Lue keskustelun säännöt.
Puistattaako ketään muuta lapsen kutsuminen "meidän neidiksi" tai "prinsessaksi"?
Lähipiirissä on muutama ihminen, jotka eivät juuri koskaan puhu tyttäristään nimellä kun kertovat näiden edesottamuksia, vaan aina "meidän neiti sitä ja tätä". Tuo kuulostaa korvaani jotenkin halveksuvalta tai vaihtoehtoisesti vähän ylpistelevältä. Onko vika minun tulkinnassa vai tuossa ilmaisussa? Toinen vähän oksua suuhun tuova ilmaisu on kutsua tyttölasta prinsessaksi. Meillä on itsellä tyttövauva ja en tykkää yhtään, jos joku häntä nimittää prinsessaksi. Ihan kuin hän olisi joku hienohelma palvelijoineen.
Ja näin tasa-arvon aikakautena täytyy sanoa, ettei kauhean usein kuule vastaavia nimityksiä pojista (prinssi tai herra).
Kommentit (688)
Vierailija kirjoitti:
Joo ärsyttää. Mun kaveri kutsuu parikymppistä tytärtään neidiksi. Huoh, huoh, hän onkin sitä mieltä että hänen hemmoteltu lapsi on ylitse muiden.
Joo on se tosiaan enemmän ymmärrettävää, että pitää toisten lapsia parempina kuin omaansa... Vai häh?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän off topic mutta mulla särähti kerran korvaan kun joku äiti oli perheensä kanssa ulkoilemassa ja koko ajan hoki: Äiti vetää nyt "Liisaa" pulkalla, äiti käy nyt tuolla, äiti sitä ja tätä.
En ymmärrä miksi pitää puhua itsestään kolmannessa persoonassa??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä puhun "neidistä" ja "pikkumiehestä" jne tuntemattomille ja sellaisille jotka ei todennäköisesti tiedä tai muista lastemme nimiä.
Mua itseä ahdistaa taas nimillä puhuminen jos en tiedä ihmisiä.
Mulla myös huono nimimuisti eli vaikka kertoisit kahteenkin kertaan kaikkien lastesi nimet niin en niitä välttämättä muista enää viikon päästä. Siis esim työkavereiden lasten nimiä ellei ole sellainen jonka kanssa enemmänkin tekemisissä."Pirkko" sanoi sitä ja tätä ja sitten "Pentti" lähti tuonne ja tänne... Ööö niin ketkä?
"Meidän neiti sanoi sitä ja tätä ja sitten esikoinen lähti sinne ja tänne" Aa, okei heti tiedän kenestä puhutaan.
Eli mua ei ärsytä noi nimitykset.
Näin ei ole käynyt mutta anban esimerkin jossa voisin käyttää neitiä tai jopa prinsessaa: "piti kuvata maisemia mutta meidän neiti kuvasi vaan itseään" ja tämä humoristisesti sanottu.Miten olisi tyttäreni ja poikani? Ja kun just mitään humoristista ei ole siinä, että teidän neiti kuvaa itseään, kun piti kuvata maisemia, niin tuo neidittelyn nolous vain korostuu.
Ja emme me muut ole niin tyhmiä, että kun selvästi puhut lapsistasi, me emme sitä ymmärrä, vaikka emme heidän nimiään muistakaan. Ynnä kyllä, kyllä me tiedämme, että sinä taas puhut teidän neidistä etkä kenestäkään muusta tai muiden asioista.
Itselläni juuri tämä ärsyttää! Lähes poikkeuksetta kun mammaihmiset puhuvat näistä neideistään, siinä on mulle just toi, että kun tossa ei ole mitään hauskaa, jännää, tms. vaan kersa on käyttäytynyt todella pissismäisesti ja se vain korostuu kun "piti sitä ja tätä, mutta meidän neitipä".
Kun itse näkee vain huonoa käytöstä siinä, missä mammat ylpeillen kertovat neitiensä edesottamuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minkälaisia ajatuksia jos tytärtä kutsutaan mantaksi?
Mantahan on ollut joskus ihan oikea nimi.
En tiedä onko enää almanakassa.
Viestini on poistettu, joten lähetän sen uudelleen:
Manta on nykyäänkin ihan oikea nimi.
Nimipäivä 26.10.
Voivoi, että ihmisellä on murheet noin suuria.
Ymmärrän ettei enää peruskoulun aloittavaa 7v lasta kutsu tuollaisilla, mutta tuskinpa se edes muutenkaan kiinnitä siihen huomiota millä "nimillä" häntä kutsut. Sanotko neidiksi, vai lempinimellä jos sellaisia on.
Kun itse olin teini, niin kyllä mulle se ainakin oli ok jos joku sanoi neidiksi.
Aika hassua jos 15 vuotiasta olisi kutsunut rouvaksi. 😂
Sun aloituksesta päätellen koko yhteiskunta vois samaan romukoppaan heittää nämä typerät lempinimet, ja kutsua jokaista ihmistä etunimeltänsä.
