Mies kuvittelee alle 3v:n ymmärtävän sivistyssanoja ja monimutkaisia lauseita kuten

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhkailu on tietysti paha asia, mutta muuten lapselle voi kyllä puhua aivan kuten ihmiselle muutenkin. Meidän suvussa on aina tehty niin. Seuraus: jokainen lapsi alkaa puhua täysillä lauseilla viimeistään 1,5 -vuotiaana ja kielellinen kehitys on muutenkin ikäisiään edellä.

Useimmat vanhemmat vain hidastavat lapsensa kielellistä kehitystä olettamalla lapsen olevan tyhmä ja lässyttämällä sille.

Se, että lapselle puhuu käsitteillä, joita tämä ei ymmärrä (ole normaalisti, alkaa empatia loppua) ei edesauta lapsen kielellistä kehitystä

Olet siis huolissasi lapsen kielellisestä kehityksestä, kun mies käyttää monipuolista kieltä ja tämä on pahempi asia kuin uhkailu?

Aikuinen helposti sortuu puhumaan lapselle tavalla, jota on vaikea ymmärtää, mutta miten sitten pitäisi puhua vauvalle, joka ei ymmärrä mitään? Lapsi oppii vain altistumalla kielelle ja nyt oikeasti satunnaisesti vaikeamman sanan käyttäminen mitään haittaa. 

Ilmaisut "ole normaalisti" on toki sinänsä hankalia, ettei aikuinenkana välttämättä tiedä, mitä normaalisti oleminen on.

Mutta jos oikeasti nipotat sanavalinnoista, niin suurempi ongelma on se, että yrität kontrolloida miehen ja lapsen vuorovaikutusta sielläkin, missä se ei ole tarpeen. 

Mä kommentoin viestiä, jota lainasin, en kokonaistilannetta. En ole aloittaja, kuten ilmeisesti kuvittelet

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vähän samaa ongelmaa, mutta mies kyllä onneksi uskoi, kun selitin hänelle asiaa. Aikuisen pitää  puhua lapselle ikätasoisesti.

Mun mies esim. nuhteli välillä meidän 2,5-vuotiasta, kun hän "provosoi" isompaa sisarusta. Ja ihmetteli sitten, kun ei pikkuinen yhtään totellut. Mutta eihän tuon ikäinen tiedä, mitä "provosointi" on. Sitten kun mies alkoi puhumaan "ärsyttämisestä, tyhmäksi haukkumisesta, lelun viemisestä kädestä" jne jne. niin lapsi alkoi ymmärtää, mistä oli kyse. :)

Sama juttu on esim. kun ihan pienelle lapselle sanoo "älä sotke sitä ikkunaa" tai "älä koske siihen pistorasiaan". Lapsi voi ymmärtää, että kielto koskee vain tätä nimenomaista ikkunaa/pistorasiaa. Eli kun lapsi siirtyy viereisen ikkunan/pistorasian kimppuun, niin kyse ei välttämättä ole tottelemattomuudesta vaan voi olla kyse myös väärinymmärryksestä. Lapsella ei ole vielä kontekstia, johon asettaa kuulemansa. Ei siis kannata ihan heti pitää lasta vaikeana tapauksena vaan pohtia, miten asian saisi sanottua selkeämmin.

Selkeämmin tässä on juuri tapaus, jossa nainen alkaa omalla suurella viisaudellaan kontrolloida miehen ja lapsen vuorovaikutusta. Toki toisen heikkoudet on aina helpompi nähdä kuin omat, mutta piirteenä rasittava. 

Kuka on muuten pitänyt lasta vaikeana tapauksena? Tässä ketjussa ei ainakaan vielä kukaan? Viittasitko mahdollisesti mieheesi?

Mulla oli tuollainen äiti. Hän ajatteli, että olen minikokoinen aikuinen. Ja että ilkeyttäni käyttäydyin huonosti.

Kuulostaa siltä, että mies on lukenut tyyliin yhden lauseen kehityspsykologiasta ja todennut että kyllä, nyt olen psykologi.

Mutta kusipääksi ja idiootiksi haukkuminen, sekä täydellisyyden vaatiminen jo tuon ikäiseltä tulee aiheuttamaan pysyvät vauriot lapseen, jos miehesi ei nopeasti muuta käyttäytymistään.

Suosittelisin eroa, jos keskustelu ja puhuminen asiasta ei muuta miehen käytöstä.

