Mikä on varhaisin lapsuusmuistosi? Minkä ikäinen olit ja mitä silloin tapahtui?

Vierailija kirjoitti:

Äiti oli lähtenyt maalta kaupunkiin, ehkä joku lääkärikäynti.

Minua 5v ja pikkuveljeä 5kk oli tullut naapurin iso tyttö vahtimaan.

Istumme sängyllä tai sohvalla iso tyttö heijas vaunuja jossa pikkuveljeni nukkui, ja minä istuin vieressä, alkoi pelottamaan kun ulkona alkoi ukkostamaan.

Muistan myös kun livahdin ilman kenkiä hiekkalaatikolle oli sukkahousut ja mekko.

Mukana oli isoveljeni ja tuo samainen iso tyttö, hänellä ei ollut kaulaa. Aikuisena ajattelin että lapset ovat välittömiä ja ihania. Oli toinen miten erilainen niin silti.

Hänellä ei ollut kaulaa?? :D

Olimme kerhosta retkellä metsässä (olin joku juuri ja juuri 3v) hiuksiini lensi sudenkorento joka kieputti itsensä niin hiuksiini, että kerhon ohjaaja ei saanut sitä millään irti. Ohjaaja löi sen kuoliaaksi päähäni kirjalla, koska se oli niin haavoittunut että siipi ja jalkoja irti. Nykyään tuosta tulisi varmaan joku lasu, mutta olin vaan kiitollinen että ötökkä ei jäänyt kärsimään :( Kotona suihkussa niitä jalan palasia löytyi vielä hiuksistani. Olin monta päivää eläinrakkaana ihmisenä surullinen sen kohtalosta.

Mukaviakin muistoja toki on, mutta tuo oli ensimmäinen "trauma" olin aika ylisuojeltu lapsi.

3- vuotis syntymäpäiväni; alkupäivästä olin isäni isosedän hautajaisissa kesäkappelissa ( heinäkuu) ja revin siniset sukkahousuni puupenkin säleeseen. Lähdimme hissukseen aikaisemmin muistotilaisuudesta selitellen että meille tulee vieraita. Loppupäivän sitten vietin kotisynttäreitä hoitokaverien kanssa ja sain mieluisia lahjoja.

Pahin muisto lapsuudesta, kun koulukaverit lavastivat minut syylliseksi jonkun toisen omaisuuden rikkomiseen, joka oli tapahtunut koulutiellä erään maitolaiturin tai puimalan läheisyydessä kouluajan jälkeen. Seuraavana päivänä opettajalle oli tullut tieto, että olin syyllinen tapahtuneeseen. Opettaja kuulusteli huutaen ja meinasi antaa housujensa vyöllä selkäsaunan. Talutti pois luokasta, etteivät muut näe. Itkuhan minulta pääsi ja huusin, että se tekijä en ollut minä, en ollut, en ollut.🥺😥😭 Kolttosten tekijät todistivat minua vastaan opettajalle. En ollut lähelläkään tapahtumapaikkaa sinä iltapäivänä. Opettaja sanoi, että vanhemmillesi menee tieto tästä tapahtumasta kirjeenä, jonka veljesi tai siskosi vie heille. En muista tarkkaan, kuka vanhemmille ilmoituksen vei. Meillä ei silloin ollut vielä puhelinta ja sähköjä ei myöskään. Tilley valaisi asuintalon ja kynttilät. Oli v-1965. Itse olin 9-vuotias poika. Selkäsaunoja, haukkumista ja kieltoja moneen asiaan. En saanut tapahtuma vuoden jouluna lahjoja ollenkaan. Sanoin vanhemmilleni monesti,että minä olin syytön, mut sanomani meni ns. kuuroille korville. Näin kauan pahoja painajaisia ja olin melko väsynyt ja muutuin hiljaiseksi, myös kotona. Meinasin hukuttautua eräänä kesäisenä päivänä, kun sattui niin pahasti sydämeeni.

Ei ole varhaisin,mutta ikävin. Olin vahingossa 5-vuotiaana pudottanut videokameran maahan kun piti kuvata veljen syntymäpäiviä. Isäpuoli raivostui ja repi minua hiuksista. Pääsin irti ja juoksin sisälle flyygelin alle piiloon. Isä sai vedettyä minut jalasta pois sieltä ja löi sähköjohdon pätkällä selkään ja reisille. Sen jälkeen lukitsi pimeään saunaan. En osaa sanoa kauanko siellä olin, ehkä tunnin. Huusi vielä perään, että jos itket tai koputat ovea, olet siellä loppupäivän. Itkin kasvot vasten pyyhettä mahdollisimman hiljaa.

Olin noin 2v 8kk vanha, olimme ilmeisesti muuttamassa uuteen kotiin ja kävimme katsomassa sitä, siellä oli äiti ja hänen lapsensa, ajattelin että tämä kaikki kuuluu nyt meille ja yritin mennä halaamaan siellä ollutta aasilelua ja tämä poika suuttui siitä minulle.

Sain nuken lahjaksi ja tivasin äidiltä kuka lahjoittaja oli, jäi tunne ettei puhuttu totta, joskus ensimmäisillä luokilla kansakoulussa.

Menin isoveljen kanssa puistoon, jossa oli pieni lampi. Talvisin ohuessa jäässä. Olin joku 3v ja halusin kokeilla kestääkö jää. Upposin reisiä myöten jäihin ja veljeni 6v sai minut vedettyä kuivalle maalle. Tiesimme, että kotona olisi tullut selkään, joten menimme navettaan kuivattelemaan vaatteitani. Muistan kuinka kylmissäni nojasin lehmän kylkeen (Olga nimeltään <3 ) ja se lämmitti minua. Emme koskaan jääneet kiinni tästä, mikä oli jo muutenkin väkivaltaisessa kodissa suuri helpotus.

1v9kk ikäisenä. Jouluaatto, istun syöttötuolissa kun setäni tulee pelleilemään joulupukkinaamarin kanssa kesken syönnin. En pelännyt mutta ihmettelin naamaria.

Vierailija kirjoitti:

Pahin muisto lapsuudesta, kun koulukaverit lavastivat minut syylliseksi jonkun toisen omaisuuden rikkomiseen, joka oli tapahtunut koulutiellä erään maitolaiturin tai puimalan läheisyydessä kouluajan jälkeen. Seuraavana päivänä opettajalle oli tullut tieto, että olin syyllinen tapahtuneeseen. Opettaja kuulusteli huutaen ja meinasi antaa housujensa vyöllä selkäsaunan. Talutti pois luokasta, etteivät muut näe. Itkuhan minulta pääsi ja huusin, että se tekijä en ollut minä, en ollut, en ollut.🥺😥😭 Kolttosten tekijät todistivat minua vastaan opettajalle. En ollut lähelläkään tapahtumapaikkaa sinä iltapäivänä. Opettaja sanoi, että vanhemmillesi menee tieto tästä tapahtumasta kirjeenä, jonka veljesi tai siskosi vie heille. En muista tarkkaan, kuka vanhemmille ilmoituksen vei. Meillä ei silloin ollut vielä puhelinta ja sähköjä ei myöskään. Tilley valaisi asuintalon ja kynttilät. Oli v-1965. Itse olin 9-vuotias poika. Selkäsaunoja, haukkumista ja kieltoja moneen asiaan. En saanut tapahtuma vuoden jouluna lahjoja ollenkaan. Sanoin vanhemmilleni monesti,että minä olin syytön, mut sanomani meni ns. kuuroille korville. Näin kauan pahoja painajaisia ja olin melko väsynyt ja muutuin hiljaiseksi, myös kotona. Meinasin hukuttautua eräänä kesäisenä päivänä, kun sattui niin pahasti sydämeeni.

Vanhemmat olivat menossa selvittämään kesällä sitä tapahtunutta siihen taloon, josta oli omaisuutta rikottu. Iskä kysyi äitikältä, että otetaanko toi saatana mukaan. Äitikkä vastasi, että ei oteta, ne saattavat tappaa ton pojan. Aloin itkemään, tärisemään ja juoksin piiloon aitan vintille tyhjien viljasäkkien sekaan. Pelotti hirvittävästi kaikki asiat ja puheet, joita kuulin.

Vierailija kirjoitti:

Kotona oli savusauna ja lauantaina iltaisin myös saunottiin. Kun palasin saunasta, niin nukkumaan menon jälkeen oksensin puolilta öin sängyn päätyyn lattialle. Iskä siivosi jäljet. En tiedä, miksi pakotettin saunaan, kun melkein aina laatta lensi saunomisen jälkeen. Sauna oli kauempana asuinrakennusta ja ilmeisesti paloturvallisuus syistä. Toivoin, että sauna syttyisi palamaan, kun oli sitä buglaamista monesti. Olin ihan lapsi vielä, mutta kävelyn jo osasin. Kun sain jalkani oman pöydän alle, en ole saunassa käynyt. Armeijassa oli pakko käydä saunassa ja samaa rumpaa laatoitus asiassa. Myöhemmin tuli mukaan migreeni ja sese vasta "syletti" ja ihan sappinesteitä myöden, ihan puistatti aina.🤢🤮

Olikohan savusaunassa häkää?

Muistan siskoni syntymän. Olin aikalailla tasan 2-vuotias. Muistan, kun katselin häntä, kun käytiin synnärillä. En ymmärtänyt miksi kaikki ihastelevat jotain punaista rääkyvät pientä ihmistä.

Nelivuotispäiväni vuonna 1979. Aamulla kun heräsin, niin sanottiin että oven takana on yllätys. Oli parit rakennussarjat, toinen joku Duplon ja toinen oli puinen Brion junarata. Olin onnellinen.

Muistan köllötelleeni vaunussa (siis ei rattaissa) ja katselleeni yläpuolellani sellaista pingotettua nauhaa, jossa värikkäitä eläin-tai jotain hahmoja.

Olen 70-luvun puolimaissa syntynyt ja varhaisimmat muistot asuinpaikan perusteella on alle nelivuotiaana, sen tarkempaa ikää en pysty sanomaan. Hajanaisia muistoja on mm. äidin kanssa kauppareissuja kävellen, silloisen asunnon leikkipaikoilta, joitain muistoja siitä asunnon sisältäkin. Sitten muutama kk ennenkuin täytin 4v syksyllä 1978, muutettiin kerrostaloon ja sieltä lähtien alkaa olla enemmän muistoja, ja varsinkin sitten 80-luvun puolelta.

Varhaisimmat muistoni ovat ajalta kun olin n. 2 v. Muistan miltä hoitotädin eteinen ja piha näyttivät. Talo oli harmaa, rapattu kivitalo, ja sen eteisessä oli paksuista puurimoista tehty tilanjakajaseinä. Tavarani pakattiin aina kukalliseen päivähoitokassiin, jossa oli keltaisen, vihreän ja ruskean sävyjä.  Suunnilleen samanikäisenä siirryin hetkeksi toiseen päivähoitopaikkaan, kun "alkuperäinen" hoitotäti joutui yllättäen sairaslomalle. Tämän toisen hoitotädin luota minulla on muisto, jossa olen suurella, marjapensaiden täplittämällä pihalla ja roikun keinutelineeseen kiinnitetyistä voimistelurenkaista. Vähän myöhemmin minulle syntyi pikkuveli, ja äitini jäi pitkälle hoitovapaalle, joka päättyi vasta ollessani 6 v. Muistan olleeni ymmälläni etten enää päässyt hoitotädille, enkä saanut leikkiä siellä olleiden toisten lasten kanssa. Kotona äidin ja pikkuveljen kanssa oli mielestäni tylsää.

Olin alle viiden, muuta en osaa sanoa ajankohdasta, mutta mieleen on jäänyt, kun istuin keittiön lattialla avoimien ovien edessä ja join loppuja kaljapulloista  joita vanhempani tyhjensivät. Alkoholi sittemmin näy5telikin isoa roolia vanhempieni elämässä.

Käytettiin infalaattoria kun olen ollu alle 2 v. En saanut henkeä ja juoskin ympyrää ja sitten sain laitteen naamalleni ja tukehtumisen tunne paheni. Pelkäsin ääntä enkä tajunnut miksi.

Olin reilu 3 vuotias kun isä jätti autoon parkkihalliin. Veivattiin lukitun auton ikkunat auki ja kiivettii  ulos juoksemaan hippaa autojen keskelle. Välillä käytiin autossa. Sisko ei jaksanut kiivetä, niin menin kontilleni jalustaksi, että pääsisi. Ajattelin et piiskaa tulee mutta isä oli vaan yllättynyt. 

Oli jätetty yksin autoon pihalle kesällä ku  olin 4. Oli kulunut jo kauan. Huomasin avaimet virtalukossa, kiipesin kuskin paikalle ja starttasin auton tarkoituksena lähteä ajelulle. Jänistinkin ja sammutin moottorin. Ehkä 10 minuutin päästä isä tuli hakemaan avaimia ja otti minut sisälle.

Olin ehkä 4-5  vkun vanhemmat oli jättäneet minut ja siskon kotiin reiluksi tunniksi. Ensin syötiin kaikki löytämämme herkut pois ja sitten ruvettiin tutkimaan kaappeja, jos jotain kivaa löytyisi. Löytyi jätesäkillinen paketoituja joululahjoja marraskuussa? ja tietysti se oli joulu etukäteen. Avattiin kaikki ja vähän ehdittiin alkaa leikkiä ennen kuin vanhemmat tuli. Saatiin kunnolla piiskaa ja potan kanssa omaan huoneeseen, josta lelut oli poistettu loppu päiväksi. Että saatiin. Illalla isä toi palat kuivaa leipää veden kanssa ja hammasharjat. 

Olin sairaalassa, paljon alle kaksivuotias. Muistan eetterimaskin ja sen kammottavan kumin hajun. Vieläkin henki salpautuu jos haistan sen esim. jossain kaupassa jossa myydään vaikkapa kottikärryn kumipyöriä. Korkeita paikkoja olen pelännyt sen jälkeen kun kotitalomme parvekkeelta oli pudonnut pyyhe heti alla olevan kuistin katolle, ja isä nosti minut kaiteen yli sen sieltä ottamaan. Piti toki lujasti kädestä kiinni. Olin varmaan noin kolmevuotias.

N vm. 1967

Muistan kun olin jotain 2-3 vuotias niin mummini pisti minut väkisin päiväunille kesken leikkien ja se vit***tti mua aivan sairaasti.