäkään, mitä tuolla keski-ikäiset luulevat ;)
Omakotitalon remonttia voi teettää ammattilaisilla. Me tilataan kevääksi talon ulkomaalaus. Kaikkia palveluita voi ostaa sitten kun ei enää itse jaksa.
Ollaan tykätty maksaa siivouksesta, ihan mukavuussyistä. Eikös se ole sitä työllistämistä, josta itse saa litkoiksi verovähennyksen.
Mennään me vanhat oman jaksamisen mukaan nämä asumisasiat.
Fiksut lapset ymmärtävät kyllä antaa arvoa vanhemmilleen jos ovat siihen pienestä pitäen oppineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille buumereillekin tiedoksi, että kääriliinoissa ei ole taskuja. En voi käsittää esimerkiksi tilannetta, että pariskunta on ollut eläkkeellä pitkään ja sinnitellään jossakin portaikkoisessa omakotitalossa viimeisiin voimiin asti. Eikö voisi myydä sen talon, muuttaa vuokralle ja tuhlata loput rahat ennen kuin kuolee? Jos kerran se pullamössöpolvi on joka tapauksessa niin kiittämätöntä kitivitinää.
Kun ei haluta mennä kerrostaloon vuokralle.
Halutaan asua KOTONA . Matkustelu ei enää kiinnosta eikä vuokra- asunnossa ole mitään tekemistä päivät pitkät.Aivan varmasti kaikki haluaa. Mutta mitä sitten, kun alakerran pesutiloihin ei rollaattorilla kulkeva enää pääse eikä kummallakaan riitä enää kunto talon ulkotöihin? Pitäähän pihan olla aurattu, että ambulanssi pääsee, ei nekään kulje puolimetrisessä hangessa. Monessa vanhassa talossa lämmitys hoituu öljykattilalla, kuka sitä käy päivittäin katsomassa?
Miksi sitä kattilaa pitää käydä katsomassa?
Meillä saatetaan vilkaista kerran kolmessa kuukaudessa ellei ole mitään poikkeavaa lämmön suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräillä tutuilla kävi vähän kuin niillä 'Puukon veljeksillä'. Vanhin pojista erityisesti norkoili vanhempiensa perintöä. Näillä vanhemmilla on oma soma mökki perunamaineen. Ovat uutteria työihmisiä josta saavat liikuntaa ja lisäksi kaikki matkat taittuivat polkupyörillä vanhanakin.
Siinä kävi niin, että tämä poika sairastui 6-kymppisenä ja kuoli. Vanhemmat elävät omassa mökissään vieläkin. Pappa 91v. ja mummo 87v. Pyöräilyn ja raskaammat pihatyöt ovat jo lopettaneet, mutta muuten kunnossa ja aina leppoisa huumorimieli päällä.
Niinkinpäin voi elämä mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille buumereillekin tiedoksi, että kääriliinoissa ei ole taskuja. En voi käsittää esimerkiksi tilannetta, että pariskunta on ollut eläkkeellä pitkään ja sinnitellään jossakin portaikkoisessa omakotitalossa viimeisiin voimiin asti. Eikö voisi myydä sen talon, muuttaa vuokralle ja tuhlata loput rahat ennen kuin kuolee? Jos kerran se pullamössöpolvi on joka tapauksessa niin kiittämätöntä kitivitinää.
Kun ei haluta mennä kerrostaloon vuokralle.
Halutaan asua KOTONA . Matkustelu ei enää kiinnosta eikä vuokra- asunnossa ole mitään tekemistä päivät pitkät.Tuo oli hyvin sanottu: Halutaan asua KOTONA! Me ollaan just niitä 70+ eläkeläisiä ja asutaan ok-talossa. Reissattiin paljon ennen koronaa. Silloin tuli harkittua kerrostaloon muuttoa. Onneksi niin ei tehty. Kohta tulee vuosi täyteen ed. ulkomaan matkasta. Nyt on tämä kotitalo ja oma piha todella tärkeä meille. On mielekästä tekemistä niin paljon kuin jaksaa ja haluaa. Lumityötkin ollaan otettu kunnon kohottajana. Kesäksi suunnitteilla marjapensaiden uusimista ym. Kesäkukkia tietysti laitetaan heti kun puutarhamyymälät avautuu.
