Kootaan kokemuksia talopaketeista

Lisää kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos näistä. Paljon hyviä pointteja. Varmaankin ainakin osa näistä huonoista kokemuksista selittyy sillä, ettei olla hahmotettu prosessia kunnolla ja oltu tietoisia asioista.

Ja siis tämä, ettei virheisiin puututa ajoissa, niitä ei korjata heti havaittaessa, saati myönnetä on aivan törkeää. Pahimmillaan ihmisiä sairastuu ja edessä on todella kallis remontti. Mistä rehellinen, suoraselkäinen, vastuullinen urakoitsija?

Aivan oikeita päätelmiä. Jos et hahmota eri prosesseja ja niiden lopputulosta kunnolla, et välttämättä tajua esim sitä että ostamalla ne himpun verran halvemmat kattotuolit poissuljet käyttöullakkomahdollisuuden ihan lopullisesti. Toki näitä on vaikea hahmottaa jos ei ole kokemusta joten siksi on ihan fiksu kysellä muiden kokemuksia, ehkäpä tavata vastaavanlaisen talon rakentaneita, kuka ties hakeutua talkooavuksi jollekin toiselle taloa rakentavalle (ennen oman talon rakentamista). Ja sellaisesta "yksi lauantai-iltapäivä" talkoilusta ei ole kokemuksenkeruumielessä isommin hyötyä vaan kannattaisi olla mukana ainakin noin 6-12 kk, ei ehkä ihan joka päivä mutta ihan joka viikko ainakin kerran viikossa osallistuen. Tällöin näet koko kehityskaaren, eri tilanteet, yms. Opit asioiden suorittamisjärjestystä, hahmotat eri työvaiheita ja niiden vaatimia aikoja ja vältät ehkä jonkin sellaisen mokan jonka tuo avustamasi rakentaja itse kokee. Ja kannattaa alkaa lukea rakentaja.fi sivustoa. 

Vastuullinen urakoitsija on vaikea pala, nyt ei auta kuin kysellä muilta kokemuksia. Yksittäinen huono kokemus ei välttämättä tarkoita mitään mutta jos samasta kaverista alkaa olla useampia huonoja kokemuksia niin... Esimerkiksi maanrakennusurakoitsija on sellainen jonka valintaan harva laittaa isommin paukkuja vaikka tuo kaveri voi aiheuttaa todella ison laskun väärillä tekemisillä. Jos maanrakennusurakoitsija jättää salaojat laittamatta tai laittaa väärään korkoon tai vaikkapa vääränlaisetn täyttömateriaalit, koko talo saattaa homehtua. Eli vaikka maanrakennusvaihe ei tuntuisi kovin kiehtovalta, siihen kannattaa oikeasti panostaa. Jos tapetit näyttävät huonolta tai parketti ei kestä, se on helppo vaihtaa. Mutta millä vaihdat anturan alla olevan kiviaineksen taloa purkamatta (siellä pitäisi siis olla kapillaarivapaata sepeliä raekoossa 6-16 mm tai 8-16 mm)?

Vierailija kirjoitti:

Omakotiasukas_2021 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä seurauksia tällä voi olla, jos perustusten ja talon mitat eivät mene täysin yksi yhteen?

No kun talopaketti kootaan perustusten päälle (myös kellariperustus on yksi perustustyyppi) niin millä kokoat sen jos eivät istu 1-1? 1 cm rako johonkin nurkkaan? Meillä oli kellariperustus (rinnetontti) ja yksi sisäänkäynneistä tuli kohtaan jossa piti valaa betonilaatta jonka nurkkiin tuli pilarijalat sisäänkäyntiä suojaavan katoksen tukipuihin. Noiden piti osua sentilleen kohdalleen ja kyllä ne osuivatkin kun mittasi kunnolla. Yksi ulkoseinistämme on ihan pikkuisen vinossa, ei sitä muusta olisi huomannut mutta sisäkattoa paneloidessa sen huomasi.

Joku tuossa kiinnittikin huomiota että jopa 1000 neliömetrin tontti käy ahtaakseni rakennusvaiheessa. Ja aika harva nykytontti on asemakaava-alueella noinkaan iso. Ja jos kyse on rinnetontista niin tuo tuntuu vielä ahtaammalta kun säilytystilaa on aika niukasti. Ja tämä on itseasiassa yksi tärkeimmistä syistä niin talopakettien kuin muidenkin suurelementtien suosioon => vähemmän varastointitarvetta kun elementit nostellaan melkein suoraan auton kyydistä paikoilleen.

