Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi nainen sanoo että mikään ei ole vialla, vaikka oikeasti on?
Naisten suoranainen tyyppivika
19.02.2021 |
Niin, miksi nainen mököttää ja kun kysyy, että onko jokin vialla, niin vastaus on "ei". Silti se paistaa kilomerin päähän, että jokin vaivaa. Miksi se pitää valehdella eikä voi sanoa suoraan?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tämän keskustelun miehet ainakin vaikuttavat melko naisvihamielisiltä, joten toivon ettei heillä edes suhdetta ole...
Mistä tiedät mitä sukupuolta kukin edustaa? Laita kommenttinumerot tähän
Elleivät vaimoistaan ja tyttöystävistään kirjoittavat ole miehiä, niin sitten täällä on tosi paljon naispareja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin samaa pelleilyä erään naisen kohdalla, tein jotain väärin ja tämä sitten teeskenteli koko päivän että on sairas, huono olo yms. kunnes illalla tai seuraavana päivänä räjähti möykkäämään siitä mitä tein. Tuosta kaavasta alkoi tietämään, että jahas oon taas mokannut jotain kun muija kipeenä. Miksei voi vaan heti sanoa.
Oli niin järkyttynyt pettämisestäsi tai muusta perseilystäsi, että oli suorastaan fyysisesti sairas, ja sinä vain viattomasti ihmettelit että "miksei voi vaan sanoa"?
No ei, ei mitään tuollaista mitä itse olet kokenut ja purat nyt selvästi patoutumiasi. Vaan ihan oikeasti mitättömiä juttuja tyyliin unohdin vessanpöntön rinkulan ylös.
Unohdit rinkulan ylös tuhannetta kertaa eli osoitit 999.:ä kertaa viis veisaavasi puolison toiveista. Hän on väsynyt ja epätoivoinen.
Vessanpöntön rinkula taas oikein malliesimerkki, miten kaiken pitäisi mennä naisten ehdoilla. Yhtä lailla samalla vaivallahan se nainen sen rinkulan laskee kuin mies nostaa. Tasa-arvo?
Jos rinkula on ylhäällä, olet vetänyt vessan kansi auki. Onko sinulla mitään käsitystä, miksi niin ei pidä tehdä? En haluaisi asua laisesi possun kanssa 🤮. Ja onneksi ei tarvitsekaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse sanon ettei mua vaivaa mikään koska tiedän asian kertomisen johtavan riitaan. Mies on todella huono kommunikoimaan eikä osaa ottaa vastaan mitään kritiikkiä huutamatta ja raivostumatta. Mies saattaa menettää malttinsa jopa asioista mitkä ei liity häneen jos kerron mikä harmittaa. Hänellä on automaattinen reaktio väittää vastaan kun kerron mikä on vialla tai ottaa päähän. Jos vaikka kerron että ärsyttää kun töissä meni yksi asia pieleen miehen mielestä minä olen toiminut väärin ja minun olisi pitänyt tehdä jotain eri tavalla. Sitten kun kerron oman kantani alkaa inttäminen ja lopulta huuto. Miksi kertoisin yhtään mitään? Ja jos harmitukseni johtuu esimerkiksi siitä että mies on jättänyt jotain tekemättä, asiasta on turha sanoa koska a. toivon mahdottomia ja olen väärässä, b. asia ei muutu pyynnöistä huolimatta. Tässä hyvänä esimerkkinä kaapin ovien sulkeminen (tai siis sen tekemättä jättäminen).
Eikä! Olin luullut, että mun mies on ainoa laatuaan, mutta onhan noita näköjään muitakin.
Otan osaa, mä niin tiedä mitä toi on. 😞
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sanon ettei mua vaivaa mikään koska tiedän asian kertomisen johtavan riitaan. Mies on todella huono kommunikoimaan eikä osaa ottaa vastaan mitään kritiikkiä huutamatta ja raivostumatta. Mies saattaa menettää malttinsa jopa asioista mitkä ei liity häneen jos kerron mikä harmittaa. Hänellä on automaattinen reaktio väittää vastaan kun kerron mikä on vialla tai ottaa päähän. Jos vaikka kerron että ärsyttää kun töissä meni yksi asia pieleen miehen mielestä minä olen toiminut väärin ja minun olisi pitänyt tehdä jotain eri tavalla. Sitten kun kerron oman kantani alkaa inttäminen ja lopulta huuto. Miksi kertoisin yhtään mitään? Ja jos harmitukseni johtuu esimerkiksi siitä että mies on jättänyt jotain tekemättä, asiasta on turha sanoa koska a. toivon mahdottomia ja olen väärässä, b. asia ei muutu pyynnöistä huolimatta. Tässä hyvänä esimerkkinä kaapin ovien sulkeminen (tai siis sen tekemättä jättäminen).
Mies voi olla vain yksinkertaisesti eri mieltä asioista ja kimpaantuu, kun sinä pidät jääräpäisesti kiinni omasta ajatuksesta etkä osaa avata silmiä sen laajemmin.
Minun vaimo ottaa esim työkavereiden sanomiset usein todella naurettavasti itseensä. Pieniäkin asioita märehtii vielä kotonakin ja minä olen jo lähes loppuunpalanut kuuntelemaan niitä, koska minun mielestäni niissä ei ole mitään vatvomista. Esimerkiksi eräs työkaveri oli sanonut häntä arkajalaksi minun mielestäni eräänlaisena tilannekomiikkana, niin vaimo märehtii sitä asiaa vielä kotonakin, että kun häntä pidetään arkajalkana. Tämä on hyvin tyypillinen tilanne ja minulla menee hermo, kun aina saa kuulla tätä vuodatusta ties mistä asioista. Sitten valittaa minulle, kun edes minulta ei heru ymmärrystä. No hitto soikoon, pitäisikö minun häntä lohduttaa ja sanoa että ihan oikeassa olet (vaikka ei olekaan) ja samalla tukea hänen syytään märehtiä asiaa.
Että kyllä asioilla voi olla monta puolta ja mies voi kimpaantua ihan siksi, koska on eri mieltä ja on loppuunpalanut kuuntelemaan vanhaa virttä.No pitäisi. Pitäisi ymmärtää ja lohduttaa. Omaa vaimoasi! Ethän sinä tiedä miten asia oikeasti on. Etkä sinä voi sanella mitkä asiat saa vaivata ja mitkä ei saa. Et ole auktoriteetti joka määrittää oikean suhtautumistavan. -eri
Eli minun pitäisi heittää oma mielipide pois ja ruveta vetämään roolia, että olen samaa mieltä, vaikken olekaan? Joo, kyllä se työpaikan Liisa varmaan sanoi sinua arkajalaksi ihan ilkeyttään ja halusi syvästi loukata sinua. Märehditään yhdessä eikä vaan ikinä ajatella, että onkohan tässä nyt ylireagoitu.
Kun ei usko toisenlaista näkemystä rauhallisella selityksellä, niin en vaan jaksa ainaista samaa levyä. Menee mielenterveys, jos rupeat vetämään jotain roolia ja vielä yrität märehtiä myötämärehdinnällä jotain asiaa, jossa ei mielestäsi ole todellisuudessa mitään järkeä.Ei vaimosi ylireagoi. On ihan puhtaasti sinun mielipiteesi että hän ylireagoi. Ei ole mikään ihme että menee "märehtimiseksi" kun luulet voivasi sanella vaimollesi miten hänen kuuluu tilanteet tulkita. Vaikka et itse ollut edes paikalla. Joskus olisi ihan hyvä pitää ne mölyt mahassa ja antaa puolison puhua murheistaan, kun hän selvästi haluaa puhua. Et sinä siihen hajoa vaikka antaisit muillekin tilaa elää.
Mutta itse koen tuon lähinnä henkisenä väkivaltana minua kohtaan, että minun pitäisi koko ajan sympata ja myötäelää naurettavissa asioissa, jotka aikuisen pitäisi osata käsitellä aikuisen tavoin.
Jaksaisitko sinä koko ajan kuunnella, jos sinulla olisi ukko, joka säännöllisesti koko illan jauhaisi sinulle aina siitä, että kun töissä työkaveri-Timo sanoo hänellä olevan väärän värinen paita päällä. Ymmärrät itsekin, että nyt on tehty kärpäsestä härkänen, mutta kun ukkosi on toista mieltä märehtien asiaa tuntikausia, niin sinunkin pitää tunnollisesti käyttää elämäsi myötäelämiseen teatteria vetäen.
Kaiken lisäksi vaimoni tulee hyvin työkavereiden kanssa toimeen, eli siellä ei mitään todellista kiusaamista tms ole, mutta jos ihminen jokaisen letkautuksen ottaa itseensä, niin raskas elämä tulee.
Mitä itse ajattelisit, jos sinulla olisi jokin selkkaus työpaikalla vaikkapa pomosi kanssa, ja vaimosi symppaisi täysillä pomoasi ja vähättelisi sinun tunteitasi? Olisko kiva?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sanon ettei mua vaivaa mikään koska tiedän asian kertomisen johtavan riitaan. Mies on todella huono kommunikoimaan eikä osaa ottaa vastaan mitään kritiikkiä huutamatta ja raivostumatta. Mies saattaa menettää malttinsa jopa asioista mitkä ei liity häneen jos kerron mikä harmittaa. Hänellä on automaattinen reaktio väittää vastaan kun kerron mikä on vialla tai ottaa päähän. Jos vaikka kerron että ärsyttää kun töissä meni yksi asia pieleen miehen mielestä minä olen toiminut väärin ja minun olisi pitänyt tehdä jotain eri tavalla. Sitten kun kerron oman kantani alkaa inttäminen ja lopulta huuto. Miksi kertoisin yhtään mitään? Ja jos harmitukseni johtuu esimerkiksi siitä että mies on jättänyt jotain tekemättä, asiasta on turha sanoa koska a. toivon mahdottomia ja olen väärässä, b. asia ei muutu pyynnöistä huolimatta. Tässä hyvänä esimerkkinä kaapin ovien sulkeminen (tai siis sen tekemättä jättäminen).
Mies voi olla vain yksinkertaisesti eri mieltä asioista ja kimpaantuu, kun sinä pidät jääräpäisesti kiinni omasta ajatuksesta etkä osaa avata silmiä sen laajemmin.
Minun vaimo ottaa esim työkavereiden sanomiset usein todella naurettavasti itseensä. Pieniäkin asioita märehtii vielä kotonakin ja minä olen jo lähes loppuunpalanut kuuntelemaan niitä, koska minun mielestäni niissä ei ole mitään vatvomista. Esimerkiksi eräs työkaveri oli sanonut häntä arkajalaksi minun mielestäni eräänlaisena tilannekomiikkana, niin vaimo märehtii sitä asiaa vielä kotonakin, että kun häntä pidetään arkajalkana. Tämä on hyvin tyypillinen tilanne ja minulla menee hermo, kun aina saa kuulla tätä vuodatusta ties mistä asioista. Sitten valittaa minulle, kun edes minulta ei heru ymmärrystä. No hitto soikoon, pitäisikö minun häntä lohduttaa ja sanoa että ihan oikeassa olet (vaikka ei olekaan) ja samalla tukea hänen syytään märehtiä asiaa.
Että kyllä asioilla voi olla monta puolta ja mies voi kimpaantua ihan siksi, koska on eri mieltä ja on loppuunpalanut kuuntelemaan vanhaa virttä.No pitäisi. Pitäisi ymmärtää ja lohduttaa. Omaa vaimoasi! Ethän sinä tiedä miten asia oikeasti on. Etkä sinä voi sanella mitkä asiat saa vaivata ja mitkä ei saa. Et ole auktoriteetti joka määrittää oikean suhtautumistavan. -eri
Eli minun pitäisi heittää oma mielipide pois ja ruveta vetämään roolia, että olen samaa mieltä, vaikken olekaan? Joo, kyllä se työpaikan Liisa varmaan sanoi sinua arkajalaksi ihan ilkeyttään ja halusi syvästi loukata sinua. Märehditään yhdessä eikä vaan ikinä ajatella, että onkohan tässä nyt ylireagoitu.
Kun ei usko toisenlaista näkemystä rauhallisella selityksellä, niin en vaan jaksa ainaista samaa levyä. Menee mielenterveys, jos rupeat vetämään jotain roolia ja vielä yrität märehtiä myötämärehdinnällä jotain asiaa, jossa ei mielestäsi ole todellisuudessa mitään järkeä.Ei vaimosi ylireagoi. On ihan puhtaasti sinun mielipiteesi että hän ylireagoi. Ei ole mikään ihme että menee "märehtimiseksi" kun luulet voivasi sanella vaimollesi miten hänen kuuluu tilanteet tulkita. Vaikka et itse ollut edes paikalla. Joskus olisi ihan hyvä pitää ne mölyt mahassa ja antaa puolison puhua murheistaan, kun hän selvästi haluaa puhua. Et sinä siihen hajoa vaikka antaisit muillekin tilaa elää.
Mutta itse koen tuon lähinnä henkisenä väkivaltana minua kohtaan, että minun pitäisi koko ajan sympata ja myötäelää naurettavissa asioissa, jotka aikuisen pitäisi osata käsitellä aikuisen tavoin.
Jaksaisitko sinä koko ajan kuunnella, jos sinulla olisi ukko, joka säännöllisesti koko illan jauhaisi sinulle aina siitä, että kun töissä työkaveri-Timo sanoo hänellä olevan väärän värinen paita päällä. Ymmärrät itsekin, että nyt on tehty kärpäsestä härkänen, mutta kun ukkosi on toista mieltä märehtien asiaa tuntikausia, niin sinunkin pitää tunnollisesti käyttää elämäsi myötäelämiseen teatteria vetäen.
Kaiken lisäksi vaimoni tulee hyvin työkavereiden kanssa toimeen, eli siellä ei mitään todellista kiusaamista tms ole, mutta jos ihminen jokaisen letkautuksen ottaa itseensä, niin raskas elämä tulee.No mutta sehän se tässä keskiössä on että onko naisesi kokonaisuudessa niin hyvä ja ihana että jaksat myös niitä raskaampia puolia hänessä? Jos tuntuu että ei niin älä turhaa aikaasi tuhlaa vaan etsi itsellesi sellainen puoliso jota jaksat arjessa kuunnella.
Sepä se on, kun muutoin hyvä nainen on pilattu tuolla raskaalla ainaisella pienistä valittamisilla. Kyllä minä hänen kanssaan siitä huolimatta olen, mutta en ikinä opi niitä valituksia ymmärtämään. Opin vain hammasta purren sietämään ja samalla sulattamaan sitä, että se aiheuttaa myös minulle pahaa oloa ja stressiä.
Jos kerran tiedät, että mistään vakavasta ei oikeasti ole kyse ja että vaimosi kuitenkin haluaa asiaa purkaa, niin on todella kummallista ettet voi suhtautua asiaan sen vaatimalla keveydellä vaan hammasta purren saat pahaa oloa ja stressiä. Käykö sinulla mielenterveyden päälle, ellei vaimosi aina esitä aurinkoista ja reipasta? Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin nainen vain ihmettelee kun mies ei lue ajatuksia.
Tuli uuden naisen kanssa sänkyongelmia, ensin tein juttuja mistä vaikutti pitävän suuresti. Seuraavalla kerralla samat temput ei enää toimineetkaan ja naisen kieltäytymistä seurasi tällainen "kaikki kunnossa vaikkei olekaan"-mökötys. Vasta paljon myöhemmin sitten kesken tv:n katsomisen ykskaks nainen oksentaa kaikki ulos vihaisena kuinka väärin tein. Itse olin suu pyöreenä moilasena siinä, kun en meinannut ymmärtää että miten kiva juttu muuttuukin heti seuraavana päivänä suurinpiirtein raiskausta vastaavaksi teoksi. Pitäisi siis ajatuksia kyetä lukemaan mistä nainen milloinkin tykkää ja ei tykkää, kun kokemuksiinkaan ei voi luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin samaa pelleilyä erään naisen kohdalla, tein jotain väärin ja tämä sitten teeskenteli koko päivän että on sairas, huono olo yms. kunnes illalla tai seuraavana päivänä räjähti möykkäämään siitä mitä tein. Tuosta kaavasta alkoi tietämään, että jahas oon taas mokannut jotain kun muija kipeenä. Miksei voi vaan heti sanoa.
Oli niin järkyttynyt pettämisestäsi tai muusta perseilystäsi, että oli suorastaan fyysisesti sairas, ja sinä vain viattomasti ihmettelit että "miksei voi vaan sanoa"?
No ei, ei mitään tuollaista mitä itse olet kokenut ja purat nyt selvästi patoutumiasi. Vaan ihan oikeasti mitättömiä juttuja tyyliin unohdin vessanpöntön rinkulan ylös.
Unohdit rinkulan ylös tuhannetta kertaa eli osoitit 999.:ä kertaa viis veisaavasi puolison toiveista. Hän on väsynyt ja epätoivoinen.
Vessanpöntön rinkula taas oikein malliesimerkki, miten kaiken pitäisi mennä naisten ehdoilla. Yhtä lailla samalla vaivallahan se nainen sen rinkulan laskee kuin mies nostaa. Tasa-arvo?
Jos rinkula on ylhäällä, olet vetänyt vessan kansi auki. Onko sinulla mitään käsitystä, miksi niin ei pidä tehdä? En haluaisi asua laisesi possun kanssa 🤮. Ja onneksi ei tarvitsekaan.
Ja onneksi minun ei tarvitse asua tuollaisen pöpökammoisen hygieniahullun kanssa, jokka on luultavasti 10 erilaista terveysvaivaa ja allergiaa siitä johtuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen ei välttämättä itsekään osaa eritellä, mikä on vialla. Tai uskalla. Tai halua. Ei se todennäköisesti valehtelua ole.
Kuinka ihmeessä ei voi tietää mikä on vialla, kun joku on vialla? Onko tämä taas joku rakenteellisesta aivojen erosta sukupuolten välillä johtuva juttu. Kyllä minulle ainakin miehenä on aina selvä se syy jos joku pännii. Mutta taidankin olla senverran yksinkertainen, kuten miehet yleensä eikä päässä ole 10000km piuhaa tuhannen sykkyrällä kuin naisilla niin etteivät itsekään tiedä missä mennään.
Ihminen joka väittää että ei tiedä miksi on onneton tai vihainen, valehtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin nainen vain ihmettelee kun mies ei lue ajatuksia.
Tuli uuden naisen kanssa sänkyongelmia, ensin tein juttuja mistä vaikutti pitävän suuresti. Seuraavalla kerralla samat temput ei enää toimineetkaan ja naisen kieltäytymistä seurasi tällainen "kaikki kunnossa vaikkei olekaan"-mökötys. Vasta paljon myöhemmin sitten kesken tv:n katsomisen ykskaks nainen oksentaa kaikki ulos vihaisena kuinka väärin tein. Itse olin suu pyöreenä moilasena siinä, kun en meinannut ymmärtää että miten kiva juttu muuttuukin heti seuraavana päivänä suurinpiirtein raiskausta vastaavaksi teoksi. Pitäisi siis ajatuksia kyetä lukemaan mistä nainen milloinkin tykkää ja ei tykkää, kun kokemuksiinkaan ei voi luottaa.
Naisten mielipide vaihtuu monta kertaa päivässä.
Kun keskiverto naiselta kysyy että mitä hän tahtoo niin tulee vain ympäripyöreätä roskaa.
Jos mies tekee noin, niin se on väärin. Jos mies tekee näin, niin se on väärin. Jos mies kysyy naiselta että mistä nainen pitää, niin nainen suuttuu ja sanoo että miehen pitäisi itse se tietää????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sanon ettei mua vaivaa mikään koska tiedän asian kertomisen johtavan riitaan. Mies on todella huono kommunikoimaan eikä osaa ottaa vastaan mitään kritiikkiä huutamatta ja raivostumatta. Mies saattaa menettää malttinsa jopa asioista mitkä ei liity häneen jos kerron mikä harmittaa. Hänellä on automaattinen reaktio väittää vastaan kun kerron mikä on vialla tai ottaa päähän. Jos vaikka kerron että ärsyttää kun töissä meni yksi asia pieleen miehen mielestä minä olen toiminut väärin ja minun olisi pitänyt tehdä jotain eri tavalla. Sitten kun kerron oman kantani alkaa inttäminen ja lopulta huuto. Miksi kertoisin yhtään mitään? Ja jos harmitukseni johtuu esimerkiksi siitä että mies on jättänyt jotain tekemättä, asiasta on turha sanoa koska a. toivon mahdottomia ja olen väärässä, b. asia ei muutu pyynnöistä huolimatta. Tässä hyvänä esimerkkinä kaapin ovien sulkeminen (tai siis sen tekemättä jättäminen).