Ei ole muusta kyse kuin tottumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuo on lapsellista. Kertoo siitä että äiti (yleensä se on naisihminen) luulee sen muksunsa olevan jotenkin erikoinen, ainakin paljon erikoisempi kuin muiden likkalapset. Ja mulle tulee väkisinkin kuva näistä neitittelijöistä ja prinsessoittelijoista että lapsi on se joka perheessä määrää.
Sori, tämä oli vain ihan mun oma mielikuva.
Likka on puistattava nimitys tytöstä. Kuulostaa siltä, ettei ole poikaa onnistuttu saamaan. Tuli vaan tommonen likka, jolle ei edes etunimeä ole viitsitty antaa.
Prinsessaksi kutsuminen inhottaa myöskin, tosin ei yhtä paljon kuin likottelu.
Älä sijaiskärsi ainakaan minun puolestani, se oli minulle ok, eikä minusta kuullostanut pahalta. Ei tarvii tuntea myötähäpeääkään. :)
Puistattaa. Meidän neiti sitä ja tätä, meidän netitipä tekikin noin kun piti tehdä näin jne. Ei siinä mitään, en minä sitä niille ihmisille sano. En edes tiedä miksi se "ärsyttää", ehkä tulee vaan liian mammainen vaikutelma sellaisesta. Ehkä monesti se MMMeidänNNeiti tulee sellaisessa lauseessa esille että lapsi on tehnyt jotain ärsyttävää (voi olla hauskaakin, mutta ärsyttävää) mitä vanhemmat kuitenkin ylpeänä kertoo :D en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiirin tyttöä monet kutsuu prinsessaksi, koska se tykkää prinsessoista ja leikkii prinsessaleikkejä ja tykkää kun sitä prinsessaksi kutsutaan. Mutta joo, jos prinsessa nimitys tulee nimenomaan vain siitä, että lasta pidetään jollain tavalla jalustimella niin onhan se häiritsevää. Että kyllä se on enemmänkin missä yhteydessä ja milla tavalla niitä hellittelynimiä käytetään. Pelkkä "meidän tyttö" voidaan kyllä sanoa myös niin, että äänensävystä kuulee, että ei varmasti oo ykskään toinen lapsi henkilön mielestä läheskään yhtä hyvä ko heidän Liisa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt jaksanut lukea kaikkia kommentteja läpi, mutta oletan että aloittaja ei tarkoittanut niinkään perheen sisäisiä lempinimiä. Se on ärsyttävää kun puhuu jollekkin ulkopuoliselle "meiän neidistä" tai "meiän jätkästä", lempinimet on asia erikseen. Useasti näin puhutaan nuorimmasta, kun on vaikka kahden pojan jälkeen tullut tyttö, tai päinvastoin. Tai sitten on kyse esikoisesta. Neiti sitä ja neiti tätä, ärsyttävää. Mutta pääsen ihan joka kerta siitä kyllä yli, ei vakava ongelma. =)
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä paljon kuin pojan kutsuminen esim. Äijäksi, pikkumieheksi tai meidän jätkäksi.
Tai kundi, kuten yksi tuttuni puhutteli poikaansa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei puistata, sillä pikkutytöt ovat neitejä, ja prinsessoita, jopa omasta mielestään. Sen sijaan puistattavaa on, jos joku aikuinen karvaperse äijä kutsuu alle 18 vuotiasta naiseksi. Sellaisia äijiä valitettavan paljon, ja ovat omasta mielestään tervepäisiäkin, ja omia tyttäriä omaavia. Samoin puistattaa, että poikavauvoja kutsutaan äijiksi. Vauvoja ne vielä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirin tyttöä monet kutsuu prinsessaksi, koska se tykkää prinsessoista ja leikkii prinsessaleikkejä ja tykkää kun sitä prinsessaksi kutsutaan. Mutta joo, jos prinsessa nimitys tulee nimenomaan vain siitä, että lasta pidetään jollain tavalla jalustimella niin onhan se häiritsevää. Että kyllä se on enemmänkin missä yhteydessä ja milla tavalla niitä hellittelynimiä käytetään. Pelkkä "meidän tyttö" voidaan kyllä sanoa myös niin, että äänensävystä kuulee, että ei varmasti oo ykskään toinen lapsi henkilön mielestä läheskään yhtä hyvä ko heidän Liisa.
Minulle isänä on tärkeää osoittaa rakkautta ja huolenpitoa lastani kohtaan ja siksi kutsun tytärtä prinsessaksi. Kutsun myös vaimoani kuningattareksi, eikä siinä ole mitään pahaa. Tälläkin palstalla olisi varmasti mukavampaa porukkaa, jos kaikkia naisia olisi lapsena rakastettu kummankin vanhemman taholta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkähän takia Suomessa on aina ollut kovin vaikeaa käyttää ihmisistä näiden nimiä? Mehän ei koskaan puhutellakaan toisiamme nimeltä toisin kuin monessa muussa kulttuurissa. Olisko jotain taikauskoa? Se sama kuin siinä ettei saa käyttää karhusta sen oikeaa nimeä ettei se tule ja syö karjaa. Tai ettei kastamattoman vauvan nimeä paljasteta muille ettei sitä voi kirota.
