Lue keskustelun säännöt.
Minua ärsyttää koiralenkillä vastaantulevat, jotka haluavat päästää koiransa "tutustumaan"!
23.02.2021 |
Itselläni on keskenkasvuinen saksanpaimenuros, enkä käy sen kanssa hihnalenkillä siksi, että se voi nuuskutella muita koiria. Pahimmillaan aikuisen koiran omistaja on huudellut, että "saako tutustua että päästään jatkamaan matkaa", kun ei ole saanut koiraansa liikkeelle.
Luulisi jo olevan yleisessä tiedossa, että hihnalenkillä tutustumiset eivät palvele ketään.
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Miksi se koirien tutustuminen on ongelma?
Omaa koiraani on purtu vain tilanteissa, joissa flexissä ulkoilutettu koira päästetään moikkaamaan kysymättä tai jopa varoitukseni jälkeen(!!).
Ei ole kiva, kun hönö vastaantulija päästää mäykkynsä "moikkaamaan" omaa koiraani ja vasta pureman jälkeen hän tarkentaa, että hänen koiransa on uroksille aggressiivinen. Hän ei ymmärtänyt mainita koiransa aggressiivisuudesta eikä tajunnut, että siron pikkukoirani nimi on UROKSEN nimi.
Toinen mieleentuleva tapaus on, kun päästetään se oma vallaton jättipentu moikkaamaan omaa pikkukoiraani - kielloista huolimatta. Pentu alkoi leikittää vastentahtoista urostani mätkien ja purren. Pikkukoiralleni "leikki" oli lähinnä pahoinpitely. Tämän episodin jälkeen siitä tuli puoleksi vuodeksi todella arka isoja, vaaleita koiria kohtaan.
Puhumattakaan siitä, miten harva 50+ v. lenkittäjä kunnioittaa sanoja "koira on kipeä, päästä meidät karkuun!". Kiitos ja ylistys niille harvoille, jotka antavat kohdunpoistosta toipuvan koiraparan köpötellä turvaan vieraalta koiralaumalta...
Moikkareiden pitäisi maksaa koiran uudelleenkoulutus, jos heidän mussukkansa pilaa hyvän koiran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi se koirien tutustuminen on ongelma?
Yllättävän iso osa lenkillä vastaantulevista on rähisijöitä. Ohitetaan rauhallisesti ilman pienintäkään halua tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Huomio koiranomistajat! Tehkää kaikille palvelus ja pitäkää ne helvetin rakkinne irti ihmisistä, ellei kyseinen henkilö itse ilmaise haluaan tutustua koiraan. Ketään ei kiinnosta mitä koirasi haluaa. Jos päästät koirasi "tutustumaan" minuun, tutustutan minä kenkäni koirasi kalloon.
Totta kai pidän koirani kaukana sinusta, ja myös siinä tapauksessa, että haluaisit tutustua siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se koirien tutustuminen on ongelma?
Omaa koiraani on purtu vain tilanteissa, joissa flexissä ulkoilutettu koira päästetään moikkaamaan kysymättä tai jopa varoitukseni jälkeen(!!).
Ei ole kiva, kun hönö vastaantulija päästää mäykkynsä "moikkaamaan" omaa koiraani ja vasta pureman jälkeen hän tarkentaa, että hänen koiransa on uroksille aggressiivinen. Hän ei ymmärtänyt mainita koiransa aggressiivisuudesta eikä tajunnut, että siron pikkukoirani nimi on UROKSEN nimi.
Toinen mieleentuleva tapaus on, kun päästetään se oma vallaton jättipentu moikkaamaan omaa pikkukoiraani - kielloista huolimatta. Pentu alkoi leikittää vastentahtoista urostani mätkien ja purren. Pikkukoiralleni "leikki" oli lähinnä pahoinpitely. Tämän episodin jälkeen siitä tuli puoleksi vuodeksi todella arka isoja, vaaleita koiria kohtaan.
Puhumattakaan siitä, miten harva 50+ v. lenkittäjä kunnioittaa sanoja "koira on kipeä, päästä meidät karkuun!". Kiitos ja ylistys niille harvoille, jotka antavat kohdunpoistosta toipuvan koiraparan köpötellä turvaan vieraalta koiralaumalta...
Moikkareiden pitäisi maksaa koiran uudelleenkoulutus, jos heidän mussukkansa pilaa hyvän koiran.
Niin... Kun se vieras koira on vieras. Kaksi tuntematonta koiraa ulkoiluttajineen muodostaa jo vieraan lauman. Jos koirat eivät saa olla vapaana eikä vastaantuleva koira ole ennalta tuttu, niin montaa koiraa pelottaa tai ne valmistautuvat uhittelemaan vieraalle tunkeilijalle. Vapaana ollessa koirakohtaamiset ovat OK, joskin nekin varauksella. Esimerkiksi kahden tasavahvan kettuterrieriuroksen tai vinttikoiran ja chihun leikitysyritykset voisivat päättyä huonosti. Tätähän ei siellä kultsu kuplassa ymmärretä, koska koirat oma koira on niin äärimmäisen pitkälle jalostettu.