Eihän me 7-kymppiset välttämättä niin vanhoja ja haperoita olla, eikä niin tyhmiäkään, mitä tuolla keski-ikäiset luulevat ;)
Omakotitalon remonttia voi teettää ammattilaisilla. Me tilataan kevääksi talon ulkomaalaus. Kaikkia palveluita voi ostaa sitten kun ei enää itse jaksa.
Ollaan tykätty maksaa siivouksesta, ihan mukavuussyistä. Eikös se ole sitä työllistämistä, josta itse saa litkoiksi verovähennyksen.Mennään me vanhat oman jaksamisen mukaan nämä asumisasiat.
Fiksut lapset ymmärtävät kyllä antaa arvoa vanhemmilleen jos ovat siihen pienestä pitäen oppineet.
Tämä on vastavuoroista: lapset kyllä osaavat arvostaa ja kunnioittaa vanhempiaan, jos vanhemmat ovat osanneet myös pitää arvossa ja kunnioittaa lapsiaan ja heidän rajojaan. En ole tätä omassa perheessäni nähnyt, mutta olen kuullut että tämä on mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas on hyvin erikoista, että naurat vanhemmillesi. Olet varmaankin sellainen hyvin tietäväinen tyyppi.
Lapsen ei pidä muuta kuin vanhempiaan kunnioittaman. Niin sanoo herra.
Tietäväinen ja nokkavuus on lapsista jo lapsina kyllä kitkettävä pois, etteivät ylpisty ja omia ajatuksia keksi.
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas on hyvin erikoista, että naurat vanhemmillesi. Olet varmaankin sellainen hyvin tietäväinen tyyppi.
Jos penskat nauraisivat meidän omaisuudelle, sanottas niille suorat sanat. Ei pennin killinkiäkään teille arvostelijoille.
Testamentti Eläinsuojeluyhdistykselle tehtäisi hyvissä ajoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas on hyvin erikoista, että naurat vanhemmillesi. Olet varmaankin sellainen hyvin tietäväinen tyyppi.
Jos penskat nauraisivat meidän omaisuudelle, sanottas niille suorat sanat. Ei pennin killinkiäkään teille arvostelijoille.
Testamentti Eläinsuojeluyhdistykselle tehtäisi hyvissä ajoin.
Noin on. Eläimet ovat uskollisia, eikä niissä ole pahuutta tai ahneutta kuten ihmisissä on. Eläin rakastaa ehdoitta, eikä välitä pätkääkään perintöasioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille buumereillekin tiedoksi, että kääriliinoissa ei ole taskuja. En voi käsittää esimerkiksi tilannetta, että pariskunta on ollut eläkkeellä pitkään ja sinnitellään jossakin portaikkoisessa omakotitalossa viimeisiin voimiin asti. Eikö voisi myydä sen talon, muuttaa vuokralle ja tuhlata loput rahat ennen kuin kuolee? Jos kerran se pullamössöpolvi on joka tapauksessa niin kiittämätöntä kitivitinää.
Kun ei haluta mennä kerrostaloon vuokralle.
Halutaan asua KOTONA . Matkustelu ei enää kiinnosta eikä vuokra- asunnossa ole mitään tekemistä päivät pitkät.Aivan varmasti kaikki haluaa. Mutta mitä sitten, kun alakerran pesutiloihin ei rollaattorilla kulkeva enää pääse eikä kummallakaan riitä enää kunto talon ulkotöihin? Pitäähän pihan olla aurattu, että ambulanssi pääsee, ei nekään kulje puolimetrisessä hangessa. Monessa vanhassa talossa lämmitys hoituu öljykattilalla, kuka sitä käy päivittäin katsomassa?
Miksi sitä kattilaa pitää käydä katsomassa?
Meillä saatetaan vilkaista kerran kolmessa kuukaudessa ellei ole mitään poikkeavaa lämmön suhteen.