Ok. Eli pienellä tontilla talopaketti on kuin onkin käytännöllisempi vaihtoehto?

Usein se on se käytännöllisempi, ehkäpä jopa ainoa toteutuskelpoinen vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt ainakaan menkö niiden pakettitalojenne kanssa hyvälle omakotitaloalueelle, jossa valtaosa taloista on ihan RAKENNETTU XD. Meidän naapurustoomme aikoinaan tuli tällaiset talopakettijuntit ja se talo ei sopinut pätkän vertaa ympäristöön. Meidänkin talomme oli varta vasten meidän perheellemme rakennettu, alusta loppuun. Pahviseinätalojen paikka on jossain ihan muualla.

Meillä oli pieni yhteisö jossa kaikki talot oli itse suunniteltuja tai arkkitehdin suunnittelemia. Hintaluokka 500-650 000€.

Pari vuotta sitten myimme omamme (isoin ja kallein korttelin taloista) ja muutimme uudelle alueelle jossa kaikki on pakettitaloja. Mekin rakennutimme sellaisen runsailla muutoksilla ja parannuksilla. Toki tarkistimme materiaalit ja rakennuksen jokaisen kohdan itse rakennusvaiheessa . Näin 50++ ei enää jaksanut lähteä ihan harkko harkolta rakentamaan vaan elementeillä pääsi helpommalla. Ei ole ollut valittamista ja alue on tosi söpö, pienehköjä taloja (111-180m2) kauniisti rakennetuissa kortteleissa. Naapurustossa muita vastaavia alueita joissa sovussa sekaisin pakettitaloja ja erikseen suunniteltuja. 

En koe millään lailla alentaneeni statustani muuttamalla tähän taloon. 3. talon kokemuksella olemme ihan tyytyväisiä.

Edellinen vastaaja vain osoittaa oman moukkamaisuutensa ja wannaberich elämänsä johon ei ihan taida yltää:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt ainakaan menkö niiden pakettitalojenne kanssa hyvälle omakotitaloalueelle, jossa valtaosa taloista on ihan RAKENNETTU XD. Meidän naapurustoomme aikoinaan tuli tällaiset talopakettijuntit ja se talo ei sopinut pätkän vertaa ympäristöön. Meidänkin talomme oli varta vasten meidän perheellemme rakennettu, alusta loppuun. Pahviseinätalojen paikka on jossain ihan muualla.

Pakettitaloja saa kyllä todella monenlaisia. Kivitaloja, hirsitaloja, puutaloja, joten ei ne kaikki ole pahvista tehty.

Toisekseen jos alueen kaava ei kiellä talon rakentamista ja sallii sen ulkoasun, niin eipä siinä ole kellään mitään sanomista.

Totta tuokin, mutta meilläpäin tuntuu olevan nyt trendi että yli 200 000e tonteille nousee halvin mahdollinen Ålsby talo tai vastaava. Ei ole minulta pois mutta ihmetyttää vähän kuitenkin.

Tämä ei oikeasti ole järkevää. Vaikka tontti on 200 000€ ja siihen pykää 200 000 euron Älvärin sen arvo ei olekaan 400 000€ vaan ehkä 250 000€ max. Siinä vaan häviää rahaa ja rutkasti.

Nyrkkisääntö on se ettei tontin hinta saisi olla kuin 20-25% kiinteistön lopullisesta arvosta. Muuten ei saa omiaan takaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Omakotiasukas_2021 kirjoitti:

Talopaketista semmoinen asia että vaikka ottaisitte sen "avaimet käteen" niin oikeasti se ei ole mikään avaimet käteen juttu. Ihan tavallisessakin talopaketissa on vaikka millä mitalla kaikkea sellaista mitä pitää vähintään päättää ja vieläpä aika aikaisessa vaiheessa, usein silloin kun ensikertalainen rakentaja (n 90 % omakotitalon rakentajista) ei vielä edes tajua että asia pitäisi päättää tai ei ainakaan tajua mihin se vaikuttaa. Jos sinulta kysytään jotain etkä muista/osaa vastata, niin sekin on päätös ja siinä mielessä huonoinen mahdollinen että olet tällöin ulkoistanut päätöksenteon mutta kannat yksin kaiken vastuun ko päätöksestö. Ja jos sopimuksessa on vaikkapa sellainen ehto että hommaatte rakennustelineet niin mikäli rakennusmiesten tulo tontille viivästyy (ihan mistä syystä vain) tuo ylimääräisen ajan telinevuokra jää kyllä omaksi kuluksenne. Samoin jos talonpystytys siirtyy rankkasateen vuoksi niin teille siitä tulee lisäkustannusta. Urakkanakin voi yrittää teettää yhtä ja toista, sen ongelma on siinä että urakoiva yritys saattaa myydä urakan eteenpäin tai käyttää alihankkijaa jota taas ei laatu kiinnosta pätkääkään. Jos jotain menee mönkään, 90 % rakennusalan firmoista ei asiasta huutele vaan peittelevät asian vain tyynesti ja tämä pätee etenkin kaikkeen sellaiseen mikä jää maanalle (sadevesiputket, viemärit, salaojat, anturat, sokkelin alaosa, radonkermit, radonsalaojat, patolevyt, routaeristeet, yms). Ole hyvin tarkkana että sisä- ja ulkotäytöt tehdään kapillaarivapaalla sepelillä TAI vaahtolasilla, ei missään nimessä hiekalla (tai muuten tulee kosteusongelmia). Samoin jos tulee joku yhteensovitusongelma (esim perustuksien ja talopaketin välillä mittaongelmaa), kumpikin firma syyttelee toinen toisiaan. Ja vaikka asia saataisiinkin ratkaisua, arvaapas kuka maksaa nosturin ylimääräisen käynnin. Aiwan, sinä itse.

Mitä seurauksia tällä voi olla, jos perustusten ja talon mitat eivät mene täysin yksi yhteen?

Perustuksille tehdään tarkistus ennenkuin talon (paketin, pitkästä, hirsi, harkko tms) saa rakentaa siihen. Jos mitta heittää enemmän kuin pari senttiä sokkeli puretaan ja rakennetaan uudelleen. Toleranssi on oikeasti tosi pieni, vain muutama sentti.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen asia kuin että normitontilla, jotain alle 1000 neliötä, on aivan liian vähän tilaa rakennusvaiheessa. Jotta ei menisi tavaroiden edestakaisin siirtelyksi, menee kuitenkin, niin pitää edes yrittää olla varastoimatta turhaa roinaa pitkin ja poikin.

Meillä on 800 m2 ja hyvin mahtui pyörimään ihan omalla tontilla.

Edellinen tonttimme oli 3000 m2 mutta rakennusalaksi raivattua vain 400m2 (muu pidettiin koskemattomana).

Hyvin mahtuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen asia kuin että normitontilla, jotain alle 1000 neliötä, on aivan liian vähän tilaa rakennusvaiheessa. Jotta ei menisi tavaroiden edestakaisin siirtelyksi, menee kuitenkin, niin pitää edes yrittää olla varastoimatta turhaa roinaa pitkin ja poikin.

Meillä on 800 m2 ja hyvin mahtui pyörimään ihan omalla tontilla.

Edellinen tonttimme oli 3000 m2 mutta rakennusalaksi raivattua vain 400m2 (muu pidettiin koskemattomana).

Hyvin mahtuu

Niin, etenkin maanrakennusvaiheessa voi olla tilanne että tontille pitäisi samaan aikaan saada mahtumaan valuharkkoletkoja, raudoitusteräksiä, routaeristeitä ja sitten se kaivinkone hommiin. Lisäksi johinkin pitää läjittää poisajettava maa odottamaan poisajamista ja vastaavasti tontille tuotava murske, sepeli, yms pitäisi sekin saada mahtumaan johonkin. 

Tuohonkin vaikuttaa aika paljon se onko kyseessä tasamaa- vai rinnetontti. Rinnetontti ei välttämättä ole tasakaadossa koko matkalta vaan osassa tonttia on tasaisempaa (tai jopa vastakaatoakin) kun taas muussa osassa tonttia sitäkin jyrkempää => jyrkemmässä kohdassa on usein mahdoton säilyttää mitään maa- tai kiviaineksia edes tilapäisesti. Lyhyesti sanoen rinnetontti on vaikeampi rakennettava mutta eipä siihen sitten jää vedet seisomaan kun tontti on joskus valmis. Edellämainittua arvostaa todella kun on muutama päivä peräkkäin oikein sateista tai kun runsaslumisen talven lumet sulavat. Vaikka tontilta ei sinänsä saa valua pintavesiä niin kyllähän maaperään painuvat vedet kulkeutuvat maanalla siihen suuntaan mihin kallionpinta ohjaa ne ja yleensä se on maastossa se sama suunta kuin mihin maaperä laskee. Ja tämä on se syy miksi savisilla peltotonteilla saattaa tulla taloihin yllättäviä painumia kun joku talon alla oleva savipatja alkaa liikkua riittävän runsaiden vesimäärien vuoksi. Tämä voi tapahtua vasta vuosia talonrakennuksen jälkeenkin.

Omakotiasukas_2021 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen asia kuin että normitontilla, jotain alle 1000 neliötä, on aivan liian vähän tilaa rakennusvaiheessa. Jotta ei menisi tavaroiden edestakaisin siirtelyksi, menee kuitenkin, niin pitää edes yrittää olla varastoimatta turhaa roinaa pitkin ja poikin.

Meillä on 800 m2 ja hyvin mahtui pyörimään ihan omalla tontilla.

Edellinen tonttimme oli 3000 m2 mutta rakennusalaksi raivattua vain 400m2 (muu pidettiin koskemattomana).

Hyvin mahtuu

Niin, etenkin maanrakennusvaiheessa voi olla tilanne että tontille pitäisi samaan aikaan saada mahtumaan valuharkkoletkoja, raudoitusteräksiä, routaeristeitä ja sitten se kaivinkone hommiin. Lisäksi johinkin pitää läjittää poisajettava maa odottamaan poisajamista ja vastaavasti tontille tuotava murske, sepeli, yms pitäisi sekin saada mahtumaan johonkin. 

Tuohonkin vaikuttaa aika paljon se onko kyseessä tasamaa- vai rinnetontti. Rinnetontti ei välttämättä ole tasakaadossa koko matkalta vaan osassa tonttia on tasaisempaa (tai jopa vastakaatoakin) kun taas muussa osassa tonttia sitäkin jyrkempää => jyrkemmässä kohdassa on usein mahdoton säilyttää mitään maa- tai kiviaineksia edes tilapäisesti. Lyhyesti sanoen rinnetontti on vaikeampi rakennettava mutta eipä siihen sitten jää vedet seisomaan kun tontti on joskus valmis. Edellämainittua arvostaa todella kun on muutama päivä peräkkäin oikein sateista tai kun runsaslumisen talven lumet sulavat. Vaikka tontilta ei sinänsä saa valua pintavesiä niin kyllähän maaperään painuvat vedet kulkeutuvat maanalla siihen suuntaan mihin kallionpinta ohjaa ne ja yleensä se on maastossa se sama suunta kuin mihin maaperä laskee. Ja tämä on se syy miksi savisilla peltotonteilla saattaa tulla taloihin yllättäviä painumia kun joku talon alla oleva savipatja alkaa liikkua riittävän runsaiden vesimäärien vuoksi. Tämä voi tapahtua vasta vuosia talonrakennuksen jälkeenkin.

Meillä tuo isompi tontti oli jyrkkä kalliotontti. Kaivettu maa vietiin pois ja paluumatkalla tuotiin soraa ja mursketta tilalle, ei jäänyt kasoja mihinkään tukkeeksi. Jos talon pohja on 130m2 + 4m kanttiinsa niin jää tuohon vielä parisataa neliötä tarvikkeille ja työskentelylle. Niitä tuotiin sitä mukaa kun työvaiheet edistyi, ei kerralla. Hyvin toimi, emäkalliosta ei pudonnut sammaleen hitustakaan ja mustikkani säilyivät koskemattomina:)

Niin en tiedä kannattaako ensi kertaa taloa suunnittelevan ja rakentavan edes tehdä sitä alusta asti itse, varsinkaan jos ei ole arkkitehti tai rakennusalalla itse. Tulee kalliit oppirahat.

