Lue keskustelun säännöt.
Puistattaako ketään muuta lapsen kutsuminen "meidän neidiksi" tai "prinsessaksi"?
Lähipiirissä on muutama ihminen, jotka eivät juuri koskaan puhu tyttäristään nimellä kun kertovat näiden edesottamuksia, vaan aina "meidän neiti sitä ja tätä". Tuo kuulostaa korvaani jotenkin halveksuvalta tai vaihtoehtoisesti vähän ylpistelevältä. Onko vika minun tulkinnassa vai tuossa ilmaisussa? Toinen vähän oksua suuhun tuova ilmaisu on kutsua tyttölasta prinsessaksi. Meillä on itsellä tyttövauva ja en tykkää yhtään, jos joku häntä nimittää prinsessaksi. Ihan kuin hän olisi joku hienohelma palvelijoineen.
Ja näin tasa-arvon aikakautena täytyy sanoa, ettei kauhean usein kuule vastaavia nimityksiä pojista (prinssi tai herra).
Kommentit (688)
Jos häiritsee rouva, herra, neiti nimittely, niin ei muuta kuin nimilappu rintaan jotta kaikki tietävät nimesi jolla kutsua. Esim näin - olen PIRKKO , ERKKI, VIRTANEN, KOIKKALAINEN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika huolestuttavaa jos 3-vuotiasta sanottaisi rouvaksi; vaan ei kai meillä ne lapsiavioliitot sentään niin yleisiä oo
Hohhoijaa, kyllä nyt on taas herneitä pussillinen nenässä. Mistä näitä luokkaantujia sikiää?? Eiköhän jokainen vanhempi saa hellitellä nimillä laspsiaan niikuin haluaa. Ihme niuhotusta.
Joka asiasta valitetaan nykyään. Kun minä olin noin 5v ja kävimme kylässä kaukaisella sukulaisella, niin heidän perheen isä kutsui minua aina miniäksi. Kysyin äidiltäni, mitä se sana tarkoittaa ja meinasin oksentaa kuvotuksesta. En tykännyt yhtään sen perheen pojasta, se oli ilkeä poika, jolle oli ostettu siihen aikaan nähden liikaa leluja, yhtä paljon kuin kaikille muille lapsille yhteensä. En muutenkaan tykännyt hänestä, ei ollut mitään ihastusta ilmassa yms. vaikka muuten olenkin tosi nuoresta ollut ihastuneena poikiin. Pidin sitä lisäksi jo viisivuotiaana outona, että minä menisin naimisiin jonkun sukulaisen kanssa.
Ymmärrän, että aloittajaa ärsyttää jos lasta ei koskaan puhutella omalla etunimellä. Mutta silti, tässä maailmassa on niin paljon oikeita epäkohtia, joita ottaa esille, niin muutetaan ensin ne, jookos.
On erikoista, jos edes kuolleiden lasten vanhempien oikeutta muistella lastaan kuinka haluavat, asetetaan kyseenalaiseksi kun "särähtää".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun savolaisilla sukulaisilla oli minusta ihastuttava tapa viitata perheen nuorimpaan. Hän oli "pikkuimmeinen" eli siis pikkuihminen niille, jotka ei murretta puhu.
Minusta olisi paljon hienompi juttu, jos lapsi olisi kuningas tai kuningatar, siinä on jo poweria. Prinssi ja prinsessa on aika tyhjänpäiväisiä niihin verrattuna ;-)
Kyllä ollaan herkkähipiäisiä...ja sitten monet sanoo, kuinka tämä tai tämä on mahdollista, kun eletään vuotta 2021.....joskus tulee sellainen tunne, että suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus on muisto vain........
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa, kyllä nyt on taas herneitä pussillinen nenässä. Mistä näitä luokkaantujia sikiää?? Eiköhän jokainen vanhempi saa hellitellä nimillä laspsiaan niikuin haluaa. Ihme niuhotusta.
Samaa olen ihmetellyt, näitä ammattiloukkaantujia ja valittajia löytyy joka oksalta nykyään. Jos ei ole loukkaantumisen aihetta, niin keksitään.
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic mutta mulla särähti kerran korvaan kun joku äiti oli perheensä kanssa ulkoilemassa ja koko ajan hoki: Äiti vetää nyt "Liisaa" pulkalla, äiti käy nyt tuolla, äiti sitä ja tätä.
