Lue keskustelun säännöt.
Naurattaa, kun 7-kymppiset vanhempani kuvittelevat omistavansa arvokasta tavaraa ja arvokkaan osakkeen
26.02.2021 |
Tänään kävin vanhemmilla siivoomassa ja taas oli niin kova uho vanhemmillani siitä, miten arvokasta omaisuutta ja tavaraa heillä on. 60-luvun puolenvälin neukkukuutiokolmio, itä-Vantaalla huonojen julkisten yhteyksien päässä ei-arvostetulla asuinalueella. Ostettu 80-luvun alussa ja vähän ennen myyntiä asuntoa on vähän pintarempattu edellisten asukkaiden toimesta myynnin edistämisen vuoksi. Sen jälkeen ei mitään remppaa, muuta kuin pari vuotta sitten putkiremppa, jossa vanhempani valitsivat vessaan mahdollisimman halvat materiaalit ja kalusteet. Eivät suostuneet tekemään muuta remppaa, koska "ei tarvetta" ja "remonttifirmat kusettaa". Käytännössä huoneessa kuin huoneessa lattialistat irti ja repsottaa, seinän maali rapissut, kaapinovet niin keittiössä, eteisessä kuin makkarissa rikki, saranat pois paikoiltaan, sieltä täältä paikkailtu jeesusteipillä. Vanhempien käsitys asunnon arvosta on ainakin puoli miljoonaa, perustuen siihen että "asuntojen arvo nousee".
Samoin vanhemmilla on älytön oletus siitä, että heidän tavaransa ovat jotain arvotavaraa, josta minä ja veljeni tulemme aikanaan tappelemaan perinnönjaossa. Isä uhosi, että pitää tehdä oikein etukäteen sopimus, ettei teille tule riitaa. Niin riitaa Myrna-kahviastiastosta, Valittujen Palojen kirjaklassikoista ja muista kirjoista, joita divarit ei ota ilmaiseksikaan, Kotilieden tms. keräily koristeposliinilautasista, Chippendale-pikkulusikoista ja ottimista, Askon 90-luvun alun nahkasohvakalustosta, pronssisista Kalevala-koruista jne.
Ihan kiva siis, että aikanaan pienituloiset vanhempani ovat tyytyväisiä kotiinsa ja tavaroihinsa mutta oikeasti jotain käsittämätöntä, miten arvokkaiksi he ne kuvittelevat. Puoli miljoonaa lähestulkoon peruskorjaamattomasta 60-luvun kolmiosta itä-Vantaalla? Tai ajatus siitä, että me veljien kanssa tapellaan siitä, kuka pääsee panemaan rahaksi Myrna-kupeilla sitten kun vanhempia ei enää ole? Please kertokaa, että teillä on myös samanlaisia kokemuksia!?
Kommentit (1400)
Minustakaan ei ihmisen tarvitse tehdä mitään kuolinsiivouksia eläessään. Ongelma on vähän turha. Entä sitten että heillä kamaa. Kun kuolleet heittäkää pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kannattaa ottaa vanhempiin etäisyyttä"
Taitaa olla meidän lapsi tuo kommentoija. Osaat tien kotiin tiedät sen. Nyt olisi syytä haudata sotakirves. Mummi ja ukki myös toivoisivat asioiden selkiintyvän.
Kuvaputkitelkkaria ei kannata heittää kaatikselle jos se on toimintakunnossa. Se kannattaa myydä jollekin retropelaajalle vanhan koneen näytöksi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän töissä pukuja. Eräs sukulaiseni oli sitä mieltä, että minun olisi pitänyt ottaa hänen miesvainajaltaan jääneet puvut ja solmiot käyttöön. Uusin puvuista oli teetetty ennen vuotta 1985. En ottanut, vaikka kuinka pyydettiin!
Aina voi kysyä. No et ottanut vastaan. Kannattaako siitä nyt tehdä numeroa?
Kirjoittaja tässä, terve! En tehnyt numeroa, kunhan kerroin. Isompi numero olisi tullut, kun olisin mennyt maanantaiaamuna esim. verotusneuvotteluun puvussa, jossa on ”hiukan” leveät lahkeet ja isot käänteet kauluksessa. Ehkä senkin puvun vihreä väri olisi sointunut johonkin kivasti, vaikka neukkarin jukkapalmuun?
Vierailija kirjoitti:
”Kyllä se 1945 syntynyt ehti olla monta vuotta työelämässä, työelämään lähdettiin sillon aiemmin.” Kyllä lähdettiin, kun töihin pääsi ilman koulutusta. Niitä ammatteja ei enää ole. Edes siivoojaksi ei pääse, mikä boomerille tulee tässä yllätyksenä. Joten boomerit ehtivät kerätä varallisuutta pidemmän aikaa lapsiinsa verrattuna. Ja sopivasti eläkeikä tuli täyteen siinä kuuskymppisenä. Lapsensa saavat toki jatkaa liki seitsemänkymppiseksi, pikkuisen vaativammaksi käyneessä työelämässä. Mutta hei, kiitoksia perinnöksi jäävästä vakosamettisohvasta ja Myrna -kupeista!
Niin lapiohommiin sitä pääsi heti kansakoulun jälkeen, samoin metsätöihin, kuorma-auton apupojaksi, hätäaputöihin tietyömaalle. Jotkut lähtivät Ruotsiin, toiset sellutehtaalle. Nämä kouluttamattomat sodan jälkeen syntyneet jäivät 90-luvun lamassa työttömiksi ja eivät sitten koskaan enää päässeetkään töihin, kun olivat yli 5-kymppisiä jo liian vanhoja työmarkkinoille. Koulupohjakin niin huono, ettei mitään koulutusta löytynyt. Eläke jäikin sitten pieneksi, kun alle 23 v tehtyjä työvuosia ei laskettu eläkkeeseen. Lähipiirissäni on useampi tällainen eläkeläinen, joka jäi 90-luvun lamassa työttömäksi. Joku menetti talonsa ja kaiken konkurssissa.
Suurissa ikäluokissa on paljon köyhiä eläkeläisiä, joilla ne joskus perityt Myrnat voivat olla arvokkaita aarteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kosh kirjoitti:
Ap. Olet aikuinen. Käyttäydy siten. Elä ja anna elää. Älä ole enää murrosikäinen lapsi. Anna vanhempiesi elää rauhassa ja pitää ne asenteensa ja Jeesusteippinsä. Se ei kuulu sinulle enää.
Ennen piti pikkuhiljaa aikuistua ja ottaa vastuu omista valinnoistaan, nykyiset 40v käyttäytyvät murroikäisten tavoin. Ei ihme että heidän jälkeläisensä vastaavasti ovat kuin kesyttämättömiä eläimiä, mu'haavat toisiaan ja pahoinpitelevät tuntemattomia.
Vauva.fi lienee naisvaltainen foorumi, joten pitääkö tästä päätellä, että pääasiassa naiset haukkuvat äitejään? En ole miesvaltaisilla foorumeilla törmännyt tämänkaltaisiin sukupolvisotiin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän töissä pukuja. Eräs sukulaiseni oli sitä mieltä, että minun olisi pitänyt ottaa hänen miesvainajaltaan jääneet puvut ja solmiot käyttöön. Uusin puvuista oli teetetty ennen vuotta 1985. En ottanut, vaikka kuinka pyydettiin!
Aina voi kysyä. No et ottanut vastaan. Kannattaako siitä nyt tehdä numeroa?
Kirjoittaja tässä, terve! En tehnyt numeroa, kunhan kerroin. Isompi numero olisi tullut, kun olisin mennyt maanantaiaamuna esim. verotusneuvotteluun puvussa, jossa on ”hiukan” leveät lahkeet ja isot käänteet kauluksessa. Ehkä senkin puvun vihreä väri olisi sointunut johonkin kivasti, vaikka neukkarin jukkapalmuun?
:D:D olisi tullut ehkä parempia päätöksiä! Eikö niitä olisi voinut viedä Dannylle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottaako boomerilla todella tunteisiin, kun vuosikymmenien aikana tienattu palkka on tuhlattu arvottomaan rojuun? Luuleeko boomer todella, että jälkikasvu ottaa silmät ilonkyynelissä vastaan ne käytetyt tietosanakirjat ja ”retro”sohvakalustot? Kyllä kyynelet voivat olla silmissä vastaanottajalla, mutta ei ehkä ilosta.
Mitä sillon väliä elämän ehtoopuolella.
Palkka ja eläke ovat riittäneet, kuollutta ei itketä eikä kaduta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän töissä pukuja. Eräs sukulaiseni oli sitä mieltä, että minun olisi pitänyt ottaa hänen miesvainajaltaan jääneet puvut ja solmiot käyttöön. Uusin puvuista oli teetetty ennen vuotta 1985. En ottanut, vaikka kuinka pyydettiin!
Aina voi kysyä. No et ottanut vastaan. Kannattaako siitä nyt tehdä numeroa?
Kirjoittaja tässä, terve! En tehnyt numeroa, kunhan kerroin. Isompi numero olisi tullut, kun olisin mennyt maanantaiaamuna esim. verotusneuvotteluun puvussa, jossa on ”hiukan” leveät lahkeet ja isot käänteet kauluksessa. Ehkä senkin puvun vihreä väri olisi sointunut johonkin kivasti, vaikka neukkarin jukkapalmuun?
Loistava. Kiitos nauruista! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaako boomerilla todella tunteisiin, kun vuosikymmenien aikana tienattu palkka on tuhlattu arvottomaan rojuun? Luuleeko boomer todella, että jälkikasvu ottaa silmät ilonkyynelissä vastaan ne käytetyt tietosanakirjat ja ”retro”sohvakalustot? Kyllä kyynelet voivat olla silmissä vastaanottajalla, mutta ei ehkä ilosta.
Mitä tarkoitat? Mihin "arvottomaan rojuun"? Nuo tavarat, mitkä joskus ovat olleet uusia, ovat nyt jo ajan hampaan kuluttamia. Eihän me ikäihmiset tiedetä, mitä te näille tavaroillemme teette kuolemamme jälkeen. Ei kai nyt kuitenkaan ole tarkoitus, että me "puumerit" tyhjennetään kämppämme, että olisi mahdollisimman siistissä kunnossa panna koti myyntiin. Ja mieluummin vielä remontoituna. Pitäiskö sitä ostaa jo valmis arkkukin ja mennä vaikka valmiiksi sinne odottelemaan, että vaivattaisi mahdollisimman vähän.
Aina se on tähän asti seuraava sukupolvi jaksanut edesmenneiden kodit siivota ja korjata, mutta nyt taitaa olla sellainen polvi, joka odottaa, että kaikki on järjestyksessä ja konmaritettu. Ja aina parempi, jos on vielä paksu lompsa siinä lipaston päällä odottamassa.
Ainakaan minun vanhemmista kumpikaan ei ole tyhjentänyt yhtäkään kuolinpesää. Itse toivoin, että vanhemmat olisivat myyneet ajoissa omakotitalonsa ja muuttaneet sellaiseen asuntoon, jossa he olisivat pärjänneet ilman piha- ja huoltotöitä ja päässeet kauppaan ilman kyytien kyselyjä.
Jospa he viihtyivät siinä asunnossa ja tunsivat sen kodikseen. Kyytin tarjoaminen on aika pientä apua, kun ajattelee miten paljon lapsista ollut vaivaa ja huolta vanhemmilleen.
Mielenkiintoista millaiseen hyökkäykseen suurten ikäluokkien puolelta tämä keskustelu on johtanut. On asiallisiakin kommentteja, mutta nämä muutamat äänekkäät puheenvuorot ihmetyttävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaako boomerilla todella tunteisiin, kun vuosikymmenien aikana tienattu palkka on tuhlattu arvottomaan rojuun? Luuleeko boomer todella, että jälkikasvu ottaa silmät ilonkyynelissä vastaan ne käytetyt tietosanakirjat ja ”retro”sohvakalustot? Kyllä kyynelet voivat olla silmissä vastaanottajalla, mutta ei ehkä ilosta.
Mitä tarkoitat? Mihin "arvottomaan rojuun"? Nuo tavarat, mitkä joskus ovat olleet uusia, ovat nyt jo ajan hampaan kuluttamia. Eihän me ikäihmiset tiedetä, mitä te näille tavaroillemme teette kuolemamme jälkeen. Ei kai nyt kuitenkaan ole tarkoitus, että me "puumerit" tyhjennetään kämppämme, että olisi mahdollisimman siistissä kunnossa panna koti myyntiin. Ja mieluummin vielä remontoituna. Pitäiskö sitä ostaa jo valmis arkkukin ja mennä vaikka valmiiksi sinne odottelemaan, että vaivattaisi mahdollisimman vähän.
Aina se on tähän asti seuraava sukupolvi jaksanut edesmenneiden kodit siivota ja korjata, mutta nyt taitaa olla sellainen polvi, joka odottaa, että kaikki on järjestyksessä ja konmaritettu. Ja aina parempi, jos on vielä paksu lompsa siinä lipaston päällä odottamassa.
:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä elintasolapsia, ei tunnu oikein mikään kelpaavan. Myrnakin arvotonta krääsää. Juupa juu. Tällaisiako me olemmeteistä kasvattaneet.
Ehkä tässä on nyt toisenlaiset ajat tulossa, ei kulutushysteriaa, aina ei kaiken tarvitse olla uutta ja viimisen päälle hienoa. Kierrätys- ja uusiokäyttö voivatkin olla tulevaisuuden visio. Samoin korjaaminen ja paikkaaminen.
Kovasti jaksatte arvostella ja halveksia vanhempienne koteja ja tavaroita, koittakaapa nyt kuitenkin ymmärtää meitä pula-ajan lapsia, emme tosiaan syntyneet ”kultalusikka” suussa, mutta halusimme antaa teille kaiken mahdollisen, ja tuollaisia teistä on sitten tullut..Mitäs jos ne Myrna-astiat laittaa tiskikoneeseen? Itse en käsintiskauksesta niin paljon tykkää. Miksei muuten Myrnia näy kenelläkään arkiastioina? Miksi sellaisia on pitänyt hankkia, kun niitä ei koskaan käytetä? Olen itse ottanut kaikki astiat arkikäyttöön, kun eihän sitä tiedä, mikä päivä on viimeinen. Ihan hullua niitä olisi vain vitriinistä katsoa ja käyttää kolhiintuneita astioita arjessa.
Myrnat ovat tietenkin juhla-astioita, joilla juhlia juhlistetaa,kuten synttärit, rippijuhlat, ylppärijuhlat ym. Kyllä niitä silloin jaksaa tiskata.Itse vissiin käytät juhlissakin arkimukeja.?
Ihan samaa sarjaa käytän niin arjessa kuin juhlassa. En käytä juhlapyhiä käsin tiskaamiseen.
Niin varmaan käytät samoin samoja arkivaatettetasi juhlissakin.Tapansa kullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaako boomerilla todella tunteisiin, kun vuosikymmenien aikana tienattu palkka on tuhlattu arvottomaan rojuun? Luuleeko boomer todella, että jälkikasvu ottaa silmät ilonkyynelissä vastaan ne käytetyt tietosanakirjat ja ”retro”sohvakalustot? Kyllä kyynelet voivat olla silmissä vastaanottajalla, mutta ei ehkä ilosta.
Mitä tarkoitat? Mihin "arvottomaan rojuun"? Nuo tavarat, mitkä joskus ovat olleet uusia, ovat nyt jo ajan hampaan kuluttamia. Eihän me ikäihmiset tiedetä, mitä te näille tavaroillemme teette kuolemamme jälkeen. Ei kai nyt kuitenkaan ole tarkoitus, että me "puumerit" tyhjennetään kämppämme, että olisi mahdollisimman siistissä kunnossa panna koti myyntiin. Ja mieluummin vielä remontoituna. Pitäiskö sitä ostaa jo valmis arkkukin ja mennä vaikka valmiiksi sinne odottelemaan, että vaivattaisi mahdollisimman vähän.
Aina se on tähän asti seuraava sukupolvi jaksanut edesmenneiden kodit siivota ja korjata, mutta nyt taitaa olla sellainen polvi, joka odottaa, että kaikki on järjestyksessä ja konmaritettu. Ja aina parempi, jos on vielä paksu lompsa siinä lipaston päällä odottamassa.
Tässä on boomerin ajatusmaailma kiteytettynä. Minulla on käytettyä rojua, josta en itsekään tiedä mitä sille pitäisi tehdä. Loukkaannun, kun jälkikasvu ei sitä vaivoikseen halua. Mitäpä jos siivoaisit ne rojusi itse, etkä uhriutuisi ja tyrkkäisi töitä muille? Ne ovat sinun rojusi.
Miksi minun pitäisi mitään siivota? Saan kai asua täällä miten päin haluan. Eikä minulla ole rojua ja monista tavaroista lapseni ovat jo sanoneet, että haluavat tuon ja tuon. Korujani olenkin jo antanut tasapuolisesti pois, kuka mitäkin on halunnut. En ole tyrkyttänyt kenellekään mitään. Elän näiden keskellä niin kauan kuin elän ja jälkipolvi siivoaa asunnon. Asunto on hyvällä paikalla ja arvokas. Seuraan kyllä oikotieltä asuntokauppoja Helsingissä ja tiedän, että asunto on arvokas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän töissä pukuja. Eräs sukulaiseni oli sitä mieltä, että minun olisi pitänyt ottaa hänen miesvainajaltaan jääneet puvut ja solmiot käyttöön. Uusin puvuista oli teetetty ennen vuotta 1985. En ottanut, vaikka kuinka pyydettiin!
Aina voi kysyä. No et ottanut vastaan. Kannattaako siitä nyt tehdä numeroa?
tarvii sitä nyt sen verran uhriutua, muistella miten piti pintansa
-en ottanut!
kerrankin piti puolensa, eikä jäänyt jyrän alle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaako boomerilla todella tunteisiin, kun vuosikymmenien aikana tienattu palkka on tuhlattu arvottomaan rojuun? Luuleeko boomer todella, että jälkikasvu ottaa silmät ilonkyynelissä vastaan ne käytetyt tietosanakirjat ja ”retro”sohvakalustot? Kyllä kyynelet voivat olla silmissä vastaanottajalla, mutta ei ehkä ilosta.
Mitä tarkoitat? Mihin "arvottomaan rojuun"? Nuo tavarat, mitkä joskus ovat olleet uusia, ovat nyt jo ajan hampaan kuluttamia. Eihän me ikäihmiset tiedetä, mitä te näille tavaroillemme teette kuolemamme jälkeen. Ei kai nyt kuitenkaan ole tarkoitus, että me "puumerit" tyhjennetään kämppämme, että olisi mahdollisimman siistissä kunnossa panna koti myyntiin. Ja mieluummin vielä remontoituna. Pitäiskö sitä ostaa jo valmis arkkukin ja mennä vaikka valmiiksi sinne odottelemaan, että vaivattaisi mahdollisimman vähän.
Aina se on tähän asti seuraava sukupolvi jaksanut edesmenneiden kodit siivota ja korjata, mutta nyt taitaa olla sellainen polvi, joka odottaa, että kaikki on järjestyksessä ja konmaritettu. Ja aina parempi, jos on vielä paksu lompsa siinä lipaston päällä odottamassa.
Ainakaan minun vanhemmista kumpikaan ei ole tyhjentänyt yhtäkään kuolinpesää. Itse toivoin, että vanhemmat olisivat myyneet ajoissa omakotitalonsa ja muuttaneet sellaiseen asuntoon, jossa he olisivat pärjänneet ilman piha- ja huoltotöitä ja päässeet kauppaan ilman kyytien kyselyjä.
Jospa he viihtyivät siinä asunnossa ja tunsivat sen kodikseen. Kyytin tarjoaminen on aika pientä apua, kun ajattelee miten paljon lapsista ollut vaivaa ja huolta vanhemmilleen.
Varmaan tunsivat, mutta eivät kyenneet siinä asumaan. Rollaattorilla ei meinannut mahtua vessaan ja suihkuun pääsemiseen piti hommata apua. Olen tuo, joka heitettiin pois kotoa, eikä vanhemmat lapsiinsa aikaa käyttäneet. Kyllä se kuskaus kävi työstä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän äitimme on piilottanut kultakorunsa, ja kertoi ainoastaan minulle minne. T: juopposisaruksen sisko
Minun äiti on piilottanut kultakorunsa ja rahoja eikä kertonut kenellekään. Tuskinpa edes itse muista. Menee ne varmaan sitten kaatolavalle kuin lapsi pesuveden mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä elintasolapsia, ei tunnu oikein mikään kelpaavan. Myrnakin arvotonta krääsää. Juupa juu. Tällaisiako me olemmeteistä kasvattaneet.
Ehkä tässä on nyt toisenlaiset ajat tulossa, ei kulutushysteriaa, aina ei kaiken tarvitse olla uutta ja viimisen päälle hienoa. Kierrätys- ja uusiokäyttö voivatkin olla tulevaisuuden visio. Samoin korjaaminen ja paikkaaminen.
Kovasti jaksatte arvostella ja halveksia vanhempienne koteja ja tavaroita, koittakaapa nyt kuitenkin ymmärtää meitä pula-ajan lapsia, emme tosiaan syntyneet ”kultalusikka” suussa, mutta halusimme antaa teille kaiken mahdollisen, ja tuollaisia teistä on sitten tullut..Mitäs jos ne Myrna-astiat laittaa tiskikoneeseen? Itse en käsintiskauksesta niin paljon tykkää. Miksei muuten Myrnia näy kenelläkään arkiastioina? Miksi sellaisia on pitänyt hankkia, kun niitä ei koskaan käytetä? Olen itse ottanut kaikki astiat arkikäyttöön, kun eihän sitä tiedä, mikä päivä on viimeinen. Ihan hullua niitä olisi vain vitriinistä katsoa ja käyttää kolhiintuneita astioita arjessa.
Myrnat ovat tietenkin juhla-astioita, joilla juhlia juhlistetaa,kuten synttärit, rippijuhlat, ylppärijuhlat ym. Kyllä niitä silloin jaksaa tiskata.Itse vissiin käytät juhlissakin arkimukeja.?
Ihan samaa sarjaa käytän niin arjessa kuin juhlassa. En käytä juhlapyhiä käsin tiskaamiseen.
Niin varmaan käytät samoin samoja arkivaatettetasi juhlissakin.Tapansa kullakin.
Kas kun sen astiaston valitsin alusta alkaen niin, että se käy myös parempaan kattaukseen. Miksi minä arjessakaan rumia astioita käyttäisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista millaiseen hyökkäykseen suurten ikäluokkien puolelta tämä keskustelu on johtanut. On asiallisiakin kommentteja, mutta nämä muutamat äänekkäät puheenvuorot ihmetyttävät.
Olihan tuo aloituskin hyökkäävä.
Miksi otat sen niin henkilökohtaisesti?
Tai sietää pahoinpitelevää luonnehäiriöistä lastaan.