Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö rehtoreilla olla rikosoikeudellinen vastuu kiusaamistapauksissa?
26.02.2021 |
En halua keskustella tästä missään Koskela-ketjussa, koska tätä pitäisi käsitellä yleisemmällä tasolla. Mielestäni rehtorille pitäisi antaa sakkoja tai jopa irtisanoa, jos hän ei pysty lopettamaan kiusaamista koulussaan. Ja jos ilmenee, että myös opettaja on tehnyt rikkeitä, pitää rangaista myös opettajaa. Vapaa-ajan kiusaamisesta rehtoria ei tietenkään voi laittaa vastuuseen, mutta koulupäivienkin vastuu olisi paljon.
Työelämässä työnantaja joutuu henkilökohtaisesti vastuuseen työturvallisuusrikoksista. Jos rehtorilla olisi samanlainen vastuu, asiita ei voisi lakaista maton alle. Jos kiusaamista ei saataisi loppumaan koulun omilla toimilla, pitäisi olla selkeä väylä mitä mitkin kiusattu ja vanhemmat voisivat hakea apua. Nyt periaatteessa kukaan ei tiedä, kenen puoleen kääntyä jos koulussa ei tapahdu mitään. Fyysisestä väkivallasta voi ilmoittaa poliisille, mutta henkisestä ei, ellei se sisällä esim. salakuvaamista tai uhkaavia viestejä. Harvalla on jaksamista ottaa yhteyttä tahoihin, joiden toimivallasta ei ole mitään tietoa. Kunnan koulutoimeen nimetty henkilö, joka tietää toimintatavat silloin kun koulu ei suostu selvittämään asiaa tai koulun omat toimenpiteet eivät auta. Henkilö, johon sekä vanhemmat, kiusattu itse tai koulun henkilökunta voi olla yhteydessä. Suuremmissa kaupungeissa näitä henkilöitä voisi olla useitakin. Ja, koska ei suinkaan ole varmaa että nimetyt työntekijät onistuvat tehtävässään, olisi myös tiedossa oleva henkilö tai taho jatkaa oikeuden hakemista.
Eli selkeä polku, minkä toimivaltuudet ovat avoimesti tiedossa, ja missä jokaiselle toimijalle olisi mahdollisuus määrätä sakkorangaistus tai jopa potkut velvollisuuksien laiminlyömisestä. Todistettava toiminta kiusatun hyväksi ja tarvittaessa avun hakeminen ylemmiltä tahoilta vapauttaisi opettajan ja rehtorin henkilökohtaisesta vastuusta.
Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, että tilanne on omista kouluajoista ja kiusatuksi joutumisesta vain pahentunut. Tarvitaan siis kivakouluja järeämpiä toimenpiteitä.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
M25 kirjoitti:
Saman pitäisi koskea myös opettajia! Sakkoja ja vankeustuomioita ku alkaa satelee, nii ehkä sit opettajia alkaa kiinnostaa puuttuu kiysaamiseen.
Milläs puutut, kun kurinpitovaltuudet poistettiin jo 1970-luvulla.
Lähinnä alkaa alan vaihto kiinnostaa.
Tee meil kaikille palvelus, ja toteuta se alanvaihto. Tollasii opettajii ei kuulus palkata, jotka ei välitä oppilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastuun siirtäminen pelkästään kouluille on väärin.
Iso osa kiusaamisesta tapahtuu muualla kuin koulussa.
Kyllä vanhemmilla on se suurin vastuu lapsensa asioista. Vanhemmat eivät valitettavasti ole kovinkaan kiinnostuneita siitä, mitä lapsille kuuluu tai miten he aikaansa viettävät. Moni vanhempi tuudittautuu siihen luuloon, että kyllä he huomaavat jos jotain ikävää tapahtuu. Eivätpä välttämättä huomaa.
M25 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M25 kirjoitti:
Saman pitäisi koskea myös opettajia! Sakkoja ja vankeustuomioita ku alkaa satelee, nii ehkä sit opettajia alkaa kiinnostaa puuttuu kiysaamiseen.
Milläs puutut, kun kurinpitovaltuudet poistettiin jo 1970-luvulla.