En tykkää yhtään tuollaisesta käytöksestä, mutta haluan muistuttaa, että kyllä täällä on paljon ihan tavallisia hyviä isiä ja äitejä, jotka ovat joskus puhuneet rumasti. Ja moni meistäkin on kasvanut ihan normaaliksi, vaikka meidän lapsuudessa oli vielä ok antaa tukkapöllyä kurittomille lapsille. Teidän täytyy puhua ja yrittää myös löytää syy, miksi miehellä on pinna niin kireällä, mutta tuo ei ole vielä tässä vaiheessa mikään syy erota ja rikkoa lapsen perhettä.

siis nyt on palstamammat rajoittamassa jo miesten puhumistakin.

kukahan tässä on sekaisin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhkailu on tietysti paha asia, mutta muuten lapselle voi kyllä puhua aivan kuten ihmiselle muutenkin. Meidän suvussa on aina tehty niin. Seuraus: jokainen lapsi alkaa puhua täysillä lauseilla viimeistään 1,5 -vuotiaana ja kielellinen kehitys on muutenkin ikäisiään edellä.

Useimmat vanhemmat vain hidastavat lapsensa kielellistä kehitystä olettamalla lapsen olevan tyhmä ja lässyttämällä sille.

Se, että lapselle puhuu käsitteillä, joita tämä ei ymmärrä (ole normaalisti, alkaa empatia loppua) ei edesauta lapsen kielellistä kehitystä

lapselle ei pidä opettaa sanoja, joita se ei osaa. Kyllä se riittää kun 12 vuotiaana osaa sanoa äi-ti ja ruo-ka

Fiksu mies. Mikään ei ole typerämpää kuin puhekyvyiltään taantuva äiti, joka lässyttää lapselleen. Eihän se lapsi opi noin muuta kuin lässyttämään itse.

Vierailija kirjoitti:

siis nyt on palstamammat rajoittamassa jo miesten puhumistakin.

kukahan tässä on sekaisin? 

Puhumisen rajoittaminen on pientä. Tällä palstalla feministit ovat vaatineet jo kaikkien poikavauvojen tappamistakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

siis nyt on palstamammat rajoittamassa jo miesten puhumistakin.

kukahan tässä on sekaisin? 

Puhumisen rajoittaminen on pientä. Tällä palstalla feministit ovat vaatineet jo kaikkien poikavauvojen tappamistakin.

Älä valehtele, kukaan ei ole sellaista vaatinut, muuta kuin oikeisto-trollit. 

Vierailija kirjoitti:

Uhkailu on tietysti paha asia, mutta muuten lapselle voi kyllä puhua aivan kuten ihmiselle muutenkin. Meidän suvussa on aina tehty niin. Seuraus: jokainen lapsi alkaa puhua täysillä lauseilla viimeistään 1,5 -vuotiaana ja kielellinen kehitys on muutenkin ikäisiään edellä.

Useimmat vanhemmat vain hidastavat lapsensa kielellistä kehitystä olettamalla lapsen olevan tyhmä ja lässyttämällä sille.

Olen samaa mieltä siitä, että lapselle ei tarvitse lässyttää vaan voi puhua ihan normaalisti. Mutta on kyllä jo melkoista itsensä ylentämistä kuvitella, että olisi omaa ansiota jos lapsi oppii poikkeuksellisen nuorena puhumaan. Ei ole. Meidän lapsille on aina puhuttu ihan normaalisti, ei lässyttäen tai tyhmentäen. Seuraus: ensimmäinen oppi puhumaan pitkiä lauseita aika lailla 1,5-vuotiaana, toinen lähemmäs 2,5-vuotiaana. En pidä itseäni sen parempana vanhempana kuin muutkaan, lapset vaan oppivat eri tahtiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vähän samaa ongelmaa, mutta mies kyllä onneksi uskoi, kun selitin hänelle asiaa. Aikuisen pitää  puhua lapselle ikätasoisesti.

