Lue keskustelun säännöt.
Kolumni: Kirjailija Juha Itkonen hehkutti lapsiarkeaan – tyrmättiin käsittämättömästä syystä
25.02.2021 |
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Hienoa, että ystäväpiirissäni on ollut varaa siihen että jompikumpi vanhemmista jää hoitovapaalle.
*ystäväpiirissäsi.
Jatkan vielä, ettei meillä olisi ollut varaa kummankaan jäädä hoitovapaalle.Ikävä juttu, kaikille se ei tietenkään ole mahdollista. Erityisen surullista sen vanhemman kannalta, joka ei pääse perhevapaille kuin muutaman viikon tai ei lainkaan.
Itse elimme pikkulapsiajan pienessä ja edullisessa asunnossa. Lisäksi teimme kumpikin osa-aikatyötä, joten lapset saatiin hoidettua kotona kolmevuotiaiksi.
No olinhan minä äitiysvapaalla, mies isyysvapaalla. Mikä ihmeen muutama viikko. Kymmenkuiseksi kotona ollaan. Siihen kesälomat päälle. Kuka muka on muutaman viikon äitiysvapaalla?. Kyllä monessa taloudessa merkkaa kuitenkin, että jos palkka on 3500 e ja kodinhoidontuki 300 euroa, niin on pikkasen pakko mennä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Ei todellakaan kaikki jää hoitovapaalle. Onko ne sitten jotenkin huonoja äitejäkin, jotka menevät töihin. Itse olen ollut muutaman kuukauden siihen että lapsi on tasan 1 v ja mennyt töihin. Ei kaikki hoida lapsiaan 3 vuotiaaksi kotona todellakaan. Ihan jo taloudellisista syistä. Vanhempainvapaa kymmenkuiseksi on ollut minun kotonaoloaikaa, koska olen imettänyt lapset.
Tietenkään kaikki eivät jää hoitovapaalle. Mutta 97 prosenttia hoitovapaalle jäävistä on äitejä. Kertooko tämä sinusta tasaisesta hoitovastuun jakautumisesta?
Taloussanomien mukaan 5,5,% isiä. Mutta kun kaikki eivät hoida lapsiaan kotona 3 v vanhaksi, tuo kotihoidontuki ei kerro mitään kokonaisuudessa. Meillä tuli hoitaja kotiin. Luuletko sä ettei isät tee mitään kotona työpäivän jälkeen? Onpa sulla outo kokemus miehistä. Normaali isä haluaa olla lastensa kanssa.
Minä yritän kysyä, että kantavatko monetkin miehet oikeasti yli puolet lastenhoitovastuusta, kuten tuossa yllä väitettiin. Vastaus lyhyesti kiteytettynä. ”Luuletko sä että muiden perheiden isät ei tee mitään työpäivän jälkeen, onpa sulla kurja mies!”
Miksei tästä asiasta voisi puhua asiallisesti ja yleisellä tasolla? Miksi niin hirveän hyökkäävä asenne?
Osaatko sinä sanoa, että miksi vielä Wilma-viestinnästäkin naiset kantavat valtaosan?
Meanwhile in Hesari pari mediatutkijaa analysoi cancel-kulttuuria joka on kuulemma väärin ymmärretty ja selittelee sitä melko reippaasti tiettyyn suuntaan.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007826074.html
Sori, vain tilaajille enkä kopsaa pitkää artikkelia tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Hienoa, että ystäväpiirissäni on ollut varaa siihen että jompikumpi vanhemmista jää hoitovapaalle.
*ystäväpiirissäsi.
Jatkan vielä, ettei meillä olisi ollut varaa kummankaan jäädä hoitovapaalle.Ikävä juttu, kaikille se ei tietenkään ole mahdollista. Erityisen surullista sen vanhemman kannalta, joka ei pääse perhevapaille kuin muutaman viikon tai ei lainkaan.
Itse elimme pikkulapsiajan pienessä ja edullisessa asunnossa. Lisäksi teimme kumpikin osa-aikatyötä, joten lapset saatiin hoidettua kotona kolmevuotiaiksi.
No olinhan minä äitiysvapaalla, mies isyysvapaalla. Mikä ihmeen muutama viikko. Kymmenkuiseksi kotona ollaan. Siihen kesälomat päälle. Kuka muka on muutaman viikon äitiysvapaalla?. Kyllä monessa taloudessa merkkaa kuitenkin, että jos palkka on 3500 e ja kodinhoidontuki 300 euroa, niin on pikkasen pakko mennä töihin.
Jos hoiditte lapsen kymmenkuiseksi kotona, saitti äitiysvapaan ja isyysvapaan lisäksi myös vanhempainvapaan. Se on näistä kaikista pisin. Kumpi teistä käytti sen?
Ihanaa, että täällä on joku näitä moderneja excel -äitejä taulukoitsemassa kuinka monta tuntia kukakin oli vastuussa siitä vauvasta kulloinkin. Normaalissa perheessä asiat saadaan kuitenkin sovittua muillakin tavoin. Meillä isä hoiti lapsen ensimmäisen kuukauden 100%, koska minä olin sairaalassa. Tämän jälkeen mies palasi töihin, mutta hoiti työpäiviensä ohella lasta täysin tasa-arvoisesti. Normaalisti työviikko muuten on n. 40tuntia ja työpäivä 8h. Työssäkäyvillä on myös vapaapäiviä, lomia jne. Myös ne vauvat nukkuvat sen työpäivän aikana 4-6h. On kuitenkin mielestäni hyvin tyhjäpäiväistä kellottaa aikaa kuinka monta tuntia kukakin lapsesta huolehti. Perheen elatus, kodinhoito, perheen ja parisuhteen hoito, nämä kuuluvat mukaan siihen normaaliin lapsperhe-elämään ja niilläkin on arvonsa. Mitä muuten muuten miehesi tekee lasten kasvatuksen eteen muuta kuin oli hoitovapailla töistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Ei todellakaan kaikki jää hoitovapaalle. Onko ne sitten jotenkin huonoja äitejäkin, jotka menevät töihin. Itse olen ollut muutaman kuukauden siihen että lapsi on tasan 1 v ja mennyt töihin. Ei kaikki hoida lapsiaan 3 vuotiaaksi kotona todellakaan. Ihan jo taloudellisista syistä. Vanhempainvapaa kymmenkuiseksi on ollut minun kotonaoloaikaa, koska olen imettänyt lapset.
Tietenkään kaikki eivät jää hoitovapaalle. Mutta 97 prosenttia hoitovapaalle jäävistä on äitejä. Kertooko tämä sinusta tasaisesta hoitovastuun jakautumisesta?
Taloussanomien mukaan 5,5,% isiä. Mutta kun kaikki eivät hoida lapsiaan kotona 3 v vanhaksi, tuo kotihoidontuki ei kerro mitään kokonaisuudessa. Meillä tuli hoitaja kotiin. Luuletko sä ettei isät tee mitään kotona työpäivän jälkeen? Onpa sulla outo kokemus miehistä. Normaali isä haluaa olla lastensa kanssa.
Minä yritän kysyä, että kantavatko monetkin miehet oikeasti yli puolet lastenhoitovastuusta, kuten tuossa yllä väitettiin. Vastaus lyhyesti kiteytettynä. ”Luuletko sä että muiden perheiden isät ei tee mitään työpäivän jälkeen, onpa sulla kurja mies!”
Miksei tästä asiasta voisi puhua asiallisesti ja yleisellä tasolla? Miksi niin hirveän hyökkäävä asenne?
Osaatko sinä sanoa, että miksi vielä Wilma-viestinnästäkin naiset kantavat valtaosan?
Olisko niin ettei asiaa ole sovittu asiaa. Naisilla paha tapa,hamstrata tehtäviä. Meillä hoidetaan sekin puoliksi. Toinen hoitaa toisen ja toinen toisen. Miksi minun pitäisi edes osata siihen vastata. toi hoitovapaa vaan on huono esimerkki, koska 100% vanhemmista ei jää koko hoitovapaalle eli se kertoo vain niistä perheistä joista jompikumpi jää hoitovapaalle 300 euron hintaan. Siihen että nainen jää useammin hoitovapaalle johtuu siitä, että miehellä on useammin parempi palkka. Taloudelliset syyt siis. Tutkittu fakta.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, että täällä on joku näitä moderneja excel -äitejä taulukoitsemassa kuinka monta tuntia kukakin oli vastuussa siitä vauvasta kulloinkin. Normaalissa perheessä asiat saadaan kuitenkin sovittua muillakin tavoin. Meillä isä hoiti lapsen ensimmäisen kuukauden 100%, koska minä olin sairaalassa. Tämän jälkeen mies palasi töihin, mutta hoiti työpäiviensä ohella lasta täysin tasa-arvoisesti. Normaalisti työviikko muuten on n. 40tuntia ja työpäivä 8h. Työssäkäyvillä on myös vapaapäiviä, lomia jne. Myös ne vauvat nukkuvat sen työpäivän aikana 4-6h. On kuitenkin mielestäni hyvin tyhjäpäiväistä kellottaa aikaa kuinka monta tuntia kukakin lapsesta huolehti. Perheen elatus, kodinhoito, perheen ja parisuhteen hoito, nämä kuuluvat mukaan siihen normaaliin lapsperhe-elämään ja niilläkin on arvonsa. Mitä muuten muuten miehesi tekee lasten kasvatuksen eteen muuta kuin oli hoitovapailla töistä?
Asiaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Hienoa, että ystäväpiirissäni on ollut varaa siihen että jompikumpi vanhemmista jää hoitovapaalle.
*ystäväpiirissäsi.
Jatkan vielä, ettei meillä olisi ollut varaa kummankaan jäädä hoitovapaalle.Ikävä juttu, kaikille se ei tietenkään ole mahdollista. Erityisen surullista sen vanhemman kannalta, joka ei pääse perhevapaille kuin muutaman viikon tai ei lainkaan.
Itse elimme pikkulapsiajan pienessä ja edullisessa asunnossa. Lisäksi teimme kumpikin osa-aikatyötä, joten lapset saatiin hoidettua kotona kolmevuotiaiksi.
No olinhan minä äitiysvapaalla, mies isyysvapaalla. Mikä ihmeen muutama viikko. Kymmenkuiseksi kotona ollaan. Siihen kesälomat päälle. Kuka muka on muutaman viikon äitiysvapaalla?. Kyllä monessa taloudessa merkkaa kuitenkin, että jos palkka on 3500 e ja kodinhoidontuki 300 euroa, niin on pikkasen pakko mennä töihin.
Jos hoiditte lapsen kymmenkuiseksi kotona, saitti äitiysvapaan ja isyysvapaan lisäksi myös vanhempainvapaan. Se on näistä kaikista pisin. Kumpi teistä käytti sen?
Minä, koska imetin lapsen 9 kk vanhaksi. Lisäksi miehellä on huomattavasti parempi palkka ja asuntolainaa oli maksettava tuolloinkin. Mies on 9 tuntia poissa ja siitä vauva nukkui noin 5 tuntia. Vauvan hereilläoloajasta hän oli pois noin 4 tuntia. Aivan tasan tarkkaan hoiti joskus enemmänkin kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Ei todellakaan kaikki jää hoitovapaalle. Onko ne sitten jotenkin huonoja äitejäkin, jotka menevät töihin. Itse olen ollut muutaman kuukauden siihen että lapsi on tasan 1 v ja mennyt töihin. Ei kaikki hoida lapsiaan 3 vuotiaaksi kotona todellakaan. Ihan jo taloudellisista syistä. Vanhempainvapaa kymmenkuiseksi on ollut minun kotonaoloaikaa, koska olen imettänyt lapset.
Tietenkään kaikki eivät jää hoitovapaalle. Mutta 97 prosenttia hoitovapaalle jäävistä on äitejä. Kertooko tämä sinusta tasaisesta hoitovastuun jakautumisesta?
Taloussanomien mukaan 5,5,% isiä. Mutta kun kaikki eivät hoida lapsiaan kotona 3 v vanhaksi, tuo kotihoidontuki ei kerro mitään kokonaisuudessa. Meillä tuli hoitaja kotiin. Luuletko sä ettei isät tee mitään kotona työpäivän jälkeen? Onpa sulla outo kokemus miehistä. Normaali isä haluaa olla lastensa kanssa.
Minä yritän kysyä, että kantavatko monetkin miehet oikeasti yli puolet lastenhoitovastuusta, kuten tuossa yllä väitettiin. Vastaus lyhyesti kiteytettynä. ”Luuletko sä että muiden perheiden isät ei tee mitään työpäivän jälkeen, onpa sulla kurja mies!”
Miksei tästä asiasta voisi puhua asiallisesti ja yleisellä tasolla? Miksi niin hirveän hyökkäävä asenne?
Osaatko sinä sanoa, että miksi vielä Wilma-viestinnästäkin naiset kantavat valtaosan?
Olisko niin ettei asiaa ole sovittu asiaa. Naisilla paha tapa,hamstrata tehtäviä. Meillä hoidetaan sekin puoliksi. Toinen hoitaa toisen ja toinen toisen. Miksi minun pitäisi edes osata siihen vastata. toi hoitovapaa vaan on huono esimerkki, koska 100% vanhemmista ei jää koko hoitovapaalle eli se kertoo vain niistä perheistä joista jompikumpi jää hoitovapaalle 300 euron hintaan. Siihen että nainen jää useammin hoitovapaalle johtuu siitä, että miehellä on useammin parempi palkka. Taloudelliset syyt siis. Tutkittu fakta.
Ahaa, kaikki on siis meidän naisten syytä. Kun meillä on tuo paha hamstraustapa, niin kotityöt vain kerääntyvät meille. Selvä, ei enempää kysyttävää.
Tai taidan vielä kysyä, että miten miesten ja naisten melko pienet palkkaerot voivat selittää hoitovapaiden niin tavattoman epätasaisen jakautumisen. 97 prosentissa perheistä mies tuskin on parempipalkkainen. Varsinkin kun nuorissa ikäluokissa naisten koulutus on miehiä korkeampi ja naisilla on korkeampi työllisyysastekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsiarki oli ihan mukavaa, enimmäkseen istuin kavereiden kanssa baarissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Hienoa, että ystäväpiirissäni on ollut varaa siihen että jompikumpi vanhemmista jää hoitovapaalle.
*ystäväpiirissäsi.
Jatkan vielä, ettei meillä olisi ollut varaa kummankaan jäädä hoitovapaalle.Ikävä juttu, kaikille se ei tietenkään ole mahdollista. Erityisen surullista sen vanhemman kannalta, joka ei pääse perhevapaille kuin muutaman viikon tai ei lainkaan.
Itse elimme pikkulapsiajan pienessä ja edullisessa asunnossa. Lisäksi teimme kumpikin osa-aikatyötä, joten lapset saatiin hoidettua kotona kolmevuotiaiksi.
No olinhan minä äitiysvapaalla, mies isyysvapaalla. Mikä ihmeen muutama viikko. Kymmenkuiseksi kotona ollaan. Siihen kesälomat päälle. Kuka muka on muutaman viikon äitiysvapaalla?. Kyllä monessa taloudessa merkkaa kuitenkin, että jos palkka on 3500 e ja kodinhoidontuki 300 euroa, niin on pikkasen pakko mennä töihin.
Jos hoiditte lapsen kymmenkuiseksi kotona, saitti äitiysvapaan ja isyysvapaan lisäksi myös vanhempainvapaan. Se on näistä kaikista pisin. Kumpi teistä käytti sen?
Minä, koska imetin lapsen 9 kk vanhaksi. Lisäksi miehellä on huomattavasti parempi palkka ja asuntolainaa oli maksettava tuolloinkin. Mies on 9 tuntia poissa ja siitä vauva nukkui noin 5 tuntia. Vauvan hereilläoloajasta hän oli pois noin 4 tuntia. Aivan tasan tarkkaan hoiti joskus enemmänkin kuin minä.
Mutta jos olette vanhempina täysin tasavertaisia, miksi kutsut vanhempainvapaata ”äitiysvapaaksi”?
Anteeksi jos takerrun sanavalintoihin, ne vain kertovat aina jotain todellisuudesta. Se että mies on hoitanut vauvaa ”joskus enemmänkin” on taas sitä ajattelua, että se mikä on naisen suorittamana minimi, on miehelle jo pokaalin paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Ei todellakaan kaikki jää hoitovapaalle. Onko ne sitten jotenkin huonoja äitejäkin, jotka menevät töihin. Itse olen ollut muutaman kuukauden siihen että lapsi on tasan 1 v ja mennyt töihin. Ei kaikki hoida lapsiaan 3 vuotiaaksi kotona todellakaan. Ihan jo taloudellisista syistä. Vanhempainvapaa kymmenkuiseksi on ollut minun kotonaoloaikaa, koska olen imettänyt lapset.
Tietenkään kaikki eivät jää hoitovapaalle. Mutta 97 prosenttia hoitovapaalle jäävistä on äitejä. Kertooko tämä sinusta tasaisesta hoitovastuun jakautumisesta?
Taloussanomien mukaan 5,5,% isiä. Mutta kun kaikki eivät hoida lapsiaan kotona 3 v vanhaksi, tuo kotihoidontuki ei kerro mitään kokonaisuudessa. Meillä tuli hoitaja kotiin. Luuletko sä ettei isät tee mitään kotona työpäivän jälkeen? Onpa sulla outo kokemus miehistä. Normaali isä haluaa olla lastensa kanssa.
Minä yritän kysyä, että kantavatko monetkin miehet oikeasti yli puolet lastenhoitovastuusta, kuten tuossa yllä väitettiin. Vastaus lyhyesti kiteytettynä. ”Luuletko sä että muiden perheiden isät ei tee mitään työpäivän jälkeen, onpa sulla kurja mies!”
Miksei tästä asiasta voisi puhua asiallisesti ja yleisellä tasolla? Miksi niin hirveän hyökkäävä asenne?
Osaatko sinä sanoa, että miksi vielä Wilma-viestinnästäkin naiset kantavat valtaosan?
Olisko niin ettei asiaa ole sovittu asiaa. Naisilla paha tapa,hamstrata tehtäviä. Meillä hoidetaan sekin puoliksi. Toinen hoitaa toisen ja toinen toisen. Miksi minun pitäisi edes osata siihen vastata. toi hoitovapaa vaan on huono esimerkki, koska 100% vanhemmista ei jää koko hoitovapaalle eli se kertoo vain niistä perheistä joista jompikumpi jää hoitovapaalle 300 euron hintaan. Siihen että nainen jää useammin hoitovapaalle johtuu siitä, että miehellä on useammin parempi palkka. Taloudelliset syyt siis. Tutkittu fakta.
Ahaa, kaikki on siis meidän naisten syytä. Kun meillä on tuo paha hamstraustapa, niin kotityöt vain kerääntyvät meille. Selvä, ei enempää kysyttävää.
Tai taidan vielä kysyä, että miten miesten ja naisten melko pienet palkkaerot voivat selittää hoitovapaiden niin tavattoman epätasaisen jakautumisen. 97 prosentissa perheistä mies tuskin on parempipalkkainen. Varsinkin kun nuorissa ikäluokissa naisten koulutus on miehiä korkeampi ja naisilla on korkeampi työllisyysastekin.
Minä käytin hoitovapaat, koska halusin downshiftata. On aika tyypillistä akateemisille jo iäkkäämmille äideille, joilla on jo takanaan uraa ja varallisuutta. Oli hyvä äitiyspäiväraha ja kotihoidontuen pienuutta kompensoi sijoitusasunnon tuotot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Ei todellakaan kaikki jää hoitovapaalle. Onko ne sitten jotenkin huonoja äitejäkin, jotka menevät töihin. Itse olen ollut muutaman kuukauden siihen että lapsi on tasan 1 v ja mennyt töihin. Ei kaikki hoida lapsiaan 3 vuotiaaksi kotona todellakaan. Ihan jo taloudellisista syistä. Vanhempainvapaa kymmenkuiseksi on ollut minun kotonaoloaikaa, koska olen imettänyt lapset.
Tietenkään kaikki eivät jää hoitovapaalle. Mutta 97 prosenttia hoitovapaalle jäävistä on äitejä. Kertooko tämä sinusta tasaisesta hoitovastuun jakautumisesta?
Taloussanomien mukaan 5,5,% isiä. Mutta kun kaikki eivät hoida lapsiaan kotona 3 v vanhaksi, tuo kotihoidontuki ei kerro mitään kokonaisuudessa. Meillä tuli hoitaja kotiin. Luuletko sä ettei isät tee mitään kotona työpäivän jälkeen? Onpa sulla outo kokemus miehistä. Normaali isä haluaa olla lastensa kanssa.
Minä yritän kysyä, että kantavatko monetkin miehet oikeasti yli puolet lastenhoitovastuusta, kuten tuossa yllä väitettiin. Vastaus lyhyesti kiteytettynä. ”Luuletko sä että muiden perheiden isät ei tee mitään työpäivän jälkeen, onpa sulla kurja mies!”
Miksei tästä asiasta voisi puhua asiallisesti ja yleisellä tasolla? Miksi niin hirveän hyökkäävä asenne?
Osaatko sinä sanoa, että miksi vielä Wilma-viestinnästäkin naiset kantavat valtaosan?
Olisko niin ettei asiaa ole sovittu asiaa. Naisilla paha tapa,hamstrata tehtäviä. Meillä hoidetaan sekin puoliksi. Toinen hoitaa toisen ja toinen toisen. Miksi minun pitäisi edes osata siihen vastata. toi hoitovapaa vaan on huono esimerkki, koska 100% vanhemmista ei jää koko hoitovapaalle eli se kertoo vain niistä perheistä joista jompikumpi jää hoitovapaalle 300 euron hintaan. Siihen että nainen jää useammin hoitovapaalle johtuu siitä, että miehellä on useammin parempi palkka. Taloudelliset syyt siis. Tutkittu fakta.
Ahaa, kaikki on siis meidän naisten syytä. Kun meillä on tuo paha hamstraustapa, niin kotityöt vain kerääntyvät meille. Selvä, ei enempää kysyttävää.
Tai taidan vielä kysyä, että miten miesten ja naisten melko pienet palkkaerot voivat selittää hoitovapaiden niin tavattoman epätasaisen jakautumisen. 97 prosentissa perheistä mies tuskin on parempipalkkainen. Varsinkin kun nuorissa ikäluokissa naisten koulutus on miehiä korkeampi ja naisilla on korkeampi työllisyysastekin.
Toikin on tutkittu asia. Ei mikään minun mielipide. Naiset kasaavat itselleen mikrotöitä. Mitä sinä minulle motkotat. Olen tehnyt neljä lasta ja siinä samalla akateemisen uran. Se ei olisi onnistunut, ellei mieheni olisi tehnyt isoa osaa hommasta. Sinä et vain mitenkään suostu uskomaan, että minun, sinulle ventovieraan ihmisen, aviomies hoitaa vastuista puolet. Miksi et voi uskoa, että semmoisiakin perheitä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N32 kirjoitti:
Siis, hienoa että hänelle perhe-elämä on onnea ja auvoa. Ja saa olla. Mutta jos sitä käytetään keppihevosena siihen että naisten pitäisi nyt vaan intoutua tekemään enemmän lapsia, koska etuoikeutetun (hyväpalkkaisen, hyvässä asemassa olevan) ihmisen mielestä lapsiperhearki on ihan piece of cake niin silloin älähdän minäkin. Se “etuoikeutettu” voi olla myös esim. meidän pääministeri tai opetusministeri, jotka ovat myös lapsiperheonnea hehkuttaneet lööpeissä viime aikoina ja kummastelleet miksi puhe vanhemmuudesta on niin negatiivista.
Nuoria naisia syrjitään työelämässä, hoitovapaat kaatuu naisten niskaan, eläkkeet jää pieniksi, palkalla on vaikea elättää perhettä, isät ei kanna useinkaan puolta vastuusta, työn ja perhe-elämän yhdistäminen on vaikeaa (esim. hoitajalla ei ole palkkojen pienuuden vuoksi varaa valita osittaista työaikaa eikä työssä ole juurikaan muitakaan joustoja taikka etätyömahdollisuutta), kun lapsella on erityisen tuen tarpeita tai sairautta niin avun saaminen ei ole selviö ellei ole vanhempana varaa maksaa parhaasta.. joudut äitinä kantamaan aina loppuviimein isoimman vastuun ja siinä menee pahimmillaan oma talous ja terveys ja parisuhteet ja kaikki kankkulan kaivoon - vain jotta saat turvattua lapsellesi elämän perusasiat. Mies saattaa lähteä ja monella on lähtenytkin. SIKSI puhe on negatiivista ja SIKSI nuoret naiset ei ole halukkaita perheellistymään. Eikä asiaa muuta se että valkoisen keski-ikäisen miehen mielestä isyys on kivaa ja mukavaa vaihtelua uranluomiseen. Tai että pääministerin mielestä lapsen kehitystä on kiva seurata (sillon kun sattuu olemaan paikalla).
Tää on just sitä negatiivista puhetta, josta Itkonen puhui ja jota netti ja media on täynnä ja useimmiten niiden suusta, joilla ei itsellä ole lapsia. Ja joka ihan varmasti vääristää nuorten (naisten) mielikuvia perhe-elämästä. Maalataan kauhukuvia siitä pahimmasta skenariosta ainoana totuutena, että jos lapsi on erityislapsi ja menee työt ja parisuhteet ja mitä vielä. Unohtaen todennäköisyydet ja ne lukuisat hyvät puolet.
No itselläni on kokemusta, enkä edusta mitään pientä vähemmistöä. Enkä maalaile uhkakuvia kun kerron omista kokemuksistani siitä millaista on tässä maassa olla tämän ikäinen nainen ja äiti. Lue tilastoja. Ei ne avioerot, yksinhuoltajat, matalapalkkaiset naiset, epätasaiset perhevapaat, naisten pienet eläkkeet taikka erityislasten määrä mihinkään sillä katoa että somessa jotkut hyväosaiset alkaa suitsuttamaan lapsenteon ihanuutta koska “meille tää on ollut ihanaa”. Kyllä minustakin vanhemmuudessa on paljon ihanaa ja hyvää, mutta jos keskustellaan asioista realistisesti niin en epäröi tuoda esille naisen osaa tässä hommassa. Täälläkin naiset suu vaahdossa toteaa että kyllä mies kantaa puolet vastuusta - mutta eihän se nyt hoitovapaalle jäänyt koska syyt x y ja i. Eikä ymmärrä sen vaikutusta esim. työmarkkinoihin ja moni ei edes omaan eläkkeeseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Ei todellakaan kaikki jää hoitovapaalle. Onko ne sitten jotenkin huonoja äitejäkin, jotka menevät töihin. Itse olen ollut muutaman kuukauden siihen että lapsi on tasan 1 v ja mennyt töihin. Ei kaikki hoida lapsiaan 3 vuotiaaksi kotona todellakaan. Ihan jo taloudellisista syistä. Vanhempainvapaa kymmenkuiseksi on ollut minun kotonaoloaikaa, koska olen imettänyt lapset.
Tietenkään kaikki eivät jää hoitovapaalle. Mutta 97 prosenttia hoitovapaalle jäävistä on äitejä. Kertooko tämä sinusta tasaisesta hoitovastuun jakautumisesta?
Taloussanomien mukaan 5,5,% isiä. Mutta kun kaikki eivät hoida lapsiaan kotona 3 v vanhaksi, tuo kotihoidontuki ei kerro mitään kokonaisuudessa. Meillä tuli hoitaja kotiin. Luuletko sä ettei isät tee mitään kotona työpäivän jälkeen? Onpa sulla outo kokemus miehistä. Normaali isä haluaa olla lastensa kanssa.
Minä yritän kysyä, että kantavatko monetkin miehet oikeasti yli puolet lastenhoitovastuusta, kuten tuossa yllä väitettiin. Vastaus lyhyesti kiteytettynä. ”Luuletko sä että muiden perheiden isät ei tee mitään työpäivän jälkeen, onpa sulla kurja mies!”
Miksei tästä asiasta voisi puhua asiallisesti ja yleisellä tasolla? Miksi niin hirveän hyökkäävä asenne?
Osaatko sinä sanoa, että miksi vielä Wilma-viestinnästäkin naiset kantavat valtaosan?
Olisko niin ettei asiaa ole sovittu asiaa. Naisilla paha tapa,hamstrata tehtäviä. Meillä hoidetaan sekin puoliksi. Toinen hoitaa toisen ja toinen toisen. Miksi minun pitäisi edes osata siihen vastata. toi hoitovapaa vaan on huono esimerkki, koska 100% vanhemmista ei jää koko hoitovapaalle eli se kertoo vain niistä perheistä joista jompikumpi jää hoitovapaalle 300 euron hintaan. Siihen että nainen jää useammin hoitovapaalle johtuu siitä, että miehellä on useammin parempi palkka. Taloudelliset syyt siis. Tutkittu fakta.
Ahaa, kaikki on siis meidän naisten syytä. Kun meillä on tuo paha hamstraustapa, niin kotityöt vain kerääntyvät meille. Selvä, ei enempää kysyttävää.
Tai taidan vielä kysyä, että miten miesten ja naisten melko pienet palkkaerot voivat selittää hoitovapaiden niin tavattoman epätasaisen jakautumisen. 97 prosentissa perheistä mies tuskin on parempipalkkainen. Varsinkin kun nuorissa ikäluokissa naisten koulutus on miehiä korkeampi ja naisilla on korkeampi työllisyysastekin.
Minä käytin hoitovapaat, koska halusin downshiftata. On aika tyypillistä akateemisille jo iäkkäämmille äideille, joilla on jo takanaan uraa ja varallisuutta. Oli hyvä äitiyspäiväraha ja kotihoidontuen pienuutta kompensoi sijoitusasunnon tuotot.
No niin, nyt alkaa tulla rehellisiä vastauksia. Kiitos ja kukkapuska!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Hienoa, että ystäväpiirissäni on ollut varaa siihen että jompikumpi vanhemmista jää hoitovapaalle.
*ystäväpiirissäsi.
Jatkan vielä, ettei meillä olisi ollut varaa kummankaan jäädä hoitovapaalle.Ikävä juttu, kaikille se ei tietenkään ole mahdollista. Erityisen surullista sen vanhemman kannalta, joka ei pääse perhevapaille kuin muutaman viikon tai ei lainkaan.
Itse elimme pikkulapsiajan pienessä ja edullisessa asunnossa. Lisäksi teimme kumpikin osa-aikatyötä, joten lapset saatiin hoidettua kotona kolmevuotiaiksi.
No olinhan minä äitiysvapaalla, mies isyysvapaalla. Mikä ihmeen muutama viikko. Kymmenkuiseksi kotona ollaan. Siihen kesälomat päälle. Kuka muka on muutaman viikon äitiysvapaalla?. Kyllä monessa taloudessa merkkaa kuitenkin, että jos palkka on 3500 e ja kodinhoidontuki 300 euroa, niin on pikkasen pakko mennä töihin.
Jos hoiditte lapsen kymmenkuiseksi kotona, saitti äitiysvapaan ja isyysvapaan lisäksi myös vanhempainvapaan. Se on näistä kaikista pisin. Kumpi teistä käytti sen?
Minä, koska imetin lapsen 9 kk vanhaksi. Lisäksi miehellä on huomattavasti parempi palkka ja asuntolainaa oli maksettava tuolloinkin. Mies on 9 tuntia poissa ja siitä vauva nukkui noin 5 tuntia. Vauvan hereilläoloajasta hän oli pois noin 4 tuntia. Aivan tasan tarkkaan hoiti joskus enemmänkin kuin minä.
Mutta jos olette vanhempina täysin tasavertaisia, miksi kutsut vanhempainvapaata ”äitiysvapaaksi”?
Anteeksi jos takerrun sanavalintoihin, ne vain kertovat aina jotain todellisuudesta. Se että mies on hoitanut vauvaa ”joskus enemmänkin” on taas sitä ajattelua, että se mikä on naisen suorittamana minimi, on miehelle jo pokaalin paikka.
Kutsun sitä samalla termillä kuin Kela. Mikäs siinä nyt sitten on väärin?
https://www.kela.fi/aitiysraha
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Hienoa, että ystäväpiirissäni on ollut varaa siihen että jompikumpi vanhemmista jää hoitovapaalle.
*ystäväpiirissäsi.
Jatkan vielä, ettei meillä olisi ollut varaa kummankaan jäädä hoitovapaalle.Ikävä juttu, kaikille se ei tietenkään ole mahdollista. Erityisen surullista sen vanhemman kannalta, joka ei pääse perhevapaille kuin muutaman viikon tai ei lainkaan.
Itse elimme pikkulapsiajan pienessä ja edullisessa asunnossa. Lisäksi teimme kumpikin osa-aikatyötä, joten lapset saatiin hoidettua kotona kolmevuotiaiksi.
No olinhan minä äitiysvapaalla, mies isyysvapaalla. Mikä ihmeen muutama viikko. Kymmenkuiseksi kotona ollaan. Siihen kesälomat päälle. Kuka muka on muutaman viikon äitiysvapaalla?. Kyllä monessa taloudessa merkkaa kuitenkin, että jos palkka on 3500 e ja kodinhoidontuki 300 euroa, niin on pikkasen pakko mennä töihin.
Jos hoiditte lapsen kymmenkuiseksi kotona, saitti äitiysvapaan ja isyysvapaan lisäksi myös vanhempainvapaan. Se on näistä kaikista pisin. Kumpi teistä käytti sen?
Minä, koska imetin lapsen 9 kk vanhaksi. Lisäksi miehellä on huomattavasti parempi palkka ja asuntolainaa oli maksettava tuolloinkin. Mies on 9 tuntia poissa ja siitä vauva nukkui noin 5 tuntia. Vauvan hereilläoloajasta hän oli pois noin 4 tuntia. Aivan tasan tarkkaan hoiti joskus enemmänkin kuin minä.
Mutta jos olette vanhempina täysin tasavertaisia, miksi kutsut vanhempainvapaata ”äitiysvapaaksi”?
Anteeksi jos takerrun sanavalintoihin, ne vain kertovat aina jotain todellisuudesta. Se että mies on hoitanut vauvaa ”joskus enemmänkin” on taas sitä ajattelua, että se mikä on naisen suorittamana minimi, on miehelle jo pokaalin paikka.
Sulla ei taida olla lapsia, kun et tätä tiedä. Soita kelaan ja pyydä niitä muuttamaan termi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Ei todellakaan kaikki jää hoitovapaalle. Onko ne sitten jotenkin huonoja äitejäkin, jotka menevät töihin. Itse olen ollut muutaman kuukauden siihen että lapsi on tasan 1 v ja mennyt töihin. Ei kaikki hoida lapsiaan 3 vuotiaaksi kotona todellakaan. Ihan jo taloudellisista syistä. Vanhempainvapaa kymmenkuiseksi on ollut minun kotonaoloaikaa, koska olen imettänyt lapset.
Tietenkään kaikki eivät jää hoitovapaalle. Mutta 97 prosenttia hoitovapaalle jäävistä on äitejä. Kertooko tämä sinusta tasaisesta hoitovastuun jakautumisesta?
Taloussanomien mukaan 5,5,% isiä. Mutta kun kaikki eivät hoida lapsiaan kotona 3 v vanhaksi, tuo kotihoidontuki ei kerro mitään kokonaisuudessa. Meillä tuli hoitaja kotiin. Luuletko sä ettei isät tee mitään kotona työpäivän jälkeen? Onpa sulla outo kokemus miehistä. Normaali isä haluaa olla lastensa kanssa.
Minä yritän kysyä, että kantavatko monetkin miehet oikeasti yli puolet lastenhoitovastuusta, kuten tuossa yllä väitettiin. Vastaus lyhyesti kiteytettynä. ”Luuletko sä että muiden perheiden isät ei tee mitään työpäivän jälkeen, onpa sulla kurja mies!”
Miksei tästä asiasta voisi puhua asiallisesti ja yleisellä tasolla? Miksi niin hirveän hyökkäävä asenne?
Osaatko sinä sanoa, että miksi vielä Wilma-viestinnästäkin naiset kantavat valtaosan?
Olisko niin ettei asiaa ole sovittu asiaa. Naisilla paha tapa,hamstrata tehtäviä. Meillä hoidetaan sekin puoliksi. Toinen hoitaa toisen ja toinen toisen. Miksi minun pitäisi edes osata siihen vastata. toi hoitovapaa vaan on huono esimerkki, koska 100% vanhemmista ei jää koko hoitovapaalle eli se kertoo vain niistä perheistä joista jompikumpi jää hoitovapaalle 300 euron hintaan. Siihen että nainen jää useammin hoitovapaalle johtuu siitä, että miehellä on useammin parempi palkka. Taloudelliset syyt siis. Tutkittu fakta.
Ahaa, kaikki on siis meidän naisten syytä. Kun meillä on tuo paha hamstraustapa, niin kotityöt vain kerääntyvät meille. Selvä, ei enempää kysyttävää.
Tai taidan vielä kysyä, että miten miesten ja naisten melko pienet palkkaerot voivat selittää hoitovapaiden niin tavattoman epätasaisen jakautumisen. 97 prosentissa perheistä mies tuskin on parempipalkkainen. Varsinkin kun nuorissa ikäluokissa naisten koulutus on miehiä korkeampi ja naisilla on korkeampi työllisyysastekin.
Toikin on tutkittu asia. Ei mikään minun mielipide. Naiset kasaavat itselleen mikrotöitä. Mitä sinä minulle motkotat. Olen tehnyt neljä lasta ja siinä samalla akateemisen uran. Se ei olisi onnistunut, ellei mieheni olisi tehnyt isoa osaa hommasta. Sinä et vain mitenkään suostu uskomaan, että minun, sinulle ventovieraan ihmisen, aviomies hoitaa vastuista puolet. Miksi et voi uskoa, että semmoisiakin perheitä on?
Akateemisena ja muutenkin mainiona ihmisenä varmaan osaat antaa tutkimuslinkin.
Ja ymmärrät varmaankin, että se, millä perheet perustelevat valintojaan, ei vielä kerro kokonaisuudessaan niitä yhteiskunnan rakenteisiin liittyviä syitä, mitä valintojen takana on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateushan se tyrmäyksen perimmäinen syy on. Että Itkonen miehenä kehtasi antaa esimerkkiä perheenisästä, jolle omat lapset ovat tärkeitä ja joka osallistuu perheensä ja lastensa arkeen mielellään. Että kehtasi kertoa, että perheenä olivat kestäneet vaikeuksiakin eivätkä hajonneet siihen. Että kehtasi esittää tavallisen keskiluokkaisen, keski-ikäisen perheen elintasoa, jossa aamukuudelta ei räntäsateessa yksinhuoltaja paina tenava tarakalla kohti päiväkotia ja ja jotain siivoustyötä, määräaikaista sellaista tietenkin. Että Itkonen kehtasi olla onnestaan avoimesti onnellinen eikä tuskaillut kun ahdistaa ja vanne kivistää ja muutenkin mielenterveys reistailee.
Kyllä ja näiden hyvien perheenisään ääni ei pääse kuuluviin! Siksi tästä tämmöinen kohu nousikin, kun miehiä saisi vain haukkua isyyteen liittyvissä asioissa. Minulla itselläni on tuollainen samanlainen perhekeskeinen, lapsiarkeaan rakastava aviomies ja lisäksi veljeni on samanlainen. En siis tiedä mistään muusta, mutta tätä juttua lukiessani tajusin, että näistä ”kunnon isistä” ei juuri julkisuudessa puhuta.
Meiltäkin löytyy pienen tytön isä, joka on koko ajan kantanut vähintään 50% vastuun lapsenhoidosta ja hellittelystä, perheen elatuksesta ja kodinhoidosta. On se, joka pääsääntöisesti aamulla vie sinne päiväkotiin ja juoksee kaupoissa ostamassa milloin kurahousua milloin mekkoa. Ja kaiken lisäksi on onnellinen isänä perheestään.
Nämä miehet ovat niitä ”maan hiljaisia”, jotka hoitavat perheenisän velvollisuudet tunnollisesti ja rakkaudella. Todentotta nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin.
Nämä miehet jäävät julkisessa keskustelussa marginaaliin, koska heitä on marginaalisen vähän.
Hoitovapaista äidit pitävät 97 prosenttia, isät prosentin ja muut kaksi prosenttia. Mielestäni isät kuitenkin ovat keskustelussa paremmin edustettuina kuin vaikkapa nuo muut.
Meinaatko, ettei isä voi olla hyvä ellei hän jää hoitovapaalle? Mielestäni olet väärässä. Arjessa voi kantaa hoitovastuun muutoinkin kuin jäämällä kotiin. Se imetys ainakin meillä vaikeutti isän kotiin jäämistä. Silti hän on erinomainen, perheelleen omistautunut loistoisä, joka laittaa aina meidät muut omien tarpeidensa edelle.
Minulla on ilo ja onni tuntea lukuisia tälläistä isiä. Harmi jos sinulla ei ole hyviä kokemuksia, älä silti yleistä.Varmasti isä voi olla hyvä isä monella tavalla. Mutta jos tasavertaisesta vanhemmuudesta puhutaan, niin ei voida olla tasavertaisia jos äiti on aina kotona ja isä ei ollenkaan. Koska se vanhemmuus on nimenomaan aikaa, arjen läsnäoloa.
Ja sanon nimenomaan tämän naisena, jonka mies on ollut hoitovapaalla useammankin lapsen kanssa.
Vanhemmuus on paljon muutakin kuin hoitovapaan aika, sehän on vain pieni aika lapsen elämää. Katsokaa ja miettikää asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, kuin vain omasta elämästä.
T. Kahden aikuisen lapsen äiti
Jos isä ei voi hoitaa lastaan edes tätä pientä aikaa lapsen elämästä, niin mikä on todennäköisyys että hän kantaa sen ”vähintään 50 prosenttia vastuusta” lapsen ollessa isompi? Pikkulapsiaikana ne roolit muodostuvat.
Niin, että jos se mies ei jää vauvan kanssa kotiin hoitoapaalle, niin se ei vielä kymmenvuotiasta luistelutunneille tai treenaa 13 -vuotiaan englannin verbejä. Onpa pikkusieluinen maailma sinulla.
Tässä puhuttiin nyt vähintään 50-prosenttisesta arjen vastuun kantamisesta, ei siitä että osallistuuko isä ollenkaan.
Vai meinaatko, että jos äiti on imettänyt, vaihtanut vaipat, tehnyt ruoat ja ja hoitanut kolmivuotiaaksi kotona, niin isä kompensoi omat 60 prosenttiaan kyselemällä englannin verbejä.
Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan hoitovapaat ovat avanneet isien silmiä näkemään kaiken sen vanhemmuuteen liittyvän arjen työn, joka usein aiheuttaa kitkaa parisuhteissa ja vähentää äitiyden houkuttelevuutta nuorten naisten silmissä.
Näin muuten kouluikäisten tiimoilta sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan 70 prosentissa perheistä Wilma-viestinnän hoitaa äiti yksin ja neljässä prosentissa perheistä isä yksin. Lopuissa viestintää hoitavat molemmat. Joten ei se paljon kummemmaksi muutu lasten kasvaessa.
Ei todellakaan kaikki jää hoitovapaalle. Onko ne sitten jotenkin huonoja äitejäkin, jotka menevät töihin. Itse olen ollut muutaman kuukauden siihen että lapsi on tasan 1 v ja mennyt töihin. Ei kaikki hoida lapsiaan 3 vuotiaaksi kotona todellakaan. Ihan jo taloudellisista syistä. Vanhempainvapaa kymmenkuiseksi on ollut minun kotonaoloaikaa, koska olen imettänyt lapset.
Tietenkään kaikki eivät jää hoitovapaalle. Mutta 97 prosenttia hoitovapaalle jäävistä on äitejä. Kertooko tämä sinusta tasaisesta hoitovastuun jakautumisesta?
Taloussanomien mukaan 5,5,% isiä. Mutta kun kaikki eivät hoida lapsiaan kotona 3 v vanhaksi, tuo kotihoidontuki ei kerro mitään kokonaisuudessa. Meillä tuli hoitaja kotiin. Luuletko sä ettei isät tee mitään kotona työpäivän jälkeen? Onpa sulla outo kokemus miehistä. Normaali isä haluaa olla lastensa kanssa.
Minä yritän kysyä, että kantavatko monetkin miehet oikeasti yli puolet lastenhoitovastuusta, kuten tuossa yllä väitettiin. Vastaus lyhyesti kiteytettynä. ”Luuletko sä että muiden perheiden isät ei tee mitään työpäivän jälkeen, onpa sulla kurja mies!”
Miksei tästä asiasta voisi puhua asiallisesti ja yleisellä tasolla? Miksi niin hirveän hyökkäävä asenne?
Osaatko sinä sanoa, että miksi vielä Wilma-viestinnästäkin naiset kantavat valtaosan?
Olisko niin ettei asiaa ole sovittu asiaa. Naisilla paha tapa,hamstrata tehtäviä. Meillä hoidetaan sekin puoliksi. Toinen hoitaa toisen ja toinen toisen. Miksi minun pitäisi edes osata siihen vastata. toi hoitovapaa vaan on huono esimerkki, koska 100% vanhemmista ei jää koko hoitovapaalle eli se kertoo vain niistä perheistä joista jompikumpi jää hoitovapaalle 300 euron hintaan. Siihen että nainen jää useammin hoitovapaalle johtuu siitä, että miehellä on useammin parempi palkka. Taloudelliset syyt siis. Tutkittu fakta.
Ahaa, kaikki on siis meidän naisten syytä. Kun meillä on tuo paha hamstraustapa, niin kotityöt vain kerääntyvät meille. Selvä, ei enempää kysyttävää.
Tai taidan vielä kysyä, että miten miesten ja naisten melko pienet palkkaerot voivat selittää hoitovapaiden niin tavattoman epätasaisen jakautumisen. 97 prosentissa perheistä mies tuskin on parempipalkkainen. Varsinkin kun nuorissa ikäluokissa naisten koulutus on miehiä korkeampi ja naisilla on korkeampi työllisyysastekin.
Minä käytin hoitovapaat, koska halusin downshiftata. On aika tyypillistä akateemisille jo iäkkäämmille äideille, joilla on jo takanaan uraa ja varallisuutta. Oli hyvä äitiyspäiväraha ja kotihoidontuen pienuutta kompensoi sijoitusasunnon tuotot.
No niin, nyt alkaa tulla rehellisiä vastauksia. Kiitos ja kukkapuska!
Miten hoitovapaalle jääminen estää isän osallistumisen lapsen hoitoon kiinnostaisi tietää?
Taloussanomien mukaan 5,5,% isiä. Mutta kun kaikki eivät hoida lapsiaan kotona 3 v vanhaksi, tuo kotihoidontuki ei kerro mitään kokonaisuudessa. Meillä tuli hoitaja kotiin. Luuletko sä ettei isät tee mitään kotona työpäivän jälkeen? Onpa sulla outo kokemus miehistä. Normaali isä haluaa olla lastensa kanssa.