En ymmärrä miksi pitää puhua itsestään kolmannessa persoonassa??
Minä ymmärrän kyllä jos lapsi on ihan pieni, joka ei vielä itse osaa puhua. Lapsen on helpompi ymmärtää. Mutta isompien lasten kanssa tuommoinen lässyttäminen on kyllä turhaa ja kyllä jo aika pienikin oppii ymmärtämään mitä tarkoittaa "minä" jos sitä lapsen kanssa käytetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic mutta mulla särähti kerran korvaan kun joku äiti oli perheensä kanssa ulkoilemassa ja koko ajan hoki: Äiti vetää nyt "Liisaa" pulkalla, äiti käy nyt tuolla, äiti sitä ja tätä.
En ymmärrä miksi pitää puhua itsestään kolmannessa persoonassa??
Minä ymmärrän kyllä jos lapsi on ihan pieni, joka ei vielä itse osaa puhua. Lapsen on helpompi ymmärtää. Mutta isompien lasten kanssa tuommoinen lässyttäminen on kyllä turhaa ja kyllä jo aika pienikin oppii ymmärtämään mitä tarkoittaa "minä" jos sitä lapsen kanssa käytetään.
Minä myöskään en ymmärrä tätä kolmannessa persoonassa itsestään puhumista. Lapsen kehityksessä yksi tärkeimmistä askeleista on se, kun lapsi tajuaa oman minuutensa arvon ja sanoo "MINÄ!" tai "minä itte!!" Eli uskaltaa ekaa kertaa elämässään tehdä jotakin itse, ilman apua. Niin mitähän ihmettä se lapsi ajattelee jos äidillä tai isällä ei ole ollenkaan tätä omaa tahtoa, vaan vanhempi on ulkoistanut itsensä itsensä ulkopuolelle. En tiedä miten kuuluu puhua, mutta kouratuntuma tästä on se, että tämä tapa puhua on outo....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirin tyttöä monet kutsuu prinsessaksi, koska se tykkää prinsessoista ja leikkii prinsessaleikkejä ja tykkää kun sitä prinsessaksi kutsutaan. Mutta joo, jos prinsessa nimitys tulee nimenomaan vain siitä, että lasta pidetään jollain tavalla jalustimella niin onhan se häiritsevää. Että kyllä se on enemmänkin missä yhteydessä ja milla tavalla niitä hellittelynimiä käytetään. Pelkkä "meidän tyttö" voidaan kyllä sanoa myös niin, että äänensävystä kuulee, että ei varmasti oo ykskään toinen lapsi henkilön mielestä läheskään yhtä hyvä ko heidän Liisa.
Minulle isänä on tärkeää osoittaa rakkautta ja huolenpitoa lastani kohtaan ja siksi kutsun tytärtä prinsessaksi. Kutsun myös vaimoani kuningattareksi, eikä siinä ole mitään pahaa. Tälläkin palstalla olisi varmasti mukavampaa porukkaa, jos kaikkia naisia olisi lapsena rakastettu kummankin vanhemman taholta.
Eli siis tiivistettynä: Rakkautta ja huolenpitoa lasta kohtaan voi osoittaa vain sanomalla sitä prinsessaksi. Jos ei sano, ei rakasta eikä huolehdi lapsestaan. Mua ei sitten ole rakastettu lapsena koska ei ikinä sanottu prinsessaksi. Oon vaan ollut siinä harhaluulossa että sain rakkautta. Hohhoijaa.
Olet yksinkertainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoislapset ovat niitä erikoisia prinsessoja ja meidänneitejä. Kaikki lapsessa on uutta ja erikoista. Toisen ja kolmannen kohdalla jo on eri tahti.
Lapsuudessani äiti nimitti meitä kakaroiksi, kun väsyi. Vähän toiselta olisi yksikin "prinsessa" kuulunut.
Yks puolituttu sanoi että "prinsessa tulee meille viikonlopuksi hoitoon". Minä kysyin että minkä rotuinen? Veti oikeasti kauheest kilarit. Luulin että kyse on jostain hoitokoirasta nimeltä Prinsessa...
Mun mielestä on kyllä outo nimitys. Tekee mieli kysyä että minkä maan kuninkaallisia prinsessan isä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei minua puistata, miksi jotkut vanhemmat kutsuvat lapsiaan.
