Puistattaako ketään muuta lapsen kutsuminen "meidän neidiksi" tai "prinsessaksi"?
Lähipiirissä on muutama ihminen, jotka eivät juuri koskaan puhu tyttäristään nimellä kun kertovat näiden edesottamuksia, vaan aina "meidän neiti sitä ja tätä". Tuo kuulostaa korvaani jotenkin halveksuvalta tai vaihtoehtoisesti vähän ylpistelevältä. Onko vika minun tulkinnassa vai tuossa ilmaisussa? Toinen vähän oksua suuhun tuova ilmaisu on kutsua tyttölasta prinsessaksi. Meillä on itsellä tyttövauva ja en tykkää yhtään, jos joku häntä nimittää prinsessaksi. Ihan kuin hän olisi joku hienohelma palvelijoineen.
Ja näin tasa-arvon aikakautena täytyy sanoa, ettei kauhean usein kuule vastaavia nimityksiä pojista (prinssi tai herra).
Kommentit (688)
No ei.... Ihmisillä on lukemattomia tapoja ilmaista itseään ja ei kaikkea kannata niin sata-kirjaimellisesti ottaa.
Oletkos taipuvainen sortumaan tiukkapipoisuuteen mahdollisesti?
Lapsena vihasin sitä, kun minulle sanottiin "kuules nyt neiti"
Siinä oli joku sellanen "kuules nyt hienostelija/nirppanokka" tms. kalskahdus..
Mikäs se hienompaa kuin arvostaa lapsiaan kutsumalla heitä prinsessoiksi ja prinsseiksi.
Onko jonkun mielestä parempi kutsua heitä kakaroiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep.
Myös enkeliksi kutsuminen kuulostaa vähän haudan takaa tulevalta.
Enkelit eivät ole kuolleita ihmisiä. Enkelit ovat ihan oma lajinsa.
Tänä. Varsinkin kuolleiden pikkulasten vanhemmat kutsuvät näitä kuolleita enkeleiksi. Särähtää korvaan. Enkelillä ei ole mitään tekemistä kuolleen ihmisen kanssa.
”Enkelityttömme lensi tänään taivaaseen <3”
Ei näin.
Mitä hittoa? Kyllä ihminen jonka LAPSI on kuollut, saa puhua lapsesta ihan miten parhaalta tuntuu, eikä sen pitäisi kyllä särähtää kenenkään korvaan. Paitsi ehkä täysin empatiakyvyttömän ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep.
Myös enkeliksi kutsuminen kuulostaa vähän haudan takaa tulevalta.
Enkelit eivät ole kuolleita ihmisiä. Enkelit ovat ihan oma lajinsa.
Tänä. Varsinkin kuolleiden pikkulasten vanhemmat kutsuvät näitä kuolleita enkeleiksi. Särähtää korvaan. Enkelillä ei ole mitään tekemistä kuolleen ihmisen kanssa.
Kas, enkelitieteen tohtori on palstalla kertomassa faktoja enkeleistä.
Onko näin monella vaikeuksia sulattaa sitä, että toiset haluavat kutsua lapsiaan hellittelynimillä?
Repikää pelihousunne vasta silloin, jos lapsia aletaan kutsumaan halventavilla nimillä.
Prinsessa, pikku-ukko, pikkumies, pikku neiti jne. eivät ole halventavia nimiä.
Oikeasti, hankkikaa elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistattaa kyllä, mutta vielä enemmän puistattaa, kun kuulee jonkun miehen puhuvan puolisostaan muille ja nimittävän häntä "meidän mammaksi".
Lapsena en vuosiin tiennyt yhden äidin ystävättären nimeä. Johtuen siitä että kävivät miehensä kanssa meillä aina pariskuntana ja mies kutsui naista aina "meidän ämmäksi" Pienenä luulin, että hänen nimensä on Ämmä. Vähän vanhempana tajusin ettei se voi olla kenenkään nimi. Kun olin teini-ikäinen, tuon ukon käytös oksetti. Eivätkä olleet mistään sellaisesta paikasta kotoisin, että tuo olisi ollut joku neutraali murresana.
Tuo on kyllä ällö. "Meidän eukko" ja "meidän akka" on sellaiset variaatiot, joihin olen itse törmännyt.
Selän takanahan miesten kesken noin yleisesti sanotaa. Ja mitäs pahaa siinä on?
Kyllähän naisetkin kutsuvat selän takana miestään ukoksi, äijäksi tms. nimikkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Sadannen kerran: kutsukaa hyvät ihmiset rakkaita lapsianne ihan miten haluatte! Mutta kun olette esimerkiksi työpaikalla tai muissa vastaavissa tilanteissa, joissa keskustelette muiden aikuisten kanssa ja jossa on läsnä vain aikuisia, olisi suotavaa, että omaisitte sen verran tilannetajua, että soveltaisitte kielenkäyttönne siten, että puhutte nyt toisille, kenties jopa aika vieraille aikuisille, ette rakkaille lapsillenne.
Onko tämä todellakin liikaa pyydetty ja vaadittu?
Onko sitten ok, että lapsiaan kutsuu esim apinalaumaksi?
Mua ei haittaa, jos joku puhuu lapsistaan prinsseinä, prinsessoina tai vaikka pikkumuruina. Enempi mua hiertää, jos puhutaan riiviöstä tai muulla negatiivisella termillä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsena vihasin sitä, kun minulle sanottiin "kuules nyt neiti"
Siinä oli joku sellanen "kuules nyt hienostelija/nirppanokka" tms. kalskahdus..
Itsenäistä, sosiaalisesti riippumatonta ihmistä ei nimittely haittaa. Ainoastaan, jos se vaikuttaa uralla etenemiseen.
sanassa neiti ei ole mitään halveksuvaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistattaa kyllä, mutta vielä enemmän puistattaa, kun kuulee jonkun miehen puhuvan puolisostaan muille ja nimittävän häntä "meidän mammaksi".
Lapsena en vuosiin tiennyt yhden äidin ystävättären nimeä. Johtuen siitä että kävivät miehensä kanssa meillä aina pariskuntana ja mies kutsui naista aina "meidän ämmäksi" Pienenä luulin, että hänen nimensä on Ämmä. Vähän vanhempana tajusin ettei se voi olla kenenkään nimi. Kun olin teini-ikäinen, tuon ukon käytös oksetti. Eivätkä olleet mistään sellaisesta paikasta kotoisin, että tuo olisi ollut joku neutraali murresana.
Tuo on kyllä ällö. "Meidän eukko" ja "meidän akka" on sellaiset variaatiot, joihin olen itse törmännyt.
Selän takanahan miesten kesken noin yleisesti sanotaa. Ja mitäs pahaa siinä on?
Kyllähän naisetkin kutsuvat selän takana miestään ukoksi, äijäksi tms. nimikkeellä.
En ikinä kutsu mun miestä ukoksi tai äijäksi. Eukko varsinkin on todella vähättelevä termi, enkä koe akkaakaan kovin mairittelevaksi. Äijä ei ole mun mielestä negatiivinen merkitykseltään, ukko taas on samaa kategoriaa ajan kanssa.
Kai se on tottumiskysymys, miten on tullut tavaksi puhua lapsestaan. Kyllä mullakin särähtää jostain syystä korvaan, kun tuttava puhuu heidän "pikkuneidistä", joka on heidän nykyään hyvinkin ylipainoinen kutosluokkalainen kuopus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä puhun "neidistä" ja "pikkumiehestä" jne tuntemattomille ja sellaisille jotka ei todennäköisesti tiedä tai muista lastemme nimiä.
Mua itseä ahdistaa taas nimillä puhuminen jos en tiedä ihmisiä.
Mulla myös huono nimimuisti eli vaikka kertoisit kahteenkin kertaan kaikkien lastesi nimet niin en niitä välttämättä muista enää viikon päästä. Siis esim työkavereiden lasten nimiä ellei ole sellainen jonka kanssa enemmänkin tekemisissä."Pirkko" sanoi sitä ja tätä ja sitten "Pentti" lähti tuonne ja tänne... Ööö niin ketkä?
"Meidän neiti sanoi sitä ja tätä ja sitten esikoinen lähti sinne ja tänne" Aa, okei heti tiedän kenestä puhutaan.
Eli mua ei ärsytä noi nimitykset.
Näin ei ole käynyt mutta anban esimerkin jossa voisin käyttää neitiä tai jopa prinsessaa: "piti kuvata maisemia mutta meidän neiti kuvasi vaan itseään" ja tämä humoristisesti sanottu.Miten olisi tyttäreni ja poikani? Ja kun just mitään humoristista ei ole siinä, että teidän neiti kuvaa itseään, kun piti kuvata maisemia, niin tuo neidittelyn nolous vain korostuu.
Ja emme me muut ole niin tyhmiä, että kun selvästi puhut lapsistasi, me emme sitä ymmärrä, vaikka emme heidän nimiään muistakaan. Ynnä kyllä, kyllä me tiedämme, että sinä taas puhut teidän neidistä etkä kenestäkään muusta tai muiden asioista.
Puhun kyllä myös monikossa "lapseni" ja sanon myös "tyttäreni tai "pojat". Ihan varmasti olen käyttänyt sitä "neiti" sanaa ja kuopuksesta "pikkumies" tai "kuopus" ja vanhimmasta "esikoinen".
Minulla neljä lasta joista yksi on tyttö ja yksi pojista näitä kahta huomattavasti nuorempi.
Ei ole vaan ne "tyttö ja poika".
Jos se sinua ärsyttää niin saapi ärsyttää. En ala varomaan puheitani (välttelemään siis normaaleita sanoja) vain sen takia että jotakin juuri se tietty sana ärsyttää.
Eihän sitä kohta uskalla puhua mitään kun vauvapalstalla on ihan ketjukin ärsyttävistä sanoista. Ei voi tietää ketä ärsyttää ja mikä 🤷♀️
Kerro minulle jo tutustumisvaiheessa mitkä sanat sinua ärsyttää niin tiedän sitten sinun kohdallasi olla käyttämättä kyseisiä sanoja jooko?
Tuo oli esimerkki se tilanne valokuvauksesta. Ei ole tapahtunut tuollaista kuten kirjoitin.
Mutta ymmärrän että joitakin voisi tuokin ärsyttää.
Ihmisiä ärsyttää nykyään lähes joka asia.
Mahtaa olla elämässä asiat huonosti kun niin harmittaa ja kiukuttaa ja ärsyttää asiat.
Muistan kun lapsena isommat sisarukset kiusasivat että "kyllä nyt pikkumuoria kiukuttaa" ja sitten pikkumuoria kyllä kiukutti vielä enemmän.
Somessa ja työpaikalla käytän neitiä, sillä
en halua siellä kailottaa hänen nimeään. Neiti-nimitys on lapselle ikäänkuin suoja, jonka avulla pyrin suojelemaan hänen yksityisyyttään. Livenä sitten puhutellaan etunimellä tai lempinimellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä puhun "neidistä" ja "pikkumiehestä" jne tuntemattomille ja sellaisille jotka ei todennäköisesti tiedä tai muista lastemme nimiä.
Mua itseä ahdistaa taas nimillä puhuminen jos en tiedä ihmisiä.
Mulla myös huono nimimuisti eli vaikka kertoisit kahteenkin kertaan kaikkien lastesi nimet niin en niitä välttämättä muista enää viikon päästä. Siis esim työkavereiden lasten nimiä ellei ole sellainen jonka kanssa enemmänkin tekemisissä."Pirkko" sanoi sitä ja tätä ja sitten "Pentti" lähti tuonne ja tänne... Ööö niin ketkä?