Mies voi olla vain yksinkertaisesti eri mieltä asioista ja kimpaantuu, kun sinä pidät jääräpäisesti kiinni omasta ajatuksesta etkä osaa avata silmiä sen laajemmin.
Minun vaimo ottaa esim työkavereiden sanomiset usein todella naurettavasti itseensä. Pieniäkin asioita märehtii vielä kotonakin ja minä olen jo lähes loppuunpalanut kuuntelemaan niitä, koska minun mielestäni niissä ei ole mitään vatvomista. Esimerkiksi eräs työkaveri oli sanonut häntä arkajalaksi minun mielestäni eräänlaisena tilannekomiikkana, niin vaimo märehtii sitä asiaa vielä kotonakin, että kun häntä pidetään arkajalkana. Tämä on hyvin tyypillinen tilanne ja minulla menee hermo, kun aina saa kuulla tätä vuodatusta ties mistä asioista. Sitten valittaa minulle, kun edes minulta ei heru ymmärrystä. No hitto soikoon, pitäisikö minun häntä lohduttaa ja sanoa että ihan oikeassa olet (vaikka ei olekaan) ja samalla tukea hänen syytään märehtiä asiaa.
Että kyllä asioilla voi olla monta puolta ja mies voi kimpaantua ihan siksi, koska on eri mieltä ja on loppuunpalanut kuuntelemaan vanhaa virttä.No pitäisi. Pitäisi ymmärtää ja lohduttaa. Omaa vaimoasi! Ethän sinä tiedä miten asia oikeasti on. Etkä sinä voi sanella mitkä asiat saa vaivata ja mitkä ei saa. Et ole auktoriteetti joka määrittää oikean suhtautumistavan. -eri
Oikeaa rakkautta on sanoa asiat niin kuin ne on.
Tuollainen valittaminen on lapsellista ja naurettavaa
Mulla on muutama kaveri tuommoinen.
Erään kerran eräs näistä sitten suuttui taas ties mistä miehelleen ja alkoi pitämään mykkäkouluaan. "ei mulla mikään ole" tai "sä kyllä tiedät mikä mulla on".
Mun miehellä on vähän sama tapa ja mä olen sille monesti sanonut, etten lähde noihin mykkiksiin mukaan. Sä joko kerrot mikä vaivaa tai sitten lopettaa mykkäilyn. MÄ EN OLE AJATUSTENLUKIJA!
Samaa sanoin kaverillekin ja se jäi ihan hämmästyneenä kattomaan, että mitä hittoa. Se silloin vasta tajus, että hän vaatii mieheltään paljon. Se kaveri on täysmulkku ja sillä on paljon sydämellä, josta sen pitäisi sitten arvailla, mitä tuli väärin tehneeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska on ihan turhaa yrittää saada miestä ymmärtämään mistä on kysymys, ei kuuntele tai ei vaan älyä, joten parempi vaan antaa olla. Ja alkaa katselemaan omaa kämppää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin samaa pelleilyä erään naisen kohdalla, tein jotain väärin ja tämä sitten teeskenteli koko päivän että on sairas, huono olo yms. kunnes illalla tai seuraavana päivänä räjähti möykkäämään siitä mitä tein. Tuosta kaavasta alkoi tietämään, että jahas oon taas mokannut jotain kun muija kipeenä. Miksei voi vaan heti sanoa.
Oli niin järkyttynyt pettämisestäsi tai muusta perseilystäsi, että oli suorastaan fyysisesti sairas, ja sinä vain viattomasti ihmettelit että "miksei voi vaan sanoa"?
No ei, ei mitään tuollaista mitä itse olet kokenut ja purat nyt selvästi patoutumiasi. Vaan ihan oikeasti mitättömiä juttuja tyyliin unohdin vessanpöntön rinkulan ylös.
Unohdit rinkulan ylös tuhannetta kertaa eli osoitit 999.:ä kertaa viis veisaavasi puolison toiveista. Hän on väsynyt ja epätoivoinen.
Vessanpöntön rinkula taas oikein malliesimerkki, miten kaiken pitäisi mennä naisten ehdoilla. Yhtä lailla samalla vaivallahan se nainen sen rinkulan laskee kuin mies nostaa. Tasa-arvo?