Oikeasti minua puistattaa erlaiset, puolutuskyvytöntä vastaan tehdyt rikokset (Vilja Erika, Koskela) ja niiden tekijät.
Tuli tästä viestistä vahvasti mieleen tämä video:
Tällä palstalla huomaa minkälaista naisvihaa jopa naisetkin potee. Itse olen arabimiehen kanssa eikä meillä koskaan ollaan suututtu vaikka tyttöjä olisi kutsuttu prinsessoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistattaa kyllä, mutta vielä enemmän puistattaa, kun kuulee jonkun miehen puhuvan puolisostaan muille ja nimittävän häntä "meidän mammaksi".
Lapsena en vuosiin tiennyt yhden äidin ystävättären nimeä. Johtuen siitä että kävivät miehensä kanssa meillä aina pariskuntana ja mies kutsui naista aina "meidän ämmäksi" Pienenä luulin, että hänen nimensä on Ämmä. Vähän vanhempana tajusin ettei se voi olla kenenkään nimi. Kun olin teini-ikäinen, tuon ukon käytös oksetti. Eivätkä olleet mistään sellaisesta paikasta kotoisin, että tuo olisi ollut joku neutraali murresana.
Tuo on kyllä ällö. "Meidän eukko" ja "meidän akka" on sellaiset variaatiot, joihin olen itse törmännyt.
Taas tyyppiesimerkki ketjusta jossa osa porukasta ei tajua lukemaansa eli aloitusta. Ap kysyi puistattaako muita prinsessa nimen käyttö lapsista. Yksinkertaista. Kun jotkut vastaa että kyllä ja antaa perusteluita, lauma loukkaantujia tulee moittimaan kuinka toiset loukkaantuu tommosesta. Ei, kukaan ei ole loukkaantunut moisesta asiasta, on eri asia loukkaantua kuin ärsyyntyä jostain.
Sitten on nämä jotka korottaen itsensä erinomaiseksi vanhemmaksi kertovat kuinka kaikilla on oikeus sanoa ja lellitellä lastaan millä nimillä haluaa. Kyllä, kaikilla on oikeus enkä nähnyt täällä yhtäkään kommenttia missä se olisi kielletty.
Ja nämä jotka osaavat rakastaa lastaan oikein ja pitää heistä huolta kertomalla heille että ovat prinsessoja. Tuota noin, mä tiedän paljon vanhempia jotka rakastavat ja huolehtivat lapsistaan ilman kuninkaallisia titteleitä.
Ja nämä kommentit eivät millääntavalla vastaa ap:n kysymykseen. Joidenkin on nyt vaan loukkaannuttava kaikesta, huvittavinta on että nämä samat ihmiset moittivat alkuperäiseen kyssäriin vastanneita loukkaantujiksi eivätkä näe omaa ärsyyntymistään.
Tuttavapiirissa on kaksi perhettä missä pelkkiä tyttöjä ja isä päivittää aina ”meidän neidit” tai ”pikkuneidit” tms. Jotenkin hullaantuneet kai naislaumaansa.
Tähän voisi sanoa että ap on joko huumorintajuton tai latistava vanhempi, eihän ketään missään tapauksessa saa kehua.
Minua kutsuttiin "prinsessaksi" ja "pikkuneidiksi" lähinnä isovanhempien toimesta pienenä. Nimitykset tulivat varmaan tykkäämistäni prinsessaleikeistä ja muista tyttömäisistä kiinnostuksenkohteista. Tottakai minua osattiin ihan nimeltäkin kutsua.
Ihmiset saavat tottakai päättää miksi lastaan kutsuvat, mutta mielestäni prismessat ovat sitä samaa kuin kullat ja rakkaat yms. joilla osoitetaan rakkautta toista kohtaan. Lapsetkin voi sanoa että "mulla on maailman paras äiti" eikä se ole leuhkimista tai muiden äitien vähättelyä. Ja niinhän sanotaaan että "rakkaalla lapsella on monta nimeä". Jos lapsi olettaa, että kaikkien pitäisi kohdella häntä kuin prinsessaa niin sitten on kasvatuksessa mennyt jotain muuta pieleen. Mutta jos hellittelynimistä tulee lapselle hyvä ja rakastettu olo niin mitä sitä sitten estämään.