Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naurattaa, kun 7-kymppiset vanhempani kuvittelevat omistavansa arvokasta tavaraa ja arvokkaan osakkeen
26.02.2021 |
Tänään kävin vanhemmilla siivoomassa ja taas oli niin kova uho vanhemmillani siitä, miten arvokasta omaisuutta ja tavaraa heillä on. 60-luvun puolenvälin neukkukuutiokolmio, itä-Vantaalla huonojen julkisten yhteyksien päässä ei-arvostetulla asuinalueella. Ostettu 80-luvun alussa ja vähän ennen myyntiä asuntoa on vähän pintarempattu edellisten asukkaiden toimesta myynnin edistämisen vuoksi. Sen jälkeen ei mitään remppaa, muuta kuin pari vuotta sitten putkiremppa, jossa vanhempani valitsivat vessaan mahdollisimman halvat materiaalit ja kalusteet. Eivät suostuneet tekemään muuta remppaa, koska "ei tarvetta" ja "remonttifirmat kusettaa". Käytännössä huoneessa kuin huoneessa lattialistat irti ja repsottaa, seinän maali rapissut, kaapinovet niin keittiössä, eteisessä kuin makkarissa rikki, saranat pois paikoiltaan, sieltä täältä paikkailtu jeesusteipillä. Vanhempien käsitys asunnon arvosta on ainakin puoli miljoonaa, perustuen siihen että "asuntojen arvo nousee".
Samoin vanhemmilla on älytön oletus siitä, että heidän tavaransa ovat jotain arvotavaraa, josta minä ja veljeni tulemme aikanaan tappelemaan perinnönjaossa. Isä uhosi, että pitää tehdä oikein etukäteen sopimus, ettei teille tule riitaa. Niin riitaa Myrna-kahviastiastosta, Valittujen Palojen kirjaklassikoista ja muista kirjoista, joita divarit ei ota ilmaiseksikaan, Kotilieden tms. keräily koristeposliinilautasista, Chippendale-pikkulusikoista ja ottimista, Askon 90-luvun alun nahkasohvakalustosta, pronssisista Kalevala-koruista jne.
Ihan kiva siis, että aikanaan pienituloiset vanhempani ovat tyytyväisiä kotiinsa ja tavaroihinsa mutta oikeasti jotain käsittämätöntä, miten arvokkaiksi he ne kuvittelevat. Puoli miljoonaa lähestulkoon peruskorjaamattomasta 60-luvun kolmiosta itä-Vantaalla? Tai ajatus siitä, että me veljien kanssa tapellaan siitä, kuka pääsee panemaan rahaksi Myrna-kupeilla sitten kun vanhempia ei enää ole? Please kertokaa, että teillä on myös samanlaisia kokemuksia!?
Kommentit (1400)
Vierailija kirjoitti:
Jollain epämääräisellä tavalla vastenmielinen aloitus ja ketju. Huokuu epäarvostusta vanhempia kohtaan.
Arvostus ansaitaan siinä missä kunnioituskin. Sitä ei saa automaattisesti edes omilta lapsiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monilla iäkkäämmillä ihmisillä ei ole käsitystä siitä, miten halpaa tavara on nykyään. Omilla sukulaisillani huomaan tämän esimerkiksi vaatteiden yliarvostamisessa ja paikkailussa. No, onpahan ekologista :D
Ap:n tapauksessa kyllä vähän ihmettelen, että eikö ne vanhemmat ole yhtään huvikseen seurailleet asuntojen myynti-ilmoituksia?
Näin puhutaan palstalla ka seuraavaksi valitetaan tukien pienuuttaja bensan kalleutta.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ja hauskakin aloitus. Noita vanhoja harhaisia ihmisiä tosiaan on olemassa.
Montaa vuotta ei ole siihen, kun palaamme siihen kun lastenhoidot, koulut, lapsilisät jäävät saamatta. Syynä nämä etujen jahtaajat.Taitaa kolahtaa vielä eläkkeisiinkin, joita enää itse olen näkemässä
Surettaa omien lasten ja lastenlasten vuoksi, sillä heidän elämänsä ei tule olemaan helppoa, vaan joutuvat tekemään pidempään työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaiset vanhemmat mulla, iältään 70-75, lisänä vaan se että ne kiristää ja uhkailee sillä mahtiomaisuudellaan. Siis ”mahti”.
