Lue keskustelun säännöt.
yli 40 vuotias nainen eikä ainuttakaan parisuhdetta
25.02.2021 |
Otsikossa siis minä. Välillä ihmettelen että löytyykö muitakin samanlaisia, eli siis ihmisiä jotka -syystä tai toisesta- eivät ole koskaan seurustelleet, saati eläneet parisuhteessa.
Omalta kohdaltani syitä voi vain arvailla, mutta oletettavasti introvertti luonne, huonot sosiaaliset taidot ja ylipaino ovat ne olennaisimmat, mutta toisaalta taas eivät kaikki introvertit, sosiaalisesti kömpelöt ja ylipainoiset myöskään elä elämäänsä ilman parisuhdetta.
Joskus parikymppisenä minulla oli pari yritelmää aloittaa jotain seurustelua, mutta valitettavasti opin vain sen, että olen lähinnä luonnonlahjakkuus karkoittamaan tahtomattani miehiä pois, ja lopulta kyllästyin edes yrittämään.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että on ketju, missä sinkut etsii vikaa itsestään, eikä toisesta sukupuolesta.
Ai niin, mutta kirjoittajat ovatkin naisia...
Niinhän se menee että kun nainen ei saa miestä, nainen syyttää itseään. Jos mies ei saa naista, kaikki naiset on h uoria ja vika on vain naisissa.
Minä olen kyllä herännyt siihen, että täällä päässähän se vika on. Helpompi olisi toki syyttää muita. Mutta kun asian vihdoin ymmärtää ja sisäistää, niin se tuo eräänlaisen rauhan. Asian voi jopa ajatella olevan paremmin korjattavissa, jos vika on vain itsessä. Vaan enpä tiedä haluanko tai voinko edes muuttua.
En edes tiedä olenko koskaan oikeasti halunnut parisuhdetta. Joka paikassa vaan muistutetaan siitä ja siltä ei voi välttyä, olisitpa sitten lenkillä missä näkyy pariskuntia, katsoisit elokuvaa, kuuntelisit musiikkia tai lukisit iltapäivälehtiä. Tuntuu vain, että tässä maailmassa ei ole paikkaa tai tarkoitusta meille yksinäisille susille.
-M29
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsetunto kuntoon, elämänasenne ratkaisee. Varattuja älä natseke, sen sijaan ole avoimin mielin sinkkuihin tutustuessa. Ulkokuori ei tee sielunkumppanuutta
Ei ratkaise. Olen ollut koko elämäni iloinen, elämänmyönteinen, sosiaalinen, aktiivinen. Harrastan, matkustan, teen, koen. Tosiaan kiinnostuneita miehiä on ollut 0. T. Tuo 39v.
Kerroppa mikä ulkonäössä mättää? Ei siihen muuta syytä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 32-vuotias korkeakoulutettu, työssäkäyvä, vakavarainen, normaalipainoinen ja perusnätti nainen. Jossain määrin introvertti, mutta en mikään erakko. Minulla on harrastuksia ja minun on helppo jutella ihmisten kanssa ikään, sukupuoleen ja siviilisäätyyn katsomatta.
En kuitenkaan ole koskaan seurustellut ja ensisuudelmakin on vielä kokematta. Jostain syystä ei ole koskaan tullut vastaan miestä, jonka kanssa olisi ollut riittävästi molemminpuolista kiinnostusta. Minulla on lapsesta asti ollut paljon kaveripoikia, ja välillä on tuntunut, ettei minua välttämättä nähdä naisena ollenkaan vaan enemmänkin "hyvänä jätkänä", vaikka pukeudun kyllä naisellisesti.
Mieluummin olen yksin kuin huonossa parisuhteessa, jossa ei ole molemminpuolista rakkautta, mutta harmittaa, että lapsihaaveet taitavat jäädä toteutumatta. Lisäksi etenkin nyt koronapandemian aikaan on ollut tosi yksinäistä, kun ei pääse perhettä ja kavereitakaan halaamaan.
Vaikutat ihan fiksulta. Lähtisitkö treffeille?
Mies 48
Kiitos, mutta lähtökohtaisesti en sovi treffejä miehen kanssa, josta en tiedä mitään ja joka voisi ikänsä puolesta olla isäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsetunto kuntoon, elämänasenne ratkaisee. Varattuja älä natseke, sen sijaan ole avoimin mielin sinkkuihin tutustuessa. Ulkokuori ei tee sielunkumppanuutta
Ei ratkaise. Olen ollut koko elämäni iloinen, elämänmyönteinen, sosiaalinen, aktiivinen. Harrastan, matkustan, teen, koen. Tosiaan kiinnostuneita miehiä on ollut 0. T. Tuo 39v.
Kerroppa mikä ulkonäössä mättää? Ei siihen muuta syytä ole.
En ole hän jota kommentoit mutta onko sinusta oikeasi niin, että ihminen joka on ulkonäöltään miellyttävä, mahdollisesti jopa erityisen kaunis (/komea) ja tai seksikäs, niin hänellä olisi jokin moraalinen velvollisuus tai vääjäämätön pakko olla tai ainakin ollut mahdollisuus elää parisuhteessa? Siis ikään kuin parisuhteen saamiseen ei tarvittaisi mitään muuta kuin "oikeanlainen"ulkonäkö.
- Jos asia ,olisi näin yksinkertainen, niin ihmettelen että miksi niin harva elää avoimesti ja julkisesti parisuhteessa nuken kanssa....
On mielenkiinoista ajatella, etä olsiko Ap:n avaus saanut yhtä varauksettoman hyväksynnän (lue yläpeukkua) osakseen, jos hän olisi kirjoittanut seuraavasti: yli 40 vuotias mies eikä ainuttakaan parisuhdetta....
Luulempa, että vahamalaa sukupuolen mieheksi avaus olisi saanut lokaa osakseen välittömästi, ennenkuin avausta oltaisiin edes haluttu lukea otsikkoa pidemmälle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos on jo noin pitkään elänyt ilman yhtäkään suhdetta niin itse ajattelisin että eipä tässä mitään hävittävää enää ole ja laittaisin Tinderin laulamaan, kävisin baareissa ja metsästäisin aktiivisesti kaikin tavoin ja häpeilemättä. Liittyisin kaiken maailman metsästyskerhoihin ja golf- klubille ja flirttailisin aivan avoimesti. Ja jos joku tarttuisi verkkoon niin en miettisi mitään seuraamuksia vaan antaisin palaa, kävi miten kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsetunto kuntoon, elämänasenne ratkaisee. Varattuja älä natseke, sen sijaan ole avoimin mielin sinkkuihin tutustuessa. Ulkokuori ei tee sielunkumppanuutta
Ei ratkaise. Olen ollut koko elämäni iloinen, elämänmyönteinen, sosiaalinen, aktiivinen. Harrastan, matkustan, teen, koen. Tosiaan kiinnostuneita miehiä on ollut 0. T. Tuo 39v.
Kerroppa mikä ulkonäössä mättää? Ei siihen muuta syytä ole.
En ole hän jota kommentoit mutta onko sinusta oikeasi niin, että ihminen joka on ulkonäöltään miellyttävä, mahdollisesti jopa erityisen kaunis (/komea) ja tai seksikäs, niin hänellä olisi jokin moraalinen velvollisuus tai vääjäämätön pakko olla tai ainakin ollut mahdollisuus elää parisuhteessa? Siis ikään kuin parisuhteen saamiseen ei tarvittaisi mitään muuta kuin "oikeanlainen"ulkonäkö.
- Jos asia ,olisi näin yksinkertainen, niin ihmettelen että miksi niin harva elää avoimesti ja julkisesti parisuhteessa nuken kanssa....
Hyvännäköiset löytää aina helposti seuraa, naisille se ei ole mikään ongelma löytää parisuhdetta, keskitason naisillakin on helppoa. Mutta sitten kun mennään rumemmalle ja lihavammalle osastolle niin homma menee vaikeammaksi, toki sellainenkin löytää seuraa jos valitsee omaa tasoansa vastaavan miehen.
Mutta mitä sitä lopulta mennetää, jos elää ja on koko ikänsä sinkkuna? Vai menettääkö mitään?