Mutta minustakin tuo neidittely tuntuu imelältä ja oudolta. Omista lapsistani olen aina puhunut heidän nimillään. Vieraammassa seurassa olen saattanut aluksi tarkentaa, keneenkään viittaan esim. ”vanhempi tyttäremme Kaisla” tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuo on lapsellista. Kertoo siitä että äiti (yleensä se on naisihminen) luulee sen muksunsa olevan jotenkin erikoinen, ainakin paljon erikoisempi kuin muiden likkalapset. Ja mulle tulee väkisinkin kuva näistä neitittelijöistä ja prinsessoittelijoista että lapsi on se joka perheessä määrää.
Sori, tämä oli vain ihan mun oma mielikuva.
Tietenkin vanhempi pitää omaa lastaan erityisenä. Olisi se nyt aika outoa, jos kaikkia lapsia samalla tavalla rakastaisi. Ei siinä mitään lapsellista ole olla lapsestansa ylpeä. Eikä se tarkoita että lapsi määrää... On taas ammattiloukkaantujat paikalla. Mitä vielä? Ihanko taas yhdestä sanasta sait noin paljon assosisaatioita.
En minä pitänyt enkä pidä omia lapsiani muita erityisempinä. Silti rakastan heitä. Enkä ymmärrä miksi mun olisi pitänyt olla ylpeä siitä että sain lapsia, kiitollinen kyllä.
Ja tottakai meistä jokainen kokee asiat eritavalla ja saa erilaisia assosisaatioita, ei se mitenkään kummallista ole. Enkä mä hyvänen aika mitenkään loukkaantunut ole mistään prinsessa-nimityksistä, mistä ihmeestä sä tommosen johtopäätöksen vedit? En koe olevani millään tavalla loukattu. Pidän tuota nimitystä vaan lapsellisena, vastasin ap:n kyselyyn näin.
Vierailija kirjoitti:
Ei puistata, sillä pikkutytöt ovat neitejä, ja prinsessoita, jopa omasta mielestään. Sen sijaan puistattavaa on, jos joku aikuinen karvaperse äijä kutsuu alle 18 vuotiasta naiseksi. Sellaisia äijiä valitettavan paljon, ja ovat omasta mielestään tervepäisiäkin, ja omia tyttäriä omaavia. Samoin puistattaa, että poikavauvoja kutsutaan äijiksi. Vauvoja ne vielä ovat.
Olen kolmekymppinen nainen, jota työpaikalla keski-ikäinen miesasiakas kutsui prinsessaksi, kun olin ainut nainen talossa. Ihokarvat nousi pystyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirin tyttöä monet kutsuu prinsessaksi, koska se tykkää prinsessoista ja leikkii prinsessaleikkejä ja tykkää kun sitä prinsessaksi kutsutaan. Mutta joo, jos prinsessa nimitys tulee nimenomaan vain siitä, että lasta pidetään jollain tavalla jalustimella niin onhan se häiritsevää. Että kyllä se on enemmänkin missä yhteydessä ja milla tavalla niitä hellittelynimiä käytetään. Pelkkä "meidän tyttö" voidaan kyllä sanoa myös niin, että äänensävystä kuulee, että ei varmasti oo ykskään toinen lapsi henkilön mielestä läheskään yhtä hyvä ko heidän Liisa.
Minulle isänä on tärkeää osoittaa rakkautta ja huolenpitoa lastani kohtaan ja siksi kutsun tytärtä prinsessaksi. Kutsun myös vaimoani kuningattareksi, eikä siinä ole mitään pahaa. Tälläkin palstalla olisi varmasti mukavampaa porukkaa, jos kaikkia naisia olisi lapsena rakastettu kummankin vanhemman taholta.
Eli siis tiivistettynä: Rakkautta ja huolenpitoa lasta kohtaan voi osoittaa vain sanomalla sitä prinsessaksi. Jos ei sano, ei rakasta eikä huolehdi lapsestaan. Mua ei sitten ole rakastettu lapsena koska ei ikinä sanottu prinsessaksi. Oon vaan ollut siinä harhaluulossa että sain rakkautta. Hohhoijaa.
Jos häiritsee rouva, herra, neiti nimittely, niin ei muuta kuin nimilappu rintaan jotta kaikki tietävät nimesi jolla kutsua. Esim näin - olen PIRKKO , ERKKI, VIRTANEN, KOIKKALAINEN.
Uskomattoman tyhmiä ihmisiä täällä taas.
Eiköhän se ole jokaisen oma asia miten omia lapsiaan kutsuu.
Tähän haluan kommentoida sen, että mua ärsyttää kun puhutaan pienestä vauvasta, että meidän vauva on tosi kiltti, se nukkuu ja syö tosi hyvin.
Mitä tekemistä näillä asioilla on kiltteyden kanssa? Onko huonosti syövä ja huonosti nukkuva vauva ilkeä?