"Meidän neiti sanoi sitä ja tätä ja sitten esikoinen lähti sinne ja tänne" Aa, okei heti tiedän kenestä puhutaan.
Eli mua ei ärsytä noi nimitykset.
Näin ei ole käynyt mutta anban esimerkin jossa voisin käyttää neitiä tai jopa prinsessaa: "piti kuvata maisemia mutta meidän neiti kuvasi vaan itseään" ja tämä humoristisesti sanottu.Miten olisi tyttäreni ja poikani? Ja kun just mitään humoristista ei ole siinä, että teidän neiti kuvaa itseään, kun piti kuvata maisemia, niin tuo neidittelyn nolous vain korostuu.
Ja emme me muut ole niin tyhmiä, että kun selvästi puhut lapsistasi, me emme sitä ymmärrä, vaikka emme heidän nimiään muistakaan. Ynnä kyllä, kyllä me tiedämme, että sinä taas puhut teidän neidistä etkä kenestäkään muusta tai muiden asioista.
Itselläni juuri tämä ärsyttää! Lähes poikkeuksetta kun mammaihmiset puhuvat näistä neideistään, siinä on mulle just toi, että kun tossa ei ole mitään hauskaa, jännää, tms. vaan kersa on käyttäytynyt todella pissismäisesti ja se vain korostuu kun "piti sitä ja tätä, mutta meidän neitipä".
Kun itse näkee vain huonoa käytöstä siinä, missä mammat ylpeillen kertovat neitiensä edesottamuksista.
Tuota esimerkkiä tarkoitin että sanoisin sen fiiliksellä että "hohhoijaa" mutten kuitenkaan tarkoittaisi pahalla vaan kuitenkin vähän vitsailisin lapseni kustannuksella. Pitäisin itsekin tuota käytöstä pissismäisenä.
Katsoisin sinua pitkään jos nauraa höröttäisit tuolle tokaisulle.
Eikä tuollaista ole siis tapahtunut, oli vain esimerkki.
Joku loukkaantuu varmaan nyt siitäkin että vitsailisin fiktiivisen lapseni kustannuksella.
Ja voin sanoa että teidän lapsettomien jutut varsinkin lapsiin liittyen menee meiltä "mammaihmisiltä" joskus yli ymmärryksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä puhun "neidistä" ja "pikkumiehestä" jne tuntemattomille ja sellaisille jotka ei todennäköisesti tiedä tai muista lastemme nimiä.
Mua itseä ahdistaa taas nimillä puhuminen jos en tiedä ihmisiä.
Mulla myös huono nimimuisti eli vaikka kertoisit kahteenkin kertaan kaikkien lastesi nimet niin en niitä välttämättä muista enää viikon päästä. Siis esim työkavereiden lasten nimiä ellei ole sellainen jonka kanssa enemmänkin tekemisissä."Pirkko" sanoi sitä ja tätä ja sitten "Pentti" lähti tuonne ja tänne... Ööö niin ketkä?
"Meidän neiti sanoi sitä ja tätä ja sitten esikoinen lähti sinne ja tänne" Aa, okei heti tiedän kenestä puhutaan.
Eli mua ei ärsytä noi nimitykset.
Näin ei ole käynyt mutta anban esimerkin jossa voisin käyttää neitiä tai jopa prinsessaa: "piti kuvata maisemia mutta meidän neiti kuvasi vaan itseään" ja tämä humoristisesti sanottu.Miten olisi tyttäreni ja poikani? Ja kun just mitään humoristista ei ole siinä, että teidän neiti kuvaa itseään, kun piti kuvata maisemia, niin tuo neidittelyn nolous vain korostuu.