Uhkailu on sitä että välillä mut on tehty perinnöttömäksi kun olen ”kiittämätön”, välillä taas sisarus koska on ”uhmakas”, ja tällä perintökiristyksellö yrittävät ojentaa ja kouluttaa nulikkamaisia lapsia. Siis ”lapsia”, iältä 42 ja 44.Öykkäreitä ovat. Luulevat olevansa muita ylempänä ja luulevat että heitä kadehditaan. Kouluttamatonta rupusakkia ovat (me lapset olemme akateemisia, joita vanhemmat sitten halveksii, eihän asiantuntijan työ ole oikeaa työtä ollenkaan).
Tunnistan siis saman ihmistyypin omissa vanhemmissa, eli uho, ylpeily, rehvastelu. Lisänä sellainen ilkeämielinen ylimielisyys ja luull että ovat parempaa sakkia. Muita ihmisiä haukutaan ja ylenkatsotaan.
Epäilen että yleistä ns ”boomeri” ikäisissä.
Tämä! Olisi voinut olla minun kirjoittamani! :D Ovat kiristäneet sillä muka suurella ja mahtavalla omaisuudellaan lapsuudestani asti! Nyt nelikymppisenä tilanne on eskaloitunut siihen, että olen joutunut ottamaan etäisyyttä, koska heillä menivät kaikenlaiset uhkailut ja muut sekopuheet jo sille tasolle. Olen itse asiassa miettinyt, että voisin kyllä piruuttanikin kieltäytyä perinnöstä, kun aika tulee.
Tuttua tuo kiristäminen, isovanhemmat aloittivat sen, kun seurustelin heidän mielestään väärän miehen kanssa. "Meidän rahojamme et saa", no, en saanut, äitini sai, ja viidessä vuodessa meni varsin suuri omaisuus matkoihin, peleihin ja viinaan. En avioitunut kyseisen "väärän" miehen kanssa, koska halusin ensin koulutuksen ja ammatin, sitten vasta perheen.
Vanhempani kiristivät minua vaatimalla vuokraa, "kun sinulla kerran on rahaa", oli sen verran kuin siihen aikaan kotona asuva opiskelija opintolainaa sai.
Ai että, nytpä tuli mieleen, että ihan samaa kohtelua sain omilta vanhemmiltani, kun rupesin seurustelemaan tulevan mieheni kanssa. Minua painostettiin jättämään hänet, koska muuten en saisi joululahjoja tai tulevaisuudessa perintöä. En jättänyt, joten kiitokseksi vanhempani heittivät minut pois kotoa. Jostain syystä en ole oikein kiintynyt lapsuuskotiini tai sen tavaroihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain epämääräisellä tavalla vastenmielinen aloitus ja ketju. Huokuu epäarvostusta vanhempia kohtaan.
Arvostus ansaitaan siinä missä kunnioituskin. Sitä ei saa automaattisesti edes omilta lapsiltaan.
Arvostatko ketään, jos et edes vanhempiasi kunnioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ymmärrys hoi kirjoitti:
Onpa vastenmielinen ja kiittämätön aloitus.
Tajuaako aloittaja ollenkaan, kuinka paljon työtä tuonikäiset ovat elantonsa eteen tehneet?Monet ovat aloittaneet ihan tyhjästä. Niin tyhjästä, että koko omaisuus on mahtunut sylissä kannettavaksi.
Siihen on menty naimisiin ja tehty lapset, ruokittu, vaatetettu, elätetty koko perhe.
Kun on omilla rahoilla saatu talo hankittua ja sinne omaisuuttakin -tietosanakirjat ja myrnat, mitkä todellakin olivat kallista arvotavaraa siihen aikaan- niin sitä osaa arvostaa ihan toisella tavalla, kuin mitä nykyajan aikuiset ja lapset.
Nykyaikana kun mikään ei maksa paljoa ja jos vähän menee tai kyllästyy, niin heitetään roskiin.
Tämän kaiken valmiina saanut sukupolvi ei osaa arvostaa noita, jotka ovat kaiken heille luoneet.