Minua ei haittaa jos kysytään lupa. Ne on kauheita jotka katsoo että toinen koira tulee vastaan ja päästävät koiransa haistelemaan ilman lupaa. Todella vaarallista molempien koirille, koska ei voi tuntemattomien koirasta tietää miten suhtautuvat tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomio koiranomistajat! Tehkää kaikille palvelus ja pitäkää ne helvetin rakkinne irti ihmisistä, ellei kyseinen henkilö itse ilmaise haluaan tutustua koiraan. Ketään ei kiinnosta mitä koirasi haluaa. Jos päästät koirasi "tutustumaan" minuun, tutustutan minä kenkäni koirasi kalloon.
Joo tosi tervettä potkia viattomia luontokappaleita siksi, että niiden omistaja tekee virheen. Noh, koiraviha on selkeä merkki pahanlaatuisista mt-ongelmista.
Juu, jos lupa kysytään niin mikäs siinä. Ja kysyn toki itsekin. Yleensä ne jotka eivät halua koiraansa tervehdittävän näkee kyllä jo kaukaa. Sitten mennään vaan ohi, ei siinä sen kummempaa. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole. Hankalimpia koiranulkoiluttajia ovat ehkä lapset ja nuoret, jotka ovat lähes aina epävarmoja eivätkä osaa lukea tilannetta. Kerran on meinannut sattua vahinko, kun sellainen esiteini kuljetti isoa koiraansa suoraan kohti ja se meinasi käydä päälle. Teini säikähti itse niin paljon että koira sekosi siitä entistä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se niin on,että koirasta voi tulla todella vihainen jos se ei saa ottaa kontaktia toisiin koiriin.
Ymmärrän,että ei tietenkään aina,koulutus on eri asia ja vihaisen oloista koiraa ei todellakaan pidä päästää toisten lähelle.
Mutta mikä on tehnyt koirasta vihaisen?Koira ei ole ihminen,se tarvitsee myös kavereiden seuraa.
Hymyä huuleen,jos joku kysyy,saako haistaa.Itse olen tuon kysymyksen silloin tällöin esittänyt kun kuljen tyttäreni kiltin vanhan sekarotuisen "papan" kanssa.
Erikoisesti miehet ovat hyvin myöntyväisiä,siitä hetkestä jää kaikille hyvä mieli.
Ymmärrän jos on kiire,niin välillä itsellänikin,ei tietenkään silloin.
Ärsyttävimpiä ovat nuorehkot naiset(28-40)jotka mumisevat jotain tai tuijottavat intensiivisesti puhelinta.
Yleensä näyttää että koiran kuljetus on heille todellakin vain "kusetus".
Itse yleensä juttelen koiran kanssa kun olemme liikkeellä.Se kuuntelee ja liikuttelee korviaan,mitä minä narun toisessa päässä juttelen.
Jos kiukkuinen koira tulee vastaan,niin remmi tiukalle ja käskytän kävelemään rinnalla.
Vanha jäärä vaan kun on tyttäreni koira niin välillä iskee pyllyn maahan eikä liiku pätkääkään.Silloin käsken istua ja odotamme kun toiset ohittavat.
Vierailija kirjoitti:
Niille ei ole opetettu ohittamista.
Niin se yleensä on. Jos joku ei osaa koiransa kanssa ohittaa, se menee näin:
Vaihda koirasi pientareen puolelle tai niin, että olet itse uloimpana kohdattavia vastassa. Ohjaa koirasi kulkemaan polvesi kohdalla tai vähän sen takana. Älä hidasta kulkua piiruakaan, vaan etene päättäväisesti valitsemaasi linjaa. Toisen koiran lähestyessä sano koirallesi kevyesti lyhyt käsky, esim. "Ohi!"
Alkuun koira voi reuhtoa, mutta tottuu pian kun toistoja tulee riittävästi. Kätevää tässä on, että käskysi koirallesi toimii sopivasti myös merkkinä ohitettavalle ihmiselle :)
Meillä on ylisosiaalinen labbis, eikä lenkeistä tulisi mitään jos koira saisi päättää milloin moikkaillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrität koirasi ohella kouluttaa tuntemattomia ihmisiä. Ei tule onnistumaan.
