Lue keskustelun säännöt.
Hengenvaarallisesti lihava tv-sarja
20.02.2021 |
Järkyttävän ahdistava tämän illan jakso. Toi muija yli 400 kg... Mitä ihmisraunioita, pahaa tekee katsoa.
Kommentit (174)
Mielenterveyshäiriöhän tuo on. Ainahan niillä on joku trauma taustalla, jota ei ole osattu käsitellä aikanaan vaan ruuasta on haettu lohtua. Todella surullinen ohjelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi nää niitä syöttävät ei ala tarjota vaan alkuun vailla viisi tasapainoista ateriaa päivässä ja muuten pidä vastamelukuulolokkeita suojanaan. Luulisi että kun lahtöpaino on noin valtava tuollaisellakin laihtuisi.
Oikeasti en tiedä voiko tuollaisen ruokasuhteen omaava koskaan elää iloista normaalia elämää jos ei pääse täsmällisin mielenterveyden tukipalveluihin. Luopuminen ahmimisesta on henkisesti tosi raskasta ja se täysi vatsa voi tuoda suurimman mahdollisen onnen tunteen. Elä sitten luopuen rakkaammastasi koko loppuelämän.
Lähes kaikilla näistä on vakavaa psyykkistä traumaa, kaltoinkohtelua tmv. psyykkistä ongelmaa syömisen taustalla. Kertoo kyllä karua kieltä vähävaraisen ihmisen asemasta vakuutuspohjaisen terveydenhuollon asiakkaana.
Näytettiin muutama osa vastaavaa ohjelmaa Italiasta, jossa potilaat laitettiin suoraan terapeutille selvittelemään psyyken asioita ja mielestäni tämä on ehdottoman tärkeää. Tuossa Usan versiossa terapeuttia tavataan, jos tavataan, vasta epäonnistumisten, painon jojottelun, repsahdusten jälkeen. Monella on myös muita addiktioita, kipulääkkeet, päihteet, riippuvaisista ihmissuhteista puhumattakaan.
Tulee kyllä katsottua ohjelmaa ja onnistumistenkaan kohdalla se laihtuminen on vasta pieni osa sitä kivuliasta matkaa. Myöhemmin on edessä melkoiset ihonkorjausleikkaukset.
Minulla on runsaasti ylipainoa, enkä oikein tiedä, miten lähteä laihduttamaan. Ruokavalio on joo yksi asia, mutta kun pitäisi liikkuakin. Uimahallit suljettu, ja sen lisäksi tykkäisin vain lähinnä kävellä. Kävelemisessä tosin sellainen ongelma, että sairastan suolistosairautta, jossa voi tulla ihan yllättäen vessahätä ja kiva jossain kävelypolulla sitten...niin. Asun kuitenkin lähiössä, en keskellä metsää, jossa ei haittaisi. Paikkakunnalla ei ole sisätiloja, joissa juoksuratoja (niissä voi kävelläkin).
Olen ollut normaalipainoinen viimeksi teininä, jolloin skippasin aterioita. Ja niidenkin vuosien aikana on ollut ylipainoa, eli eli...
Välillä kyllä tuntuu, ettei moni ole mielenterveytensä vuoksi käsittänyt, mihin ongelmaan ovat lähteneet. Useat noista ihmisistä vaikuttavat persoonaltaan vakavasti häiriintyneiltä. Pystyvät esimerkiksi kieltämään viimeiseen asti, että olisivat syöneet mitään, vaikka paino nousee. Hirvittää myös nuo riippuvuussuhteet omaisiin, jotka kantavat lihavaa sairaalloisen lihavalle ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä noissa ohjelmissa elämä on mennyt tosi kummalliseksi. ”I have worked so hard for this”. Maannut sängyssä, syönyt vähän normaalia vähemmän ja ehkä joskus vähän heilauttanut jotain käsipainoa kun kamerat on paikalla. Working hard equals eating less.
Vierailija kirjoitti:
Eilen tuli Tappajahai-elokuva vuodelta 1975, ja siinä pisti silmään se kuinka laihoja ihmiset tuolloin olivat USA:ssakin. Uimarannalla kaikki olivat langanlaihoja.
Kävimme jenkeissä v 1975 ja lihavia - tooodella lihavia oli jo silloin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen tuli Tappajahai-elokuva vuodelta 1975, ja siinä pisti silmään se kuinka laihoja ihmiset tuolloin olivat USA:ssakin. Uimarannalla kaikki olivat langanlaihoja.
Kävimme jenkeissä v 1975 ja lihavia - tooodella lihavia oli jo silloin paljon.
Joo. Ja jos Tappajahain uusintafilmatisointi tehtäisiin tänään, niin tuskin nämä sairaalloisen ylipainoiset siellä rannalla extroina heiluisivat.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyshäiriöhän tuo on. Ainahan niillä on joku trauma taustalla, jota ei ole osattu käsitellä aikanaan vaan ruuasta on haettu lohtua. Todella surullinen ohjelma.
Aika monella on ollut seksuaalista hyväksikäyttöä lapsena , jäänyt käsittelemättä ja ovat lohdukkeeksi turvautuneet ruokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsensäkiduttaja kirjoitti:
Miksi katsot kyseistä kanavaa ja ohjelmaa?
Kiinnostava sarja.
Ikävät ihmiskohtalot saavat pohtimaan kuinka vinksallaan onkaan Amerikassa vähän kaikki...Kyllä niitä on lihavia Suomessakin ja vaarallisesti ylipainoisia. Amerikassa vaan näyttävät hoitavan heitäkin ja käyttävän aikaa jotta parantuisivat mm. lihavuusleikkauksilla. Tosin vain 5% ohjelman tietojen mukaan käsittääkseni laihtuvat normaalipainoisiksi ilman, että lihovat uudelleen.
"Amerikassa näyttävät hoitavan heitäkin", tottakai isolla rahalla tai, kuten tässä viihteen vuoksi. Kyllä Suomessakin hoidetaan, ihan julkisella puolella. Ja varmasti paremmin tuloksin kuin jenkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on runsaasti ylipainoa, enkä oikein tiedä, miten lähteä laihduttamaan. Ruokavalio on joo yksi asia, mutta kun pitäisi liikkuakin. Uimahallit suljettu, ja sen lisäksi tykkäisin vain lähinnä kävellä. Kävelemisessä tosin sellainen ongelma, että sairastan suolistosairautta, jossa voi tulla ihan yllättäen vessahätä ja kiva jossain kävelypolulla sitten...niin. Asun kuitenkin lähiössä, en keskellä metsää, jossa ei haittaisi. Paikkakunnalla ei ole sisätiloja, joissa juoksuratoja (niissä voi kävelläkin).
Olen ollut normaalipainoinen viimeksi teininä, jolloin skippasin aterioita. Ja niidenkin vuosien aikana on ollut ylipainoa, eli eli...
Eli, eli, seli, seli.
Nyt kyllä pyytäisin tämän kirjoittajaa lukemaan oman tekstinsä, vakavasti!
Tämä on ihan täynnä just samaa selittelyä, jota tuon ohjelman jokainen jakso! En nyt ihan päässyt ymmärtämään, että onko kirjoittaja viilannut ruokavalionsa ja syömisensä vai ei ja ajatteleeko, ettei kannata, koska ei pääse liikkumaan? Se liikkumisella laihduttaminen on todella vaikeaa, jos energiansaanti on överiä. Toimii urheilijoilla, joissa liikunnan ja harkan määrä on todella suuri ja ravitsemuskin tarkkaan mietitty. Osin liikunnan ja muun harrastamisen, kunhan se ei ole ruoanlaitto/leipominen, merkityksestä on viedä aikaa ja ajattelua pois syömisestä, muuta mukavaa tekemistä.
Haluttaessa laihduttaa pitäisi pystyä ajattelemaan, että jollakin tavalla liikutaan, vaikka se oma suosikkilaji ei ole käytettävissä. Selityksen makua kirjoittaa ja ajatella, että ei voi liikkua, kun uimahallit on suljettuina tai ei voi paskoa pitkin metsiä (ja oikeesti ymmärrän suolisairauden hankaluuden, mutta tahallinen kärjistys).
Mikäli haluaa tehdä jotain "esteistä" huolimatta, niin esim. kuntopyöräily kotona. Erilaisilla myynti- ja roskalavapalstoilla on näitä jatkuvasti halvalla tai ilmaiseksi tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on runsaasti ylipainoa, enkä oikein tiedä, miten lähteä laihduttamaan. Ruokavalio on joo yksi asia, mutta kun pitäisi liikkuakin. Uimahallit suljettu, ja sen lisäksi tykkäisin vain lähinnä kävellä. Kävelemisessä tosin sellainen ongelma, että sairastan suolistosairautta, jossa voi tulla ihan yllättäen vessahätä ja kiva jossain kävelypolulla sitten...niin. Asun kuitenkin lähiössä, en keskellä metsää, jossa ei haittaisi. Paikkakunnalla ei ole sisätiloja, joissa juoksuratoja (niissä voi kävelläkin).
Olen ollut normaalipainoinen viimeksi teininä, jolloin skippasin aterioita. Ja niidenkin vuosien aikana on ollut ylipainoa, eli eli...
Eli, eli, seli, seli.
Nyt kyllä pyytäisin tämän kirjoittajaa lukemaan oman tekstinsä, vakavasti!
Tämä on ihan täynnä just samaa selittelyä, jota tuon ohjelman jokainen jakso! En nyt ihan päässyt ymmärtämään, että onko kirjoittaja viilannut ruokavalionsa ja syömisensä vai ei ja ajatteleeko, ettei kannata, koska ei pääse liikkumaan? Se liikkumisella laihduttaminen on todella vaikeaa, jos energiansaanti on överiä. Toimii urheilijoilla, joissa liikunnan ja harkan määrä on todella suuri ja ravitsemuskin tarkkaan mietitty. Osin liikunnan ja muun harrastamisen, kunhan se ei ole ruoanlaitto/leipominen, merkityksestä on viedä aikaa ja ajattelua pois syömisestä, muuta mukavaa tekemistä.
Haluttaessa laihduttaa pitäisi pystyä ajattelemaan, että jollakin tavalla liikutaan, vaikka se oma suosikkilaji ei ole käytettävissä. Selityksen makua kirjoittaa ja ajatella, että ei voi liikkua, kun uimahallit on suljettuina tai ei voi paskoa pitkin metsiä (ja oikeesti ymmärrän suolisairauden hankaluuden, mutta tahallinen kärjistys).
Mikäli haluaa tehdä jotain "esteistä" huolimatta, niin esim. kuntopyöräily kotona. Erilaisilla myynti- ja roskalavapalstoilla on näitä jatkuvasti halvalla tai ilmaiseksi tarjolla.
Kotona voi jumpata mielensä halusta, tehdä kahvakuulaa, käsipainoja, tanssia, kävellä portaita jos sellaisia on, siivota normia kovemmilla tehoilla, kävellä paikallaan kun katselee telkkaa jne jne. Ongelmahan on siinä, että kaikki on kiinni omasta motivaatiosta. Ja kuten muidenkin riippuvuuksien osalta sen ymmärtämisestä, että kukaan ei parannu sinun puolestasi. Kurjaa mutta totta.
Laihdutuksessa suurin merkitys on ruokavaliolla, ei sillä pääseekö uimahalliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon seurannut sitä sarjaa ja ne ihmiset syö ihan käsittämättömän paljon, en itse pystyisi samaan. Yksikin nainen söi ison pizzan ja se oli vasta alkupala! Heti perään söi jotain muuta (en muista mitä) ja sitten vielä jälkiruoaksi kakkua. Sitten parin tunnin päästä taas nälkä. Nehän on venyttäneet vatsalaukkunsa järkyttävän kokoiseksi, se juuri pienennetään leikkauksella. Mutta jos syöminen ei muutu, sekään ei auta vaan vatsalaukku venyy uudelleen.Kyllä tuollainen addiktio on jo sairaus eikä mitään normaalia laiskuudesta johtuvaa lihoamista. Nuo ihmiset elää syödäkseen. Mikään muu ei kiinnosta kuin ahmiminen.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä, jos omaa lihavuudelle altistavan geenin ja tätä kautta nälänsäätelyn tunne ei ole normaalia. Ei kukaan mätä poskettomia määriä ähkyyn oloon ihan silkasta masokismista, vaan heillä on oikeasti nälän tunne. Ei silloin jollekin toiselle normaali annos tunnu missään. Minä esim kamppailen painoni kanssa ja jos minulla on kova nälkä, niin ei se ole talttunut vielä mihinkään vaikkapa 400 gramman annoksesta. Nälkä on vielä silloinkin huutava ja joku toinen olisi siitä määrästä jo ihan maha täynnä ja ähkyssä.
Tämä totta, itse en pysty syömään iltapäivän jälkeen kuin ehkä kevyesti marjoja tms.
Aivan hirvittää tuo pizzan ja hamppareiden syönti tuossa ohjelmassa olisin ähkyssä jos itse söisin.
Vierailija kirjoitti:
Standard American Diet (SAD) johtaa tuohon tilaan. Maissista ja soijasta prosessoitua halpaa roskaruokaa.