Ja emme me muut ole niin tyhmiä, että kun selvästi puhut lapsistasi, me emme sitä ymmärrä, vaikka emme heidän nimiään muistakaan. Ynnä kyllä, kyllä me tiedämme, että sinä taas puhut teidän neidistä etkä kenestäkään muusta tai muiden asioista.
Puhun kyllä myös monikossa "lapseni" ja sanon myös "tyttäreni tai "pojat". Ihan varmasti olen käyttänyt sitä "neiti" sanaa ja kuopuksesta "pikkumies" tai "kuopus" ja vanhimmasta "esikoinen".
Minulla neljä lasta joista yksi on tyttö ja yksi pojista näitä kahta huomattavasti nuorempi.
Ei ole vaan ne "tyttö ja poika".
Jos se sinua ärsyttää niin saapi ärsyttää. En ala varomaan puheitani (välttelemään siis normaaleita sanoja) vain sen takia että jotakin juuri se tietty sana ärsyttää.
Eihän sitä kohta uskalla puhua mitään kun vauvapalstalla on ihan ketjukin ärsyttävistä sanoista. Ei voi tietää ketä ärsyttää ja mikä 🤷♀️
Kerro minulle jo tutustumisvaiheessa mitkä sanat sinua ärsyttää niin tiedän sitten sinun kohdallasi olla käyttämättä kyseisiä sanoja jooko?Tuo oli esimerkki se tilanne valokuvauksesta. Ei ole tapahtunut tuollaista kuten kirjoitin.
Mutta ymmärrän että joitakin voisi tuokin ärsyttää.
Ihmisiä ärsyttää nykyään lähes joka asia.
Mahtaa olla elämässä asiat huonosti kun niin harmittaa ja kiukuttaa ja ärsyttää asiat.
Eri, mutta niin, siitähän tässä juuri oli aloituksessa kyse, että puistattaako ja ärsyttääkö muita.
Se on totta, että sinä käytät sanoja, mitä käytät, se on ok, mutta niin on sitten ok sekin, että toisia se saattaapi ärsyttää.
Että seuraavan kerran kun työpaikalla kerrot tuollaisen esimerkin mukaisia asioita teidän neidistä, voit laskea sen varaan, että siellä muutama puree poskea tai alkaa tekemään lähtöä kahvilta.
Välttämättä silti heillä ei ole asiat yhtään sen huonommin kuin sinullakaan, heitä vaan ärsyttää tapasi lässtttää neidistäsi.
Edesmennyt mummoni luki lehdestä aina kuolleet ja kastetut. Ihmetteli kun kenellekään ei synny enää tavallisia tyttöjä tai poikia, vaan aatelisten määrä kasvaa koko ajan. Pidän tuota prinsessa/prinssi nimitystä jokseenkin huvittava. Itselle sattui näiden "aatelisten" tiimoilta seuraava tapaus. Oltiin vuosia sitten kaverin polttareissa ja 1 morsiamen ystävistä puhui hyvin herttaisesti prinssistä ja sen edesottamuksista. Oletin hänen puhuvan koirastaan, joten kohteliaasti kysyin minkä rotuinen jne. Loukkaantui silminnähden ja olin hieman ihmeissäni kunnes morsian vaivihkaa kertoi minulle, että tämä prinssi on poikaystävä :)
No tämäkin on nykyaikaa. Kun sanot, että ärsyttää, kun ihmiset tönivät metrossa, niin voi voi voi! Mahtaa sulla on huonosti asiat, kun tuollainen ärsyttää! Mä ainakin välillä tönin, kun mulla on kiire tai mä tartten tilaa, niin että kuule, voi kyynel!
Mistään toisten tekemisestä ei saa ärsyyntyä, sillä se on heti sen merkki, että asiasi ovat huonosti.
Rakkaalla lapsella monta nimeä. Kutdun poikiani esim. Poikuleiksi, pojuiksi, muksuiksi, kullaksi jne