Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suuri nollaus – lopun alku

Vierailija
24.02.2021 |

Termi ”The Great Reset” tuo mieleen edellisen IMF:n – nykyisin Euroopan keskuspankin – pääjohtajan, Christine Lagarden puheet ”resetistä”. Vuonna 2014 ”resetin” taustalla tuntui olevan joku taloudellinen logiikka: Piti saada aikaan työllistävä kasvu. Aina paisuva velka oli ongelma.

Tammikuussa 2014 Lagarde piti merkillisen numerologia-puheen, jossa pyöritteli luvun 7 erikoisia ominaisuuksia. Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 7 vuotta tuosta puheesta. Ja vuonna 2021 Maailman talousfoorumin teema on – The Great Reset. WEF:n kokousta ei pidetä perinteiseen tapaan tammikuussa Davosissa, vaan se on siirretty toukokuulle.

10 hyvää ja 9 kaunista…
Ohjelma kutsuu uuteen yhteiskuntasopimukseen, joka rakentuu rodulliselle tasavertaisuudelle, sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja luonnon suojelemiselle. Ilmastonmuutos vaatii hiiletöntä taloutta, sekä ihmisten ajattelun ja käyttäytymisen saattamista sopusointuun luonnon kanssa.

The Great Reset edellyttää, että kaikki sidosryhmät – yhtenä planeettana – pysyvät ruodussa. Ohjelma jaetaan kolmeen kohtaan:

Markkinoiden tulee toimia reilummin. Hallitusten tulee parantaa yhteistyötään mm. verotuksessa ja julkistaloudessa, päivittää kauppasopimuksia ja luoda edellytykset ”sidosryhmäkapitalismille”, jota Schwab on peräänkuuluttanut jo pitkään.
Investointien tulee palvella yhteisiä päämääriä kuten tasavertaisuutta ja kestävää kehitystä. Esimerkkeinä mainitaan kaupunkien ”vihreä” infrastruktuuri sekä kannusteet teollisuudelle toimia ympäristöystävällisemmin.
Klaus Schwabin lempilapsi: neljäs teollinen vallankumous (Fourth Industrial Revolution, 4IR). Käytännössä tämä tarkoittaa digitalisoimista, robotisoimista, automaatiota ja totaalisen kontrollin ulottamista ihmisten kaikkeen elämään ja jopa ajatuksiin.
Ensimmäisistä tavoitteista on luettavissa a) projekti myydään poliitikoille ja väestölle tarjoamalla yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, sekä b) hallitukset halutaan alistaa globaaliin ohjaukseen. Se, että neljännen teollisen vallankumouksen tulee palvella yhteistä hyvää, erityisesti mitä tulee terveyteen ja sosiaalisiin haasteisiin, lienee aiheellista ymmärtää niin, että yksilön oikeuksilla ei ole isompaa väliä.

Suomessa olemme jo tottuneet uusiin yhteiskuntasopimuksiin. Viimeksi sellaista touhuttiin 1990-luvulla, kun ajettiin yrityksiä nurin, luotiin kestävä massatyöttömyys ja pelastettiin pankit, jotta maa kelpaisi EU:iin ja euroon. (AvoinMedialta on tulossa aihetta koskien valtavan laaja ja avaava vieraskynä-julkaisu – pysykää kanavalla! –Johanna/AM)

The Great Resetin uusi yhteiskuntasopimus lopettaa toisen maailmansodan jälkeisen aikakauden ja aloittaa globalisaatio 4.0:n. Maailmansodan jälkeen perustettiin kansainväliset järjestöt YK, IMF, Maailmanpankki, Maailman terveysjärjestö (World Health Organization, WHO) jne. Nyt nämä järjestöt näyttävät kampeavan kansakuntien yläpuolelle.

Hyväntekeväisyys-kartellin maailmanvalloitusprojekti
Mistä ovat kansainväliset instituutiot ja hyväntekeväisyys tehdyt? Verojen välttelystä, ansaintamalleista, rahan kierrätyksestä, ostetusta mediasta, hyväveli-verkostoista…

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

PreReset-19

Kun WHO julisti Covid-19:n ”kansainväliseksi kansanterveysuhaksi” 30.1.2020, Kiinan ulkopuolella – 6,4 miljardin väestössä – oli 83 tapausta. Suomenkielisen Wikipedian mukaan ”Aina ratkaisevaa ei ole ollut tartunnan saaneiden tai kuolleiden suuri määrä. Tauteja on julistettu kansainvälisiksi terveysuhiksi, jotta voitaisiin varmistaa resurssien riittävyys sen hävittämiseen.”

Oleellista ei siis ole tilanteen vaarallisuus, vaan se, että julistuksellaan WHO – tai WHO:n rahoittajayhtiöt – saa valtuudet toimia.

Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, kuolleisuus ei ole koronavuonna 2020 ylittänyt tavanomaista, päinvastoin kuolleisuus oli 2020 matalampi kuin edeltävinä vuosina. Tauti on ollut vaarallinen vain valtamedian pelonlietsonta-kampanjassa.

Kansan valitsemien edustajien pitäisi pikku hiljaa oivaltaa, että isot kansainväliset organisaatiot voivat edustaa yksityisiä – olkootkin että isoja yksityisiä – intressejä. Bill & Melinda Gates -säätiöstä tuli WHO:n suurin rahoittaja, kun presidentti Donald Trump katkaisi järjestön rahoituksen Yhdysvalloilta keväällä 2020.

Bill & Melinda Gates Foundation on yksi kolmesta Maailman talousfoorumin strategisesta säätiökumppanista. Bill Gates on investoinut miljardeja rokotuksiin ja korvamerkinnyt WHO-rahoituksensa omien investointipyrkimystensä mukaan. WHO:n koronasuositusten seuraaminen tarkoittaa Bill Gatesin sijoitusstrategian toteuttamista.

Vierailija
2/2 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

RIP Bretton Woods

Globaalin talouden rahajärjestelmästä sovittiin 2. maailmansodan jälkeen Bretton Woodsissa. Iso-Britannian valuutta, punta (£) menetti asemansa maailman varantovaluuttana, ja Yhdysvaltain dollarista ($) tehtiin sen seuraaja.

Dollari oli sidottu kultakantaan vuoteen 1971 asti, jolloin holvit olivat tyhjät. Yhdysvaltain presidentti (1969–1974) Richard Nixon irrotti dollarin kultakannasta ja ulkoministeri Henry Kissinger neuvotteli saudien (Arabian) kanssa petrodollarijärjestelmän: öljykauppaa käytäisiin dollareissa, mikä varmisti dollarin kysynnän ja käytännössä sitoi dollarin öljykantaan.

The Great Resetin myötä myös Bretton Woodsin aika jää historiaan. IMF:n entinen ja EKP:n nykyinen pääjohtaja Lagarde on sanonut, että raha itse muuttuu. Ajatukseen liittynee ainakin tekeillä oleva digitaalinen keskuspankkiraha (Central Bank Digital Currency, CBDC), joka tulee korvaamaan käteisen. On myös väläytelty perustuloa – kenties suoraan keskuspankeista.

Dollarin varantovaluutta-aseman päättymistä on odotettu pitkään. Seuraajaksi on arveltu Kiinan valuuttaa yuania (¥) tai IMF:n luomaa erityisnosto-oikeus-reservivaluuttaa (Special Drawing Rights, SDR). Kansainvälisen valuuttarahaston SDR:n taustalla on valuuttakori, johon USA:n dollarin, euron, punnan ja Japanin jenin (¥) rinnalle lisättiin yuan vuonna 2016.

Jos mikään yksittäinen valta ei pysty valvomaan järjestystä, maailmamme tulee kärsimään ’globaalista kurivajeesta’. Jos yksittäiset kansakunnat ja kansainväliset järjestöt eivät onnistu löytämään keinoja parempaan yhteistyöhön globaalilla tasolla, vaaranamme on päätyä ’entropian aikakaudelle’ – leikkaukset, sirpaloituminen, viha ja nurkkakuntaisuus yhä enenevissä määrin määrittelisivät globaalia maisemaamme tehden siitä vaikeasti ymmärrettävämmän ja sekasortoisemman. (lähde)

Maailman talousfoorumi ”ennustaa”, että vuonna 2030 USA ei ole enää enää johtava supervalta vaan vain yksi maailman merkittävistä. Yhdysvaltain herruuden päättyminen luo globaalin valtatyhjiön, jota Klaus Schwab kerhoineen kiirehtii täyttämään.

Vaikka Schwab yhdessä Thierry Malleretin kanssa kirjoittamassaan kirjassa myöntää, että Covid-19 on yksi vähiten tappavista pandemioista 2000 vuoteen ja että sen seuraukset ovat lieviä verrattuina aiempiin pandemioihin, hän sanoo:

On monia syitä tavoitella uutta alkua, mutta kiireellisin on COVID-19. Talous kutistuu, julkinen velka kasvaa, työttömyys lisääntyy, mikä kaikki edelleen pahentaa sosiaalisia ja ympäristökriisejä.

Mikäli asioihin ei puututa, yhdessä COVID-19:n kanssa nämä kriisit syvenevät ja jättävät maailman yhä kestämättömämmäksi, epätasa-arvoisemmaksi ja hauraammaksi. Meidän täytyy rakentaa uusi perusta taloudellisille ja yhteiskunnallisille järjestelmillemme.

Oliko todellakin välttämätöntä sulkea maailma flunssan tähden? Enää ei edes rikkain 1 % – vaan 0,0001 %, promillen tuhannesosa väestöstä – ajaa koronalla maailmaa tilaan, johon ratkaisuna on globaali hallinto. Covid-19 on portti suureen nollaukseen, joka taas on portti uuteen maailmanjärjestykseen. Globaali valta tarvitsee globaalit ongelmat oikeutuakseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän neljä