Turha pilkata vanhempia sukupolvia, ihailla voisitte ja pyrkiä itse samaan.Oikeastiko tosissasi jauhat? Nuo ovat suuria ikäpolvia jolle kaikki lankesi kuin manulle illallinen: oli aina töitä tekevälle tarjolla. Ahneen narsistinen sukupolvi, pihejä, koska sota-ajan vanhempien kasvatteja.
Joo, kuusipäiväistä työviikkoa raskasta ruumiillista työtä. Ilman työterveydenhuoltoa tai työvaatteita. Eväinä ruisleipää voipaperissa ja vettä tai maitoa pullossa. Ilman jääkaappisäilytystä.
Ilman asumistukea tai kunnallista päivähoitoa.Sinä et jaksaisi kuukauttakaan sellaista työelämää, mitä suuret ikäluokat joutuivat sietämään.
Viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin 1965 eli suuret ikäluokat eivät siitä ehtineet kovin kauan kärsiä jos ollenkaan.
Kyllä se 1945 syntynyt ehti olla monta vuotta työelämässä, työelämään lähdettiin sillon aiemmin.
No ei nyt sentään liioitella. Jos on 15 vuotiaana omaa elantoaan yksin tienaamaan lähtenyt niin se tekee enintään 6 vuotta. Onhan se useampi vuosi, mutta ei mikään pitkä aika työuran kokonaispituudessa.
Vierailija kirjoitti:
Surullisin mielin luen, että boomereiden maailmassa vain tavaroilla on arvoa. Mitä isompi asunto, kesämökki, auto, teollisesti tuotettua ”keräilytavaraa” jne, sen parempi. Ja tämän haluavat jättää lapsilleen perinnöksi. Kiitollinen pitäisi vielä olla siitä, että saa käytettyä tavaraa kaapit ja komerot täyteen. Parhaassa tapauksessa ikälopun asunnon tai kesämökin. Käykö edes pienessä mielessä, että jokaisella pitäisi olla oikeus omannäköiseen elämään? Ette te boomeritkaan ottaneet vastaan äitinne täkänää, jota koitti teille antaa kun matka vei maailmalle.
Itseasiassa, äitini otti vastaan oman äitinsä täkänöitä. Valitti kyllä 20 vuotta, ettei niille ole hyvää paikkaa. Innostui kuitenkin itsekin käsitöistä ja väänsi oman makunsa mukaisen täkänän sekä vinon pinon raanuja paikallisessa käsityökeskuksessa. Nyt ne on kaikki tulossa mulle, en todella tiedä mihin sijoittaisin rivitalo-asunnossani jättimäisen kokoisia, 3x2 metrisiä koko seinän peittäviä hyvin tummia täkänöitä ja 70-luvun keltaisella säväytettyjä ruskeita raanuja sekä ryijyjä. En todella tiedä.
Lisäksi isä haluaa lahjoittaa minulle ylimääräiset nahkasohvansa mökiltä ja autotallista. Hän osteli vähän liikaa mökkisohvia aikoinaan, ja kotona vanha sohvakalusto siirrettiin autotalliin uuden tieltä. Kun se vanha kaluston on kuitenkin ihan ehjä, nahka vaan kulunut.
PS. Tunteeko joku ketään boomeria, jonka autotalliin mahtuisi auto? Minä en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon on myös keski-ikäisiä perillisiä, jotka eivät ymmärrä perintöänsä kuuluvan irtaimiston arvoa. Asunnon tyhjentäminen annetaan jonkun firman tehtäväksi, ja maksetaan siitä hyvä hinta. Firma sitten putsaa kämpän, ja myy kaiken sieltä löytämänsä arvokkaan hyvään hintaan. Toki firmoilla on aina se riski, ettei kämpästä löydy muuta kuin roskaa. Mutta paljon niistä aarteitakin löytyy.
Tähän en kyllä usko. Ennen nettiä tällaista varmaan tapahtui, nykyään voi kaiken googlettamalla selvittää. Palsamäen kuparipannuista maksetaan vain jotta saisi naamansa telkkariin. Samat kylähullut istuu eturiveissä joka jaksossa. Vanha kuhmuinen kuparipannu ei oikeasti ole kuuminta hottia.