Pakettitalossa sentään moni ratkaisu on ammattilaisen valmiiksi suunnittelema.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt ainakaan menkö niiden pakettitalojenne kanssa hyvälle omakotitaloalueelle, jossa valtaosa taloista on ihan RAKENNETTU XD. Meidän naapurustoomme aikoinaan tuli tällaiset talopakettijuntit ja se talo ei sopinut pätkän vertaa ympäristöön. Meidänkin talomme oli varta vasten meidän perheellemme rakennettu, alusta loppuun. Pahviseinätalojen paikka on jossain ihan muualla.

Pakettitaloja saa kyllä todella monenlaisia. Kivitaloja, hirsitaloja, puutaloja, joten ei ne kaikki ole pahvista tehty.

Toisekseen jos alueen kaava ei kiellä talon rakentamista ja sallii sen ulkoasun, niin eipä siinä ole kellään mitään sanomista.

Totta tuokin, mutta meilläpäin tuntuu olevan nyt trendi että yli 200 000e tonteille nousee halvin mahdollinen Ålsby talo tai vastaava. Ei ole minulta pois mutta ihmetyttää vähän kuitenkin.

Tämä ei oikeasti ole järkevää. Vaikka tontti on 200 000€ ja siihen pykää 200 000 euron Älvärin sen arvo ei olekaan 400 000€ vaan ehkä 250 000€ max. Siinä vaan häviää rahaa ja rutkasti.

Nyrkkisääntö on se ettei tontin hinta saisi olla kuin 20-25% kiinteistön lopullisesta arvosta. Muuten ei saa omiaan takaisin. 

Kaikki ei ajattele sitä omaa kotia sijoituksena. Minkäs teet, jos haluat jollekin tietylle alueelle, mutta budjetti rajallinen.

Olen miettinyt  sellaisen n 5v vanhan talon ostamista,nuitakin on aika paljon myynnissä täällä pohjoisessa .

Ajatuksena että ne viat on tulleet ja korjattu missä on rakennusvaiheessa mokailtu .

(on ihan 2v vanhojakin.) ilmeisesti korona tms, iskenyt ja nyt jo myynnissä.

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt  sellaisen n 5v vanhan talon ostamista,nuitakin on aika paljon myynnissä täällä pohjoisessa .

Ajatuksena että ne viat on tulleet ja korjattu missä on rakennusvaiheessa mokailtu .

(on ihan 2v vanhojakin.) ilmeisesti korona tms, iskenyt ja nyt jo myynnissä.

Siihen ei kyllä voi sokeasti luottaa, että viat olisi ilmenneet ja korjattu. Olen käsittänyt, että esim kosteusvaurion kehittymisessä voi kestää vuosikymmenkin jos ei kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt  sellaisen n 5v vanhan talon ostamista,nuitakin on aika paljon myynnissä täällä pohjoisessa .

Ajatuksena että ne viat on tulleet ja korjattu missä on rakennusvaiheessa mokailtu .

(on ihan 2v vanhojakin.) ilmeisesti korona tms, iskenyt ja nyt jo myynnissä.

Siihen ei kyllä voi sokeasti luottaa, että viat olisi ilmenneet ja korjattu. Olen käsittänyt, että esim kosteusvaurion kehittymisessä voi kestää vuosikymmenkin jos ei kaksi.

Pitää paikkansa. Ja tuohon vielä päälle se että jos esim säät muuttuvat sateisemmiksi ja pakkastalvet ovat harvemmassa, vuosikymmeniä hyvin toiminut talo saattaa vaurioitua kun ei ehdikään enää kuivua. Toki sama voi tapahtua jos salaojat tukkeutuvat tai vaikkapa talon ympäristöstä kaadetaan useita koivuja, nuo koivut kun käyttivät kasvaessaan paljon vettä mutta eivät tietenkään enää kaatamisen jälkeen. Eli vaikka toki osa rakennusvirheistä / heikkouksista voi tulla ilmi muutamassa vuodessa, niin eivät kaikki.

Onko se paljon parjattu Älvsbytalo oikeasti niin huono?

Up

Meillä on 79 pystytetty Herrala talo 650 neliön tontille.