Rentoudu appi, tiukkapipoisuus ei kannta, nostaa verenpainetta saa oman ja muiden mielen pahoittumaan. Mikä muu painaa mieltäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira on laumaeläin ja samalla tavalla ansaitsee sosiaaliset kohtaamiset elämäänsä kuin ihmiset. Kun koira sosiaalistetaan pennusta pitäen myös kohtaamiset sujuvat hyvin. Surullista nähdä (varsinkin naisia) jotka kieltävät koiriltaan kohtaamiset. Aina voi varmistaa onko narttu, uros ja miten paras käyttäytyä kunkin kohdalla mutta ihmisen pitää kunnioittaa koiran oikeutta lajitoverinsa kohtaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se niin on,että koirasta voi tulla todella vihainen jos se ei saa ottaa kontaktia toisiin koiriin.
Ymmärrän,että ei tietenkään aina,koulutus on eri asia ja vihaisen oloista koiraa ei todellakaan pidä päästää toisten lähelle.
Mutta mikä on tehnyt koirasta vihaisen?Koira ei ole ihminen,se tarvitsee myös kavereiden seuraa.
Hymyä huuleen,jos joku kysyy,saako haistaa.Itse olen tuon kysymyksen silloin tällöin esittänyt kun kuljen tyttäreni kiltin vanhan sekarotuisen "papan" kanssa.
Erikoisesti miehet ovat hyvin myöntyväisiä,siitä hetkestä jää kaikille hyvä mieli.
Ymmärrän jos on kiire,niin välillä itsellänikin,ei tietenkään silloin.
Ärsyttävimpiä ovat nuorehkot naiset(28-40)jotka mumisevat jotain tai tuijottavat intensiivisesti puhelinta.
Yleensä näyttää että koiran kuljetus on heille todellakin vain "kusetus".
Itse yleensä juttelen koiran kanssa kun olemme liikkeellä.Se kuuntelee ja liikuttelee korviaan,mitä minä narun toisessa päässä juttelen.
Jos kiukkuinen koira tulee vastaan,niin remmi tiukalle ja käskytän kävelemään rinnalla.
Vanha jäärä vaan kun on tyttäreni koira niin välillä iskee pyllyn maahan eikä liiku pätkääkään.Silloin käsken istua ja odotamme kun toiset ohittavat.
Tämän henkinen ukkeli päästi "kiltin koiransa" tervehtimään, vaikka pyysin päästä nopeasti ohi. Että kyllähän koirien pitää saada nuuhkia.
Omalla sheltilläni oli silloin sappikohtaus meneillään. Näin, miten se kärsi. Ukkeli kyseli kovasti, onko koiran arkuuden syynä huono sosiaalistaminen.
No ei ollut... Mutta onneksi koirani ei ole kipuaggre.
Pitäisi kantaa ladattua koirankakkapussia taskussa ja viskata sillä, jos lähestymiskieltoa ei uskota...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira on laumaeläin ja samalla tavalla ansaitsee sosiaaliset kohtaamiset elämäänsä kuin ihmiset. Kun koira sosiaalistetaan pennusta pitäen myös kohtaamiset sujuvat hyvin. Surullista nähdä (varsinkin naisia) jotka kieltävät koiriltaan kohtaamiset. Aina voi varmistaa onko narttu, uros ja miten paras käyttäytyä kunkin kohdalla mutta ihmisen pitää kunnioittaa koiran oikeutta lajitoverinsa kohtaamiseen.
Shamo kirjoitti:
Koira on laumaeläin ja samalla tavalla ansaitsee sosiaaliset kohtaamiset elämäänsä kuin ihmiset. Kun koira sosiaalistetaan pennusta pitäen myös kohtaamiset sujuvat hyvin. Surullista nähdä (varsinkin naisia) jotka kieltävät koiriltaan kohtaamiset. Aina voi varmistaa onko narttu, uros ja miten paras käyttäytyä kunkin kohdalla mutta ihmisen pitää kunnioittaa koiran oikeutta lajitoverinsa kohtaamiseen.
Oletko lainkaan perillä laumautumisdynamiikasta? Vai tapaako koirasi vain samat muutamat koirat useita kertoja viikossa?
Hyvin harva vaivautuu selvittämään edes perusasioita ennen koiranhankintaa.
Lähtökohtaisesti kaikki flexittäjät kannattaa kiertää. Jos koiraa kuljetetaan remmissä, se on useimmiten niin hyvätapainen, että kannattaa edetä kuuloetäisyydelle asti.
Meillä on kolme virkakoiraa (2xevp), ja he osaavat kyllä käyttäytyä. Mutta MINÄ en kaipaa seuraa näillä lenkeillä, joten haluamme mennä ohi vain nopeasti ilman kontakteja. En ota koiranulkoiluttajiin katsekontaktia, ihan sen vuoksi, että he eivät olettaisi, että haen heistä seuraa ja juttukaveria. En hae. Haluan vain ulkoiluttaa koirani.
