Oikeastiko kotihoidontuki vain reilu 300?! Miten teillä on vara hoitaa lapsi kotona?

Oli 10 000 säästössä, että pystyin hoitamaan oman puoleni lainasta ja muista menoista. Lisäksi menin molempien lasten hoitovapaalla sivutöihin muutamaksi tunniksi viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva kun Afrikan sarvesta kotoisin olevien ei tarvitse miettiä näitä lainkaan. On se "kiva" katsoa kun näillä on suur perheitä, on pelit ja vehkeet ja puhelimet kaikilla. Itsellä varaa just ja just siihen yhteen joka joutui vuoden vanhana päiväkotiin. Ja kyllä, oli säästöjä. Mutta valitsin näin koska halusin pitää säästöt oikeasti pahan päivän varalle enkä arkeen. Tämä maa on epäreilu. Anteeks, meni vähän ohi aiheen, mutta tämä nyt tuli mielen päälle.

Ne ei saa yhtään enempää tukia, mutta osaavat olla vähempään tyytyväisiä ja tulevat vähemmällä toimeen.

Tervetuloa Suomen ilmastoon. Voisi ollut toissayökin olla melko kylmä pikkuvauvan kanssa ulkosalla kun pakkasta oli - 28 C. Kyllä mun mielestä olisi reilua, että vanhempi saisi pikkulapsen hoidosta edes sen saman pienimmän summan, mitä työtön saa. Vanhemmalla kuitenkin kädet täynnä työtä ja lapsi elätettävänä. Pienin työttömyysraha taitaa olla lähes kolminkertainen kotihoidontukeen verrattuna.

Ps. Mulla on lapset tehty, mutta silti näen nykyjärjestelmän tosi typeränä. Siinä ei ajatella yhtään lasten hyvinvointia ja etua.

Ajatushan onkin, että vanhemmat elättävät itsensä ja lapsensa. Ei toiset töissä käyvät ihmiset verorahoilla.

Mutta kun se lasten päivähoito on paljon kalliinpaa yhteiskunnalle. Se maksaa alueesta riipuen 1200-1500 e/kk/lapsi. Jos keskituloinen äiti menee töihin, ei se maksa sitä summaa yhteiskunnalle takaisin. Eikä varsinkaan jos lapsia on useampia. Ja pienen lapsen etu olisi se kotihoito, mutta kun tätä ei ymmärretä, niin ei ymmärretä. Eli lapset ja perheet voisivat paremmin ja hoidettaisiin HALVEMMALLA, kun rahat suunnattaisiin toisin.

Itseasiassa kustannuksia ei voi arvioida pelkästään noin. Pitää myös miettiä työllistymisvaikutuksia. Mitkä mahdollisuudet naisella on työllistyä (varsinkaan omalle alalleen), jos on ollut vaikkapa 5 vuotta kotona ja mitä kustannuksia siitä sitten yhteiskunnalle seuraa, jos iso osa äitejä jää työttömäksi. Tämähän ei ole ongelma niille, joilla on vakituinen työpaikka. Yhä harvemmalla kuitenkaan enää on. Määräaikaiset työt ovat koko ajan lisääntyneet ja suuri osa naisista saa sen vakituisen työpaikan vasta ns. lapsentekoiän päätyttyä.

Jos työnantajien asenne cvn isompia tai pienempiä aukkoja kohtaan ei muutu jossain vaiheessa saavutetaan tilanne jossa lähes kukaan ei kelpaa työnantajille. Olen seurannut tätä menoa jo useammalla alalla. Eläkeikäiset painaa töissä vaikka pääsisivät eläkkeelle ja samalla alalta valmistuneet nuoret on työttömiä jo pahimmassa tapauksessa useammatta vuotta. Sitten kun joku jää vihdoin eläkkeelle ei ketään näistä nuorista valita koska liian tyhjä cv.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotihoidontuki on kyllä pelkkä vitsi. Verot vielä pois, niin hyvä kun parisataa euroa jää käteen. Lapsi täyttää pian vuoden ja on pakko palata töihin ja laittaa lapsi hoitoon, kun ei talous muuten kestä. Periaatteessa palaan kyllä jo mielelläni töihin, mutta toisaalta myös surettaa laittaa lapsi näin pienenä hoitoon. No sen siitä saa, kun ei nai miestä rahasta vaan rakkaudesta.

Samaa mieltä kanssasi kotihoidontuesta, mutta ärsytti viimeinen lause. Eiköhän suurin osa naisista ota sen miehen rakkaudesta. Me tavattiin lähes 18 vuotta sitten. Molemmat oltiin silloin köyhiä opiskelijoita. Itseasiassa mulla oli silloin enemmän säästöjä ja maksoin pois miehen puhelin- ja visalaskuja. Nyt olemme molemmat akateemisia ja hyväpalkkaisissa hommissa. Mulla on hyvätuloinen mies, mutta kyllä se on otettu rakkaudