Lue keskustelun säännöt.
Puistattaako ketään muuta lapsen kutsuminen "meidän neidiksi" tai "prinsessaksi"?
Lähipiirissä on muutama ihminen, jotka eivät juuri koskaan puhu tyttäristään nimellä kun kertovat näiden edesottamuksia, vaan aina "meidän neiti sitä ja tätä". Tuo kuulostaa korvaani jotenkin halveksuvalta tai vaihtoehtoisesti vähän ylpistelevältä. Onko vika minun tulkinnassa vai tuossa ilmaisussa? Toinen vähän oksua suuhun tuova ilmaisu on kutsua tyttölasta prinsessaksi. Meillä on itsellä tyttövauva ja en tykkää yhtään, jos joku häntä nimittää prinsessaksi. Ihan kuin hän olisi joku hienohelma palvelijoineen.
Ja näin tasa-arvon aikakautena täytyy sanoa, ettei kauhean usein kuule vastaavia nimityksiä pojista (prinssi tai herra).
Kommentit (688)
Ei ärsytä, koska mulla on elämä eikä tarvitse miettiä näin turhanpäiväisiä asioita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieluummin olisin kuunnellut lapsena ja nuorena sitä, että vanhemmat olisivat kutsuneet minua neidiksi tai prinsessaksi sen sijaan, että he kutsuivat minua huo rak si, lesboksi, vampiksi tai nartuksi ilmeisesti siksi, että usean vuoden lapsettomuuden jälkeen he viimein onnistuttuaan saamaan lapsen saivatkin "vain" tytön toivomansa pojan sijaan. Tosin olisi luullut, että siinä tilanteessa, että on usean vuoden ajan ja usean keskenmenon jälkeen perheeseen on syntynyt lapsi, niin tämän sukupuoli olisi ollut merkityksetön.
Niin JUNTTIA!!!!! Naurattaa näin lapsettomana ihmisenä ne "meidän pikkuneiti sitä ja tätä" jutut, mutta ihan eri syystä, kuin mitä ne raukat luulevat, kun niitä tohkeissaan kertovat =D! Ja välillä taas ei vois vähempää kiinnostaa, mutta VÄKISELLÄ vaan pälpättävät ja pahimmillaan turkytetään jopa jotain h****n kuviakin niistä rumiluksista!!!! Ei kyllä tippaakaan kiinnosta, että mitä "hassun hauskaa" se teidän "pikkuneiti" on milloinkin sanonut tai tehnyt!!!!
Ärsyyntyminen on vähän niinku piereminen. Toiset käy sievästi vessassa, toiset yrittää tuhauttaa äänettömästi ja toivovat ettei haju paljasta. Ja sit on nää jotka pieree ihan estoitta vaikka toisten naamalle.
Ei puistata, vaikka ei omaan tyyliin kuulukaan. Puistattaa lasten altistuminen laiminlyönnille, päihteiden värittämälle elämälle ja väkivallalle - ei missään tapauksessa se, että ihmisillä on eri tapoja käyttää hellittelynimiä rakkaistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän 2kk ikäisellä tyttövauvalla on tosi monia lempinimiä. Neiti, Suppusuu, Mussukka...vauva tykkää lepertelystä. Muutenkin hänelle puhutaan "vauvakieltä". Suorastaan lässyttelemme/loruilemme. Vauva-aika on kovin lyhyt, nautitaan nyt siitä verbaalisestikin. Kieli muuttuu, kun pikkuinen saa ikää.
Junttia on antaa sanoille neiti tai prinsessa noita kansanomaisia nais/herravihaan pohjaavia konnotaatioita, joiden mukaan prinsessa tai neiti on joku avuton otus mitä pitää palvella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin JUNTTIA!!!!! Naurattaa näin lapsettomana ihmisenä ne "meidän pikkuneiti sitä ja tätä" jutut, mutta ihan eri syystä, kuin mitä ne raukat luulevat, kun niitä tohkeissaan kertovat =D! Ja välillä taas ei vois vähempää kiinnostaa, mutta VÄKISELLÄ vaan pälpättävät ja pahimmillaan turkytetään jopa jotain h****n kuviakin niistä rumiluksista!!!! Ei kyllä tippaakaan kiinnosta, että mitä "hassun hauskaa" se teidän "pikkuneiti" on milloinkin sanonut tai tehnyt!!!!
Arvasin, ettei kaltaisellasi ole lapsia/eikä tule, sen verran ällöttävää on tekstisi. Vauvatko "rumiluksia"???
Jos sua ei homma kiinnosta, sano se puhujalle suoraan! Rehellisesti vaan ärjäiset, ettei sua kiinnosta kenenkään "raukan" lapset.
Vierailija kirjoitti:
Meidän 2kk ikäisellä tyttövauvalla on tosi monia lempinimiä. Neiti, Suppusuu, Mussukka...vauva tykkää lepertelystä. Muutenkin hänelle puhutaan "vauvakieltä". Suorastaan lässyttelemme/loruilemme. Vauva-aika on kovin lyhyt, nautitaan nyt siitä verbaalisestikin. Kieli muuttuu, kun pikkuinen saa ikää.[/quote
Nauttikaa vauvastanne, vauva-aikä humahtaa hetkessä ohi.
Vauvalle tulee lässytettyä, mutta kannattaa alkaa puhumaan kirjakieltä heti lapsi opettelee ensimäisiä sanojaan, kannattaa kertoa sukulaisillekin että ei lällytetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Prinsessoista en ole lähipiirissä kuullut, mutta yksi "emäntä" on skrabapullan syntymisestä lähtien jaksanut taukoamatta hokea, miten perheen Miähet tekee sitä ja tätä silloin kun vauva ja miehensä jotain värkkää. Jos mies tekee yksin jotain niin sitten kyse on Isännästä.
-ttu, isännällä on vähintäänkin maata hoidettavaksi ja viljeltäväksi saakka tai karjaa, ja mies on vasta kun on rokotettu, ripitetty ja armeijan tai opiston käynyt.
Kyllä huvittaa, jos jotakin tavallista nallinaamaa kutsutaan ylevästi prinsessaksi. Kruunu vielä päähän, niin hyvä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän 2kk ikäisellä tyttövauvalla on tosi monia lempinimiä. Neiti, Suppusuu, Mussukka...vauva tykkää lepertelystä. Muutenkin hänelle puhutaan "vauvakieltä". Suorastaan lässyttelemme/loruilemme. Vauva-aika on kovin lyhyt, nautitaan nyt siitä verbaalisestikin. Kieli muuttuu, kun pikkuinen saa ikää.
Lapselle voi puhua oikein, vaikka loruilisi, satuilisi ja lauleskelisikin. Lässyttäminen on typerää.
No minä olen kutsunut neidiksi toisinaan kun puhun omalle tytölle, 5v, tyyliin: neiti hei, laitapas kengät jalkaan. En ole selittänyt kellekään kolmannelle että meidän neiti jne. Eikä nuo kommenttini lapsellekaan ole niissä tilanteissa kun on muka nirso tai muuta vastaavaa että alentaisin tai ylentäisin lasta johonkin suuntaan kutsumalla häntä neidiksi. Ja hyi joku pikkuneiti tms lisäykset tuohon alkuun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei herätä tunteita mihinkään suuntaan. Antaa vain toki käyttää, itse voin toimia toisin. Kaikewta sitä näköjään saa ongelman :D
Kyllähän neidit ja prinsessat ja pikku ukot ovat vain lapsen omien vanhempien hellittely nimiä. Jo on pinna tiukalla kuulijalla jos ei kestä kuunnella.
Ehkä vähän huvittaa. Omat tyttäreni ovat olleet jo ihan pieninä hulivilejä joiden perässä ei pysy. Ei olisi tullut mieleenkään kutsua prinsessoiksi. Nyt kun muistelen tuota lapsuusaikaa, tulee ensimmäiseksi mieleen hiki. Eli suhtaudun täysin omien kokemusten mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä paljon kuin pojan kutsuminen esim. Äijäksi, pikkumieheksi tai meidän jätkäksi.
Tämä! Itse olen mies, mutta korviin tosiaan sattuu, kun joku äijittelee tai jätkittelee omaa pikkupoikaansa,
Kyllä se poeka riittää.
Minua taas ärsyttää tuo nuortenkin miesten kutsuminen tyttöystävää tai vaimoa emännäksi, naiset taas kutsuvat poikakaveria tai miestään isännäksi. Junttimaista, sanon minä.