Lähinnä alkaa alan vaihto kiinnostaa.
Tee meil kaikille palvelus, ja toteuta se alanvaihto. Tollasii opettajii ei kuulus palkata, jotka ei välitä oppilaista.
Kerrotko miten puuttuminen tapahtuu? Jälki-istunto, puhuttelu, palaveri perheen kanssa?
Mikä näistä keinoista absoluuttisen varmasti lopettaa kiusaamisen?
Kiusaaminen ei välttämättä ole millään muotoa mustavalkoinen juttu, johon voi selkeästi puuttua ja ratkaista.
Oman tyttäreni kohdalla häntä kiusattiin. Luokan tytöt heittivät hänen pipoaan lumihankeen, estivät pääsemästä mukaan johonkin karuselliin jne. Kerroimme siitä luokan opettajalle. Mitään ei kuulunut asiasta takaisin päin ennen kuin yhtäkkiä kyseiseltä opettajalta tuli sähköpostia, että meidän tyttäremme kiusaakin yhtä näistä häntä kiusanneista!
Hetken meni sulatellessa ja kotona selvittäessä, että mitä siellä koulussa tapahtuu.
Kyseiseen sähköpostiin oli myös lisätty vastaanottajaksi kiusauksesta valittaneen oppilaan vanhemmat. Kysyin opettajalta+tytön vanhemmilta, että mitä ihan täsmälleen tyttäremme oli tehnyt. Että minä kyllä kasvatan lastani kunhan tiedän, mistä on kyse. EI MITÄÄN VASTAUSTA TAPAHTUNEESTA. Tämän toisen tytön isältä kyllä tuli sormen heristystä, miten perheissä tulee yhdessä istua esim päivällispöytään ja kysellä kuulumisia ja saada lapsi tuntemaan olonsa välitetyksi. Siis anteeksi mitä?!?! Täysin vieras ihminen, jolla ei ole hajuakaan meidän elintavoista ja siitä, että meillä nimenomaan istutaan yhdessä päivällispöydässä. Vastasin, että näinhän meillä tehdään ja että mikäköhän nyt oli vastaus kysymykseeni, "miten meidän lapsemme oli toista tyttöä kiusannut"?
Tämän jälkeen täysi radiohiljaisuus. Parin viikon päästä otin opettajaan yhteyttä, kysyen, mitä asialle on tehty, kun meillä on kiusaajasta ja kiusaamisen kohteesta täysin erilainen käsitys kuin viesteissä oli kerrottu.
Asia oli kuulemma hoidettu ja syy kiusaamisesta valittaneella oli kuulemma, että hänestä vaan oli tuntunut siltä. Mitään konkreettista ei siis ollut tapahtunut - ei haukkumista, ei pilkkaamista, ei fyysistä kontaktia, ei leikeistä ulossulkemista.
Eli toisin sanoen kiusaaja oli väittänyt, että se ketä hän kiusaa onkin se kiusaaja! Kysyin opettajalta, että pyysikö tämä kiusaaja tyttäreltäni anteeksi tekoaan. Opettaja kivahti, että asia on nyt käsitelty ja se homma jäi siihen.
Ei ole helppoa, jos kiusaamisen tyyli on syyttää kiusattua kiusaajaksi. Miten ihmeessä tällaisiakin tapauksia pystyy selvittämään?!?!
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamiskäsittelyjen ongelma on siinä, että lapsille ei enää opeteta ihanteita, moraalia, etiikkaa eikä käytöstapoja. Nykyään korostetaan vain loputonta yksilöllisyyttä ja yksilön oikeuksia ja jokaisen velvollisuutta pitää itsestään huolta. Meillä ei enää pidetä hyvänä ominaisuutena kiltteyttä, hyvätapaisuutta, sivistyneisyyttä, ymmärtäväisyyttä mutia kohtaan, yhteisövastuuta tai heikommista huolehtimista. Sen sijaan kulttuurissaamme opetetaan, että fiksuin on se, joka onnistuu ilkeimmin servaamaan ja sitä sitten peukutetaan.
En sano, että minää aikakautena eettinen kasvatus on kokonaan onnistunut poistamaan kiusaamista, mutta rangaistuksilla on ollut mahdollista silloin selvittää se loppu jäljelle jäänyt osuus. Nyt ei ole, kun koko muu kulttuuri käytännössä kannustaa kiusaamaan ja opettaa kiusaamista.
Mindfullness, positiivinen pedagogiikka, tunnekasvatuksen kautta omaan minään ja omiin tunteisiin keskittyminen ovat tärkeitä tietyissä rajoissa. Nyt muutamia viime vuosien trendejä mainitakseni. Mutta mielestäni niiden kanssa on menty nyt jo liiallisuuksiin. Yksilö ja minä ovat kaiken ytimessä, minä minä minä ja minun tuntemukseni ja oikeuteni.
Juttelin lapsiryhmän kanssa tässä taannoin lähimmäisen huomioimisesta ja toisen ihmisen kunnioittamisesta. Tee toiselle, miten haluaisit itsellesi tehtävän... Huomasin asian olevan monelle uusi ja kiinnostava näkökulma. Saimme hyvää keskustelua aikaiseksi. Mielestäni mennään metsään, jos focus on omassa navassa. Sen pitäisi olla oman navan ulkopuolella. Itseään on tärkeä rakastaa, mutta ei liikaa. Ei niin, että muut voidaan polkea jalkoihin ja ohittaa kyynärpäitä käyttäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka rupeaisi rehtoriksi, jos tuollainen vastuu tulisi?
Vanhemmilla se vastuu on: kun koulusta tai muualta ilmoitetaan että oma lapsi kiusaa, on vanhempien toimittava.
Ei koululla ole vastuuta yksittäisen oppilaan toiminnasta, vaan vanhemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilla se vastuu on: kun koulusta tai muualta ilmoitetaan että oma lapsi kiusaa, on vanhempien toimittava.
Ei koululla ole vastuuta yksittäisen oppilaan toiminnasta, vaan vanhemmilla.
Nyt menee kyllä näin ihan päin seiniä. Kyllä koululla on myös vastuu, iso vastuu onkin. Kuin myös vanhemmilla.
Hyvin usein opettajat eivät edes suostu myöntämään että heidän luokassaan kiusaamista tapahtuu. Olen itsekin tähän ilmiöön törmännyt. Kun eihän minun luokan hellanteltut voi käyttäytyä huonosti, ja sitten kun ilmenee toteen että kyllä sitä lasta kiusataan, seuraavaksi ope pitää huolellisen monen tunnin monologin vanhemmille jossa hokkuspokkus kaikki onkin vain KIUSATUN SYYTÄ.
Vierailija kirjoitti:
M25 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M25 kirjoitti:
Saman pitäisi koskea myös opettajia! Sakkoja ja vankeustuomioita ku alkaa satelee, nii ehkä sit opettajia alkaa kiinnostaa puuttuu kiysaamiseen.
Milläs puutut, kun kurinpitovaltuudet poistettiin jo 1970-luvulla.
Lähinnä alkaa alan vaihto kiinnostaa.
Tee meil kaikille palvelus, ja toteuta se alanvaihto. Tollasii opettajii ei kuulus palkata, jotka ei välitä oppilaista.
Kerrotko miten puuttuminen tapahtuu? Jälki-istunto, puhuttelu, palaveri perheen kanssa?
Mikä näistä keinoista absoluuttisen varmasti lopettaa kiusaamisen?
No eipä tarvitse enää ihmetellä, kun lukee näitä kommentteja missä vika. Joka paikassa on säännöt. Jos joku ei niitä noudata niin silloin koulu tekee lastensuojeluilmoituksia, rikosilmoituksia niin kauan, että häirikkö saadaan pois koulusta. Mut jos ei ketään kiinnosta niin totta, eipä asialle silloin mitään mahda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täältä peukku myös sille, et vanhemmille lisää vastuuta lastensa kiusaamisesta. Ihan ihme suuntaus tässä yhteiskunnassa, että muiden ts. tässä tapauksessa koulujen opettajien ja rehtorien pitäisi ottaa vastuu kaikesta. Olen itse päiväkodissa töissä ja sielläkin näkyy tää vanhemmuuden ulkoistaminen aikalailla. Vanhemmat vaativat, että päiväkodissa pitäisi tehdä sitä ja tätä, opetella käymään potalla, pukeutumaan, solmimaan kengännauhat, opettelemaan numeroita ja kirjaimia, mielellään lukemaan, luistelemaan ja hiihtämään jne. jne. Ja sitä siellä tehdäänkin ja kaikki nää kuuluu lasten normi kehitykseenkin, mutta nykyisin yhä useampi vanhempi ei tee yhtään mitään näiden taitojen eteen kotona.
Kiusaamisen suhteen- tosi herkästi ollaan valittamassa muista ryhmän lapsista, välillä aiheesta, välillä aiheetta, mutta ollaan tosi sinisilmäisiä niiden omien lasten suhteen. Ja vedetän herne heti nenukkiin, jos joskus joutuu sanomaan jotain negatiivista heidän lapsistaan. Sitten kun puhutaan kiusaamisesta, niin vieritetään syy henkilökunnan niskoille ja sanotaan, ettei oma lapsi ole päässyt tarpeeksi hyvin ryhmään mukaan ja siksi kiusaa. Samassa lauseessa myös puolustellaan, miten oma lapsi on johtajatyyppiä eikä mielistele ketään vaan tekee juuri niin kuin tahtoo. Kyllä vanhemmillakin pitäisi joku vastuu olla, mitä ne omat lapset puuhaavat.
Vierailija kirjoitti:
Vastuun siirtäminen pelkästään kouluille on väärin.
Iso osa kiusaamisesta tapahtuu muualla kuin koulussa.
Kyllä vanhemmilla on se suurin vastuu lapsensa asioista. Vanhemmat eivät valitettavasti ole kovinkaan kiinnostuneita siitä, mitä lapsille kuuluu tai miten he aikaansa viettävät. Moni vanhempi tuudittautuu siihen luuloon, että kyllä he huomaavat jos jotain ikävää tapahtuu. Eivätpä välttämättä huomaa.
Kuka on puhunut vastuun siirtämisestä pelkästään koululle? Tottakai vanhemmilla on vastuu lapsistaan. Oppivelvollisuus on kaikilla eikä vanhemmat joka päivä siellä koulussa voi olla seuraamassa. Eli kyllä koulun pitää kitkeä kiusaaminen yhteistyössä vanhempien kanssa ja järeät keinot käyttöön kuten koulu/lastenkoti jollei muuten saada kiusaamista aisoihin. Jos koulussa on kiusaamista, niin niistä kannattaa puhua avoimesti eikä tätä diipadaapaa "yksittäistapaukset" "kiva koulu -ohjelma" ei kai ole ongelmaa ennen kuin se myönnetään. Ei juoppokaan hakeudu katkaisuun ennen kuin tajuaa ongelmansa. Eli koulut myöntäkää ongelma, tuokaa asiat julki. Kiusattu on viaton uhri, mutta kiusaajallakaan ei ole asiat hyvin ja tarvitsee apua. Ei terve ihminen halua satuttaa toisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täältä peukku myös sille, et vanhemmille lisää vastuuta lastensa kiusaamisesta. Ihan ihme suuntaus tässä yhteiskunnassa, että muiden ts. tässä tapauksessa koulujen opettajien ja rehtorien pitäisi ottaa vastuu kaikesta. Olen itse päiväkodissa töissä ja sielläkin näkyy tää vanhemmuuden ulkoistaminen aikalailla. Vanhemmat vaativat, että päiväkodissa pitäisi tehdä sitä ja tätä, opetella käymään potalla, pukeutumaan, solmimaan kengännauhat, opettelemaan numeroita ja kirjaimia, mielellään lukemaan, luistelemaan ja hiihtämään jne. jne. Ja sitä siellä tehdäänkin ja kaikki nää kuuluu lasten normi kehitykseenkin, mutta nykyisin yhä useampi vanhempi ei tee yhtään mitään näiden taitojen eteen kotona.
Kiusaamisen suhteen- tosi herkästi ollaan valittamassa muista ryhmän lapsista, välillä aiheesta, välillä aiheetta, mutta ollaan tosi sinisilmäisiä niiden omien lasten suhteen. Ja vedetän herne heti nenukkiin, jos joskus joutuu sanomaan jotain negatiivista heidän lapsistaan. Sitten kun puhutaan kiusaamisesta, niin vieritetään syy henkilökunnan niskoille ja sanotaan, ettei oma lapsi ole päässyt tarpeeksi hyvin ryhmään mukaan ja siksi kiusaa. Samassa lauseessa myös puolustellaan, miten oma lapsi on johtajatyyppiä eikä mielistele ketään vaan tekee juuri niin kuin tahtoo. Kyllä vanhemmillakin pitäisi joku vastuu olla, mitä ne omat lapset puuhaavat.
Vastuu kaikesta??? Ei kaikesta, mutta siitä mitä koulussa tapahtuu ja noudatetaanko siellä yhteisiä sääntöjä.
Kuten tästäkin ketjusta huomaa niin todella moni ei halua että kukaan joutuisi vastuuseen siitä että lapsia pahoinpidellään koulussa, sairas kansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ero jos kiusaamisen ,henkisen tai ruumiillisen ,kohteena on kouluikäinen tai aikuinen ,kummastakin on mielestäni voitava tehdä rikosilmoitus joka poliisin on otettava yhtä vakavasti. Millä perustein tämä lapsen kokema rikos on vähäpätöisempi jota pallotellaan jossain koulun rehtorin kansliassa ja joskus yritetään jopa lakaista maton alle ettei koulun maine kärsisi, ymmärrän että poliisin resurssit ovat rajalliset,mutta jos sitä riittää jakaa poliitikon suojatiellä selkääntaputuksen tai kokakolan roiskumisen tutkintaan niin eiköhän sitä aikaa riittäisi lapsillekkin.
Vierailija kirjoitti:
Kuten tästäkin ketjusta huomaa niin todella moni ei halua että kukaan joutuisi vastuuseen siitä että lapsia pahoinpidellään koulussa, sairas kansa
Jos ja kun yhteiskunta velvoittaa käymään koulussa, niin hlvtti sentään yhteiskunnan velvollisuus on myös taata jokaiselle lapselle turvallinen ympäristö, jossa ei joudu rääkättäväksi, kiusattavaksi tai pahoinpidellyksi. Kehitysapurahat voi ensimmäisenä siirtää käytettäväksi vaikka kotoisen kehitysmaalaisyhteiskunnan koulujen vartijoiden ja avustajien palkkaamiseen. Tai kiusaajien siirtämiseksi omiin, erillisiin kouluyksikköihinsä.
Toisekseen, ongelma on laaja ja lähtökohtaisesti siellä, missä ja keiden keskuudessa ilmenee eniten kaikenlaisia sairauksia, myös mielenhäiriöitä ja sosiopatiaa. Näitä ovat 'itäiset' tai tarkemmin N1c-siperiantaustaiset pseudosuomalaiset.
Kouluihin ei rehtori voi monessakaan kunnassa palkata avustajia.
Oppilaita ei voi siirtää toisiin kouluihin.
On syytä vain yrittää saada pennut oppimaan tavoille.
"Eli toisin sanoen kiusaaja oli väittänyt, että se ketä hän kiusaa onkin se kiusaaja!"
Ikivanha kikka. Kuuluu joillakin tuohon likaiseen peliin.
"Millä perustein tämä lapsen kokema rikos on vähäpätöisempi kuin aikuisen?"
Erittäin hvyä kysymys! Jo ihan terve järki sanoo, että tämän pitäisi olla toisinpäin.
Ilmeisesti KiVa-koulu on täysin epäonnistunut tavoitteessaan. Se pitäisi lakkauttaa ja luoda tilalle toimivampi systeemi. Pelkkä sanahelinä ei auta ketään, vähiten kiusattuja.
Kuka tahansa paitsi se ainoa syyllinen, siis kiusaaja.