Tilasta ei ollut mitään pulaa, koska suurelementit nostettiin kadulta nosturilla perustusten päälle.

Olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Maksoimme silloin vähän lisää ylim. Eristeistä ja nyt ovat ihan nykysuositusten mukaan.

Lämmityskustannukset ovat huom pienemmät kuin monissa muissa jopa nykytaloissa.

Tyttärellä on samankokoisella tontilla Kannustalo, ja pelkkää hyvää sanomista.

Pojalla on Jukkatalo, samoin aivan hyvä. Valimmiina ostettu.

Rakennetiedot ja dokumentit kunnossa.

Kaikissa taloissa joka homma on sujunut moitteettomasti

Sitävastoin olen kauhulla katsonut vesisateessa makaavia rakennustarvikkeita niiden snobbailijoiden tonteilla. Siis paikalla rakentavia, pitkästä tavarasta aiottuja taloja.

Puolet tavarasta märkää jankohta homeessa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 79 pystytetty Herrala talo 650 neliön tontille.

Tilasta ei ollut mitään pulaa, koska suurelementit nostettiin kadulta nosturilla perustusten päälle.

Olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Maksoimme silloin vähän lisää ylim. Eristeistä ja nyt ovat ihan nykysuositusten mukaan.

Lämmityskustannukset ovat huom pienemmät kuin monissa muissa jopa nykytaloissa.

Tyttärellä on samankokoisella tontilla Kannustalo, ja pelkkää hyvää sanomista.

Pojalla on Jukkatalo, samoin aivan hyvä. Valimmiina ostettu.

Rakennetiedot ja dokumentit kunnossa.

Kaikissa taloissa joka homma on sujunut moitteettomasti

Sitävastoin olen kauhulla katsonut vesisateessa makaavia rakennustarvikkeita niiden snobbailijoiden tonteilla. Siis paikalla rakentavia, pitkästä tavarasta aiottuja taloja.

Puolet tavarasta märkää jankohta homeessa.

Tämähän se on. Suomen sääolosuhteissa on harvinaista, että on pitkiä, kuivia ajanjaksoja, jolloin voi huoletta säilyttää tavaraa ulkona. Ainakin täytyy suojata huolellisesti. Itse en uskaltaisi ostaa taloa, joka on ollut rakenteilla todella pitkään. Huutokaupattavana oli joskus uusi talo, jossa näin oli päässyt käymään ja nurkat ihan homeessa.

Suosittelin tuolla aiemmin että jos teet tontille erillisen talousrakennuksen niin aloita rakentaminen mieluiten siitä ja tee varsinainen omakotitalo vasta kun talousrakennus on niin pitkällä että saat sinne tavarat suojaan. Eli suojaan vähintään sateelta (myös viistosade), mielellään myös kylmältä ja varastamiselta.

Ja kun tontille tulee jotain sateelle arkaa tavaraa (esim kipsilevyt, eristevillat) niin kannattaa olla paikalla tavaran tullessa ja siirtää se ihan heti sateensuojaan. Jos tuo sateensuojainen paikka on maalattialla (tai vaikkapa betonilattiallakin) oleva katos niin parasta olisi laittaa tuossa muutama kuormalava joiden päälle laitettaisiin nuo kipsilevyt tai eristevillat, sitten vielä pressu päälle ja sivuille suojaamaan viistosateelta. Tuo kannattaa tehdä ihan heti ettei unohdu, sateessa uineet eristevillat ovat aika surullinen näky. Kuormalavojen ansiosta kosteus ei pääse pilaamaan tavaraa altapäinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt  sellaisen n 5v vanhan talon ostamista,nuitakin on aika paljon myynnissä täällä pohjoisessa .

Ajatuksena että ne viat on tulleet ja korjattu missä on rakennusvaiheessa mokailtu .

(on ihan 2v vanhojakin.) ilmeisesti korona tms, iskenyt ja nyt jo myynnissä.

Siihen ei kyllä voi sokeasti luottaa, että viat olisi ilmenneet ja korjattu. Olen käsittänyt, että esim kosteusvaurion kehittymisessä voi kestää vuosikymmenkin jos ei kaksi.

Nykyään talofirmoilla on 10v vastuu taloistaan ainakin avaimet käteen talojen osalta.