Mun mies esim. nuhteli välillä meidän 2,5-vuotiasta, kun hän "provosoi" isompaa sisarusta. Ja ihmetteli sitten, kun ei pikkuinen yhtään totellut. Mutta eihän tuon ikäinen tiedä, mitä "provosointi" on. Sitten kun mies alkoi puhumaan "ärsyttämisestä, tyhmäksi haukkumisesta, lelun viemisestä kädestä" jne jne. niin lapsi alkoi ymmärtää, mistä oli kyse. :)

Sama juttu on esim. kun ihan pienelle lapselle sanoo "älä sotke sitä ikkunaa" tai "älä koske siihen pistorasiaan". Lapsi voi ymmärtää, että kielto koskee vain tätä nimenomaista ikkunaa/pistorasiaa. Eli kun lapsi siirtyy viereisen ikkunan/pistorasian kimppuun, niin kyse ei välttämättä ole tottelemattomuudesta vaan voi olla kyse myös väärinymmärryksestä. Lapsella ei ole vielä kontekstia, johon asettaa kuulemansa. Ei siis kannata ihan heti pitää lasta vaikeana tapauksena vaan pohtia, miten asian saisi sanottua selkeämmin.

Selkeämmin tässä on juuri tapaus, jossa nainen alkaa omalla suurella viisaudellaan kontrolloida miehen ja lapsen vuorovaikutusta. Toki toisen heikkoudet on aina helpompi nähdä kuin omat, mutta piirteenä rasittava. 

Kuka on muuten pitänyt lasta vaikeana tapauksena? Tässä ketjussa ei ainakaan vielä kukaan? Viittasitko mahdollisesti mieheesi?

Jos lapsi ymmärtää mitä tarkoittaa ärsyttäminen, hän voi ihan yhtä hyvin myös ymmärtää sanan provosointi. Ei se ole sen vaikeampi sana lapselle ymmärtää.

Tuon ikäinen lapsi on kuin sieni, imee kaiken kuulemansa ja oppii yllättävän nopeasti vaikka lukemaan. Lukekaa hänelle paljon, osta irtokirjaimia joilla voi leikinomaisesti ” kirjoittaa” sanoja, loruilkaa, laulakaa... kaikkea mikä kasvattaa sanavarastoa.

Miehesi voisi valjastaa tähän hauskempaan tapaan kommunikoida lapsensa kanssa, jäisi komentelukommunikointi vähemmälle ja vain tositilanteita varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

siis nyt on palstamammat rajoittamassa jo miesten puhumistakin.

kukahan tässä on sekaisin? 

Puhumisen rajoittaminen on pientä. Tällä palstalla feministit ovat vaatineet jo kaikkien poikavauvojen tappamistakin.

Älä valehtele, kukaan ei ole sellaista vaatinut, muuta kuin oikeisto-trollit. 

Miten voikin puhua itsensä kanssa ristiin yhdessä virkkeessä?

-ohis

Taas uusi avaus kuinka mies sitä-tätä-tuota.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vähän samaa ongelmaa, mutta mies kyllä onneksi uskoi, kun selitin hänelle asiaa. Aikuisen pitää  puhua lapselle ikätasoisesti.

Mun mies esim. nuhteli välillä meidän 2,5-vuotiasta, kun hän "provosoi" isompaa sisarusta. Ja ihmetteli sitten, kun ei pikkuinen yhtään totellut. Mutta eihän tuon ikäinen tiedä, mitä "provosointi" on. Sitten kun mies alkoi puhumaan "ärsyttämisestä, tyhmäksi haukkumisesta, lelun viemisestä kädestä" jne jne. niin lapsi alkoi ymmärtää, mistä oli kyse. :)

Sama juttu on esim. kun ihan pienelle lapselle sanoo "älä sotke sitä ikkunaa" tai "älä koske siihen pistorasiaan". Lapsi voi ymmärtää, että kielto koskee vain tätä nimenomaista ikkunaa/pistorasiaa. Eli kun lapsi siirtyy viereisen ikkunan/pistorasian kimppuun, niin kyse ei välttämättä ole tottelemattomuudesta vaan voi olla kyse myös väärinymmärryksestä. Lapsella ei ole vielä kontekstia, johon asettaa kuulemansa. Ei siis kannata ihan heti pitää lasta vaikeana tapauksena vaan pohtia, miten asian saisi sanottua selkeämmin.

Juuri tätä tarkoitin, tuli vaan sekava teksti. En siis todellakaan ole huolissani kielen kehityksestä vaan juuri tästä, tuli vaan huonot esimerkit ehkä. Lapsi saa siis ohjeita ja nuhtelua niin ettei todellakaan ymmärrä mitä on tehnyt väärin tai mitä häneltä odotetaan jne. Sitten tietysti haukutaan kun hän ei osaa noudattaa näitä kummallisia ohjeita.

Ap