Asia nyt vaan on niin, että kaikki eivät viitsi edes ottaa selvää, mitä kaikkea siellä edesmenneen vanhemman asunnossa on. Jos asunto on täynnä tavaraa, ja näkyvillä on vain arvotonta krääsää, ei monikaan viitsi alkaa kaappeja sen syvällisemmin penkomaan.
En kyllä päästäisi vieraita ihmisiä penkomaan kenenkään sukulaiseni kotia kuoleman jälkeen. Kyllä ne henkilökohtaiset tavarat, kirjeet, kuvat yms pitää jaksaa katsoa esim isovanhemman jäämistöstä läpi.
Kyllä, itse juuri tein kuukausitolkulla tätä työtä. Vein tiliotteet, reseptit, sappikivileikkauksen hoitoselosteet tms tietoturvahävitykseen. Kaikki kun läpi käy, jotenkin poisnukkuneen rakkaan elämänkaari tulee lähelle. Oma mielikin puhdistuu, tärkein jää.
Ikäihmisenä nähty kun vanhoista vaatteista ja sängynpeitoistakin kamppailtiin. Itse olen pyrkinyt heittämään kaiken huonokuntoisen pois.
Ei vaan ollut selvä asia 40 vuotta sitten sekään että oli täkki talvisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikäihmisenä nähty kun vanhoista vaatteista ja sängynpeitoistakin kamppailtiin. Itse olen pyrkinyt heittämään kaiken huonokuntoisen pois.
Ei vaan ollut selvä asia 40 vuotta sitten sekään että oli täkki talvisin.
Ai 80-luvun alussa? Missä oli silloin noin köyhää?
Boomereiden autotalliin on mahtunut auto viimeeksi 1990 -luvun alussa. :) Sen jälkeen niistä on tullut mittaamattoman arvokkaiden esineiden mausoleumeja. Paria sellaista olen tyhjentänyt ja se rikkauden tunne on käsinkosketeltava kun kantaa puukuorista televisiota roskalavalle vanhojen sohvakalustojen ja talviurheiluvälineiden seuraksi. Samaan paikkaan lensivät erilaiset astiasarjatkin kun kukaan alle 70 vuotias ei niitä halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullisin mielin luen, että boomereiden maailmassa vain tavaroilla on arvoa. Mitä isompi asunto, kesämökki, auto, teollisesti tuotettua ”keräilytavaraa” jne, sen parempi. Ja tämän haluavat jättää lapsilleen perinnöksi. Kiitollinen pitäisi vielä olla siitä, että saa käytettyä tavaraa kaapit ja komerot täyteen. Parhaassa tapauksessa ikälopun asunnon tai kesämökin. Käykö edes pienessä mielessä, että jokaisella pitäisi olla oikeus omannäköiseen elämään? Ette te boomeritkaan ottaneet vastaan äitinne täkänää, jota koitti teille antaa kun matka vei maailmalle.
Itseasiassa, äitini otti vastaan oman äitinsä täkänöitä. Valitti kyllä 20 vuotta, ettei niille ole hyvää paikkaa. Innostui kuitenkin itsekin käsitöistä ja väänsi oman makunsa mukaisen täkänän sekä vinon pinon raanuja paikallisessa käsityökeskuksessa. Nyt ne on kaikki tulossa mulle, en todella tiedä mihin sijoittaisin rivitalo-asunnossani jättimäisen kokoisia, 3x2 metrisiä koko seinän peittäviä hyvin tummia täkänöitä ja 70-luvun keltaisella säväytettyjä ruskeita raanuja sekä ryijyjä. En todella tiedä.
Lisäksi isä haluaa lahjoittaa minulle ylimääräiset nahkasohvansa mökiltä ja autotallista. Hän osteli vähän liikaa mökkisohvia aikoinaan, ja kotona vanha sohvakalusto siirrettiin autotalliin uuden tieltä. Kun se vanha kaluston on kuitenkin ihan ehjä, nahka vaan kulunut.
PS. Tunteeko joku ketään boomeria, jonka autotalliin mahtuisi auto? Minä en.