Vaikuttaako maissi ja soija hormoonituotantoon?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on runsaasti ylipainoa, enkä oikein tiedä, miten lähteä laihduttamaan. Ruokavalio on joo yksi asia, mutta kun pitäisi liikkuakin. Uimahallit suljettu, ja sen lisäksi tykkäisin vain lähinnä kävellä. Kävelemisessä tosin sellainen ongelma, että sairastan suolistosairautta, jossa voi tulla ihan yllättäen vessahätä ja kiva jossain kävelypolulla sitten...niin. Asun kuitenkin lähiössä, en keskellä metsää, jossa ei haittaisi. Paikkakunnalla ei ole sisätiloja, joissa juoksuratoja (niissä voi kävelläkin).
Olen ollut normaalipainoinen viimeksi teininä, jolloin skippasin aterioita. Ja niidenkin vuosien aikana on ollut ylipainoa, eli eli...
Kalorit 1300 ja vaikka kuntopyöräilyä kuten joku ehdotti.
Et voi syödä kuin viimeistä päivää jos haluat laihtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyshäiriöhän tuo on. Ainahan niillä on joku trauma taustalla, jota ei ole osattu käsitellä aikanaan vaan ruuasta on haettu lohtua. Todella surullinen ohjelma.
Aika monella on ollut seksuaalista hyväksikäyttöä lapsena , jäänyt käsittelemättä ja ovat lohdukkeeksi turvautuneet ruokaan.
Voi olla myös syntymässä kokematta jäänyt stressi.
Vierailija kirjoitti:
Välillä kyllä tuntuu, ettei moni ole mielenterveytensä vuoksi käsittänyt, mihin ongelmaan ovat lähteneet. Useat noista ihmisistä vaikuttavat persoonaltaan vakavasti häiriintyneiltä. Pystyvät esimerkiksi kieltämään viimeiseen asti, että olisivat syöneet mitään, vaikka paino nousee. Hirvittää myös nuo riippuvuussuhteet omaisiin, jotka kantavat lihavaa sairaalloisen lihavalle ihmiselle.
Aha. Jos on ylipainoinen lapsi niin hän on mielenterveystapaus jolla riippuvuus omaisiin.
Tämäkin kiinnostaa kirjoitti:
Minä mietin ihmissuhdedynamiikkaa ja psykologiaa, joka moisen lihomisen mahdollistaa. Kun miettii miten vaikea on saada perheenjäsentä käymään ruokakaupassa, niin mitenhän häntä joutuisi painostamaan ja henkisesti kiduttamaan, että kantaisi mulle ämpärissä friteerattua kanaa ja lihottaisi edes 300-kiloiseksi?
Saati että vielä pesisi kaikki vekit ja talkitsisi jne, voi kamala. Ja tätä samaa päivästä toiseen 15-30 vuotta. Ja millä rahalla se mättö ostetaan, kun ei työssä kyetä käymään?
Noin lihavista yksikään (väitän) ei ole psyykkisesti terve. Sitä valitusta, kitinää, mankumista ja "No'one knows how hard I've tried..." ja itketään, kilahdetaan, syytellään muita, syödään "kostoksi" 50 kg lisää kanaa.
Joillain ongelma on ylisukupolvinen: kun perhe tulee kylään, siinä ei ole yhtäkään alle 200-kiloista. Onko heillä Prader-Willin syndrooma?
(Oirekuvauksesta muuten tuli mieleeni palstan kilttimies. Kimakka ääni, laskeutumattomat kivekset ja pituus 155 cm.)
https://www.norio-keskus.fi/tietoa/diagnoosikohtaista-tietoa/prader-wil…
Voi että. Nettidiagnoosi koko perheestä. Mites naapurit, mikä heitä vaivaa?
Olen törmännyt kateussyömiseen! Tai niin ainakin itse kutsuin sitä.
Ystäväni on 160-180 kg, hän on yrittänyt laihduttaa monta kertaa siinä onnistumatta. Itse painan 56 kg. Kerran ystäväni oli tehnyt makaronilaatikkoa ja syötyämme otin ihan pikkaisen lisää. Ystäväni katsoi tosi kummallisesti, se oli sekoitus uhmaa ja jotain muuta mitä en osaa selittää ja sanoi että jos sinäkin otat lisää niin minäkin otan.
Siitä jäi jotenkin hämmentynyt olo, miksi toisen ihmisen pitää ottaa lisää jos minäkin otan, eikö yleensä nälkään syödä eikä sen takia että toinen ei saisi enemmän ruokaa kuin toinen?