Siksi, kun se on 25 vuotta vanha ja siinä alkaa olla vikaa. Sitten soitellaan lapsille, että mikä sitä vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille buumereillekin tiedoksi, että kääriliinoissa ei ole taskuja. En voi käsittää esimerkiksi tilannetta, että pariskunta on ollut eläkkeellä pitkään ja sinnitellään jossakin portaikkoisessa omakotitalossa viimeisiin voimiin asti. Eikö voisi myydä sen talon, muuttaa vuokralle ja tuhlata loput rahat ennen kuin kuolee? Jos kerran se pullamössöpolvi on joka tapauksessa niin kiittämätöntä kitivitinää.
Kun ei haluta mennä kerrostaloon vuokralle.
Halutaan asua KOTONA . Matkustelu ei enää kiinnosta eikä vuokra- asunnossa ole mitään tekemistä päivät pitkät.Tuo oli hyvin sanottu: Halutaan asua KOTONA! Me ollaan just niitä 70+ eläkeläisiä ja asutaan ok-talossa. Reissattiin paljon ennen koronaa. Silloin tuli harkittua kerrostaloon muuttoa. Onneksi niin ei tehty. Kohta tulee vuosi täyteen ed. ulkomaan matkasta. Nyt on tämä kotitalo ja oma piha todella tärkeä meille. On mielekästä tekemistä niin paljon kuin jaksaa ja haluaa. Lumityötkin ollaan otettu kunnon kohottajana. Kesäksi suunnitteilla marjapensaiden uusimista ym. Kesäkukkia tietysti laitetaan heti kun puutarhamyymälät avautuu.
Eihän me 7-kymppiset välttämättä niin vanhoja ja haperoita olla, eikä niin tyhmiäkään, mitä tuolla keski-ikäiset luulevat ;)
Omakotitalon remonttia voi teettää ammattilaisilla. Me tilataan kevääksi talon ulkomaalaus. Kaikkia palveluita voi ostaa sitten kun ei enää itse jaksa.
Ollaan tykätty maksaa siivouksesta, ihan mukavuussyistä. Eikös se ole sitä työllistämistä, josta itse saa litkoiksi verovähennyksen.Mennään me vanhat oman jaksamisen mukaan nämä asumisasiat.
Fiksut lapset ymmärtävät kyllä antaa arvoa vanhemmilleen jos ovat siihen pienestä pitäen oppineet.
Sinäpä sen sanot, miksi teillä homma toimii: te ostatte palveluja. Meillä taas äiti haluaa, että minun veli korjaa katon. Veli ei ole ikinä tehnyt rakennustöitä eikä hänellä ole siihen koulutusta. Minulle on puolestaan varattu ulkoseinistä maalin raapiminen, vai miksi sitä kutsutaankaan, sillä talo pitäisi maalata. Minä sairastan hyvin hankalaa astmaa enkä kestä mitään pölyävää. Kyllä teilläkin lapsilta tulisi kommenttia, kun jatkuvasti vaatisitte heitä tekemään sitä ja tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas on hyvin erikoista, että naurat vanhemmillesi. Olet varmaankin sellainen hyvin tietäväinen tyyppi.
Jos penskat nauraisivat meidän omaisuudelle, sanottas niille suorat sanat. Ei pennin killinkiäkään teille arvostelijoille.
Testamentti Eläinsuojeluyhdistykselle tehtäisi hyvissä ajoin.
Oishan se järkkyä jos jälkeläiset kävisivät luonamme arvioimassa omaisuuttamme. Vieläpä naureskelisivat. Onneksi niin ei ole meidän kohdalla.
Kunnioittaville ja auttavaisille lapsille antaa tietysti miellään jo eläessään. Paljon ollaan annettukin, esim. ulkomaanmatkoja lapsiperheille lahjoina. Kaikille tasapuolisesti.
Aivan varmasti kaikki haluaa. Mutta mitä sitten, kun alakerran pesutiloihin ei rollaattorilla kulkeva enää pääse eikä kummallakaan riitä enää kunto talon ulkotöihin? Pitäähän pihan olla aurattu, että ambulanssi pääsee, ei nekään kulje puolimetrisessä hangessa. Monessa vanhassa talossa lämmitys hoituu öljykattilalla, kuka sitä käy päivittäin katsomassa?