Jos rinkula on ylhäällä, olet vetänyt vessan kansi auki. Onko sinulla mitään käsitystä, miksi niin ei pidä tehdä? En haluaisi asua laisesi possun kanssa 🤮. Ja onneksi ei tarvitsekaan.
Ja onneksi minun ei tarvitse asua tuollaisen pöpökammoisen hygieniahullun kanssa, jokka on luultavasti 10 erilaista terveysvaivaa ja allergiaa siitä johtuen.
Sinä siis vedät vessan kansi ylhäällä? YÄK!
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/23/laita-vessanponton-kansi-kiinn…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sanon ettei mua vaivaa mikään koska tiedän asian kertomisen johtavan riitaan. Mies on todella huono kommunikoimaan eikä osaa ottaa vastaan mitään kritiikkiä huutamatta ja raivostumatta. Mies saattaa menettää malttinsa jopa asioista mitkä ei liity häneen jos kerron mikä harmittaa. Hänellä on automaattinen reaktio väittää vastaan kun kerron mikä on vialla tai ottaa päähän. Jos vaikka kerron että ärsyttää kun töissä meni yksi asia pieleen miehen mielestä minä olen toiminut väärin ja minun olisi pitänyt tehdä jotain eri tavalla. Sitten kun kerron oman kantani alkaa inttäminen ja lopulta huuto. Miksi kertoisin yhtään mitään? Ja jos harmitukseni johtuu esimerkiksi siitä että mies on jättänyt jotain tekemättä, asiasta on turha sanoa koska a. toivon mahdottomia ja olen väärässä, b. asia ei muutu pyynnöistä huolimatta. Tässä hyvänä esimerkkinä kaapin ovien sulkeminen (tai siis sen tekemättä jättäminen).
Mies voi olla vain yksinkertaisesti eri mieltä asioista ja kimpaantuu, kun sinä pidät jääräpäisesti kiinni omasta ajatuksesta etkä osaa avata silmiä sen laajemmin.
Minun vaimo ottaa esim työkavereiden sanomiset usein todella naurettavasti itseensä. Pieniäkin asioita märehtii vielä kotonakin ja minä olen jo lähes loppuunpalanut kuuntelemaan niitä, koska minun mielestäni niissä ei ole mitään vatvomista. Esimerkiksi eräs työkaveri oli sanonut häntä arkajalaksi minun mielestäni eräänlaisena tilannekomiikkana, niin vaimo märehtii sitä asiaa vielä kotonakin, että kun häntä pidetään arkajalkana. Tämä on hyvin tyypillinen tilanne ja minulla menee hermo, kun aina saa kuulla tätä vuodatusta ties mistä asioista. Sitten valittaa minulle, kun edes minulta ei heru ymmärrystä. No hitto soikoon, pitäisikö minun häntä lohduttaa ja sanoa että ihan oikeassa olet (vaikka ei olekaan) ja samalla tukea hänen syytään märehtiä asiaa.
Että kyllä asioilla voi olla monta puolta ja mies voi kimpaantua ihan siksi, koska on eri mieltä ja on loppuunpalanut kuuntelemaan vanhaa virttä.No pitäisi. Pitäisi ymmärtää ja lohduttaa. Omaa vaimoasi! Ethän sinä tiedä miten asia oikeasti on. Etkä sinä voi sanella mitkä asiat saa vaivata ja mitkä ei saa. Et ole auktoriteetti joka määrittää oikean suhtautumistavan. -eri
Oikeaa rakkautta on sanoa asiat niin kuin ne on.
Tuollainen valittaminen on lapsellista ja naurettavaa
Näin minäkin olen sanonut miehelleni. Hän väittää, että olen epäempaattinen k•sipää.
Miten mies voisi tulla toimeen naisen kanssa, kun naiset eivät tule toimeen edes keskenään? Naiset samalla työpaikalla kyräilee heti keskenään, kun taas miehet tulee keskimäärin hyvin toimeen omassa porukassa.
Varmaan sellainen muunsukupuolinen hybridi, jolla olisi isot tissit ja lerssi haarovälissä, tulisi naisten kanssa parhaiten toimeen.
Alue: Aihe vapaa
Naiset on ainaisia 15-vuotiaita.