Shamo kirjoitti:
Koira on laumaeläin ja samalla tavalla ansaitsee sosiaaliset kohtaamiset elämäänsä kuin ihmiset. Kun koira sosiaalistetaan pennusta pitäen myös kohtaamiset sujuvat hyvin. Surullista nähdä (varsinkin naisia) jotka kieltävät koiriltaan kohtaamiset. Aina voi varmistaa onko narttu, uros ja miten paras käyttäytyä kunkin kohdalla mutta ihmisen pitää kunnioittaa koiran oikeutta lajitoverinsa kohtaamiseen.
Joopa joo. Totta kai terve pieni pentu suhtautuu kaikkiin kohtaamisiin positiivisesti, mutta se ei tarkoita sitä, että sama pätee puolivuotiaana. Sosiaalistaminen käy yleensä helposti, mutta turha kuvitella, että seuraavissa ikävaiheissa ne kohtaamiset ovat yhtä helppoja. Sinulla ei taida edes olla koiraa, kun olet noin tietämätön.
Olisi reilua koiraasikin kohtaan antaa sen tutustua muihinkin koiriin. Koira on kuitenkin sosiaalinen eläin ja lajitoverit ovat sillekin tärkeä osa sosiaalista elämää. Vaikka ihminen onkin hyvin tärkeä koiralle, ei mikään kuitenkaan korvaa lajitovereita. Eri asia, jos koirasi on aggressiivinen.
Shamo kirjoitti:
Koira on laumaeläin ja samalla tavalla ansaitsee sosiaaliset kohtaamiset elämäänsä kuin ihmiset. Kun koira sosiaalistetaan pennusta pitäen myös kohtaamiset sujuvat hyvin. Surullista nähdä (varsinkin naisia) jotka kieltävät koiriltaan kohtaamiset. Aina voi varmistaa onko narttu, uros ja miten paras käyttäytyä kunkin kohdalla mutta ihmisen pitää kunnioittaa koiran oikeutta lajitoverinsa kohtaamiseen.
Hetkonenon! "Usein koirapuistojen puolustajat perustelevat koiran viemistä puistoon sillä, että koira on laumaeläin. Siinä, missä susi tosiaan elää yleensä laumoissa, koostuvat ne laumat kuitenkin tutuista yksilöistä, jotka ovat pääsääntöisesti vielä myös sukua toisilleen. Villikoirista osa elää laumoissa, mutta esimerkiksi asutusten ympärillä elävät katukoirat eivät yleensä muodosta laumoja, vaan elelevät löyhemmin epävakaissa ryhmissä tai jopa yksin tai kaksin. Koirille on siis itse asiassa enemmänkin luonnotonta seurustella vieraiden yksilöiden kanssa! Tuttu, säännöllisesti tapaava koirapuistoporukka on stressittömämpi ja toimivampi tapa antaa koiran tavata lajitovereitaan kuin satunnaiset käynnit jatkuvasti vieraiden koirien keskuudessa." Lähde: https://www.masseter.fi/artikkelit/muu/koirapuistoilun-viehatys-ja-vaar…
Koira ei ole ihminen! Toki Koirien väliset sosiaaliset suhteet ja leikkiminen ovat varmasti suurin syy, miksi kävijöitä koirapuistossa riittää. Koirapuistossa käy monenlaisia, erirotuisia ja -kokoisia koiria. Kävijöiden kirjo voi edesauttaa sitä, että puistoileva koira oppii sosiaaliseksi ja pystyy lukemaan monenlaisten koirien signaaleja ja kieltä. Mitä useampien erilaisten koirien kanssa esimerkiksi pentu leikkii, sen monipuolisemmaksi sen sosiaaliset taidot kehittyvät. Olennaista on kuitenkin se, että leikki pysyy aina sopivalla tasolla. (Lähde edellä.)
Taas opin jotain uutta. Koiraa, joka on laumaeläin, ei saakaan päästää tervehtimään lajitoveriaan lenkillä ollessaan, koska hihnakoulutus menee siitä pilalle.
Minulla ei ole koiraa mutta tervehdin mielelläni toisten koiria jos vain haluavat tulla luokseni nuuhkaisemaan. Ojennan käteni kämmen alaspäin haisteltavaksi, en yritä koskea koiraa, annan vain nuuhkaista. Tämä on luultavasti vielä karmeampi virhe. Pahoitteluni siitä.
Vuosia sitten kun koirat vielä juoksivat maalla vapaana, tapasin maatiellä vastaantulevan koiran. Koira pysähtyi kohteliaasti, ojensin käteni nuuhkittavaksi, koira nuuhkaisi, heilautti häntäänsä ja jatkoi matkaa. Minä jatkoin omaani. Vaihdoin siis koiran kanssa kuulumiset aivan kuin olisin tavannut jonkun naapurin ja jäänyt hetkeksi rupattelemaan pari sanaa.