Silloin kun 50-luvulla syntyneet vanhempani asuivat vielä ok-talossa, autotallissa oli vain auto ja työkaluja, ei mitään muuta rojua. Muuttivat sitten kerrostaloon eläköidyttyään ja paljon meni ok-talosta tavaraa kierrätykseen, kirppiksille, jne. kun eihän ne tavarat sopineet kerrostaloasuntoon.
Itsekin (70-luvulla synt. mies) asun pienehkössä vuokra-asunnossa, niin ei paljon lapsuuden tavaroita kummempaa mullekaan sopinut.
Kyllä on omalla kohdalla elämä mennyt niin huonosti, että en ole yltänyt lähellekään vanhempieni elintasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain epämääräisellä tavalla vastenmielinen aloitus ja ketju. Huokuu epäarvostusta vanhempia kohtaan.
Arvostus ansaitaan siinä missä kunnioituskin. Sitä ei saa automaattisesti edes omilta lapsiltaan.
Arvostatko ketään, jos et edes vanhempiasi kunnioita?
Nyt tulee kyllä tuttua settiä! ”Kaiken olen puolestasi tehnyt ja tässä on kiitos!” Tuhma lapsiorja, tuhma, tuhma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole mitään elintasoa, että nurkat täynnä arvotonta rojua. Vaikka boomerit niin luulevat.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole mitään elintasoa, että nurkat täynnä arvotonta rojua. Vaikka boomerit niin luulevat.
Mua ei edes haittaa tuo harhaluulo, niin kauan kuin sitä ei tuputeta jälkikasvulle. Siinähän hukkuvat lastulevyyn, Silja Line-tuoppeihinsa ja Valitut Palat -ruokaohjeisiin, mutta silloin rasahtaa kun minunkin pitäisi.
- täkänöiden uhri ylempää :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä elintasolapsia, ei tunnu oikein mikään kelpaavan. Myrnakin arvotonta krääsää. Juupa juu. Tällaisiako me olemmeteistä kasvattaneet.
Ehkä tässä on nyt toisenlaiset ajat tulossa, ei kulutushysteriaa, aina ei kaiken tarvitse olla uutta ja viimisen päälle hienoa. Kierrätys- ja uusiokäyttö voivatkin olla tulevaisuuden visio. Samoin korjaaminen ja paikkaaminen.
Kovasti jaksatte arvostella ja halveksia vanhempienne koteja ja tavaroita, koittakaapa nyt kuitenkin ymmärtää meitä pula-ajan lapsia, emme tosiaan syntyneet ”kultalusikka” suussa, mutta halusimme antaa teille kaiken mahdollisen, ja tuollaisia teistä on sitten tullut..Mitäs jos ne Myrna-astiat laittaa tiskikoneeseen? Itse en käsintiskauksesta niin paljon tykkää. Miksei muuten Myrnia näy kenelläkään arkiastioina? Miksi sellaisia on pitänyt hankkia, kun niitä ei koskaan käytetä? Olen itse ottanut kaikki astiat arkikäyttöön, kun eihän sitä tiedä, mikä päivä on viimeinen. Ihan hullua niitä olisi vain vitriinistä katsoa ja käyttää kolhiintuneita astioita arjessa.
Pilalle menevät tiskikoneessa. Aiemmin pestiin astiat käsin, siinä ne meni Myrnatkin. On minullakin Myrnaa, mutta käytän mieluummin mukeja, mitkä voi panna koneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain epämääräisellä tavalla vastenmielinen aloitus ja ketju. Huokuu epäarvostusta vanhempia kohtaan.
Arvostus ansaitaan siinä missä kunnioituskin. Sitä ei saa automaattisesti edes omilta lapsiltaan.
Arvostatko ketään, jos et edes vanhempiasi kunnioita?
Nyt tulee kyllä tuttua settiä! ”Kaiken olen puolestasi tehnyt ja tässä on kiitos!” Tuhma lapsiorja, tuhma, tuhma.
Kiitos tästä. Nauroin ääneen. Minunkin hyvätuloisen korkeakoulutetun yli 40 -vuotiaan pitäisi siis olla kiitollinen käytetystä astiasarjasta, tietosanakirjoista, kuvaputkitelevisiosta ja Peltonen -suksista. No, kiitos nyt sitten. Minäpä käytän lomapäivän ja vien ne kustannuksellani kaatopaikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon on myös keski-ikäisiä perillisiä, jotka eivät ymmärrä perintöänsä kuuluvan irtaimiston arvoa. Asunnon tyhjentäminen annetaan jonkun firman tehtäväksi, ja maksetaan siitä hyvä hinta. Firma sitten putsaa kämpän, ja myy kaiken sieltä löytämänsä arvokkaan hyvään hintaan. Toki firmoilla on aina se riski, ettei kämpästä löydy muuta kuin roskaa. Mutta paljon niistä aarteitakin löytyy.
Tähän en kyllä usko. Ennen nettiä tällaista varmaan tapahtui, nykyään voi kaiken googlettamalla selvittää. Palsamäen kuparipannuista maksetaan vain jotta saisi naamansa telkkariin. Samat kylähullut istuu eturiveissä joka jaksossa. Vanha kuhmuinen kuparipannu ei oikeasti ole kuuminta hottia.
Asia nyt vaan on niin, että kaikki eivät viitsi edes ottaa selvää, mitä kaikkea siellä edesmenneen vanhemman asunnossa on. Jos asunto on täynnä tavaraa, ja näkyvillä on vain arvotonta krääsää, ei monikaan viitsi alkaa kaappeja sen syvällisemmin penkomaan.
En kyllä päästäisi vieraita ihmisiä penkomaan kenenkään sukulaiseni kotia kuoleman jälkeen. Kyllä ne henkilökohtaiset tavarat, kirjeet, kuvat yms pitää jaksaa katsoa esim isovanhemman jäämistöstä läpi.
Mun anoppi on miltei hoarder-ohjelman veroinen hamstraaja. Mies sisaruksineen on jo suunnitellut, että kun äipästä aika jättää, niin henkilökohtaiset paperit jne käyvät läpi, ja jokainen vieköön irtaimistosta mitä haluaa/tarvitsee. Loput saa paikallinen kirppistäti siivota ja myydä. Siinä raivaamisessa ei viikko eikä kaksikaan riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhoilla ihmisillä on aivan ihmeelliset käsitykset arvosta ja rahasta. Kävi niin, että isovanhemmat olivat arvioineet tilansa olevan puolen miljoonan euron arvoinen, vaan välittäjä tuumasi, että ihan max 180te. Heille shokki, eivätkä nyt enää voi mihinkään sieltä muuttaa, kun ei sillä rahalla mitään saa. Myös eläkkeistä jaksavat ruikuttaa kun on niin pientä ja köyhää, vaikka todellisuudessa saavat enemmän kuin me kaksi koulutettua työssäkäyvää. Semmosta.
Juuri näin, anoppi ollut eläkkeellä kohta 30 vuotta opettajan työstä ja leskeneläke lähes sama kuin meikäläisellä akateemisella julkisella puolella palkka, ja itselläkin työkokemusta vuosikymmeniä. Anoppi jäi eläkkeelle 60 vuotiaana ja varmasti on kaikki max edut saanut kerättyä; nuorena eläkkeelle ja suuri eläke juossut vuosikymmeniä. Totesi yhdessä välissä "kun se eläkekin on niin pieni". Törkeätä.
Alue: Aihe vapaa
”Kyllä se 1945 syntynyt ehti olla monta vuotta työelämässä, työelämään lähdettiin sillon aiemmin.” Kyllä lähdettiin, kun töihin pääsi ilman koulutusta. Niitä ammatteja ei enää ole. Edes siivoojaksi ei pääse, mikä boomerille tulee tässä yllätyksenä. Joten boomerit ehtivät kerätä varallisuutta pidemmän aikaa lapsiinsa verrattuna. Ja sopivasti eläkeikä tuli täyteen siinä kuuskymppisenä. Lapsensa saavat toki jatkaa liki seitsemänkymppiseksi, pikkuisen vaativammaksi käyneessä työelämässä. Mutta hei, kiitoksia perinnöksi jäävästä vakosamettisohvasta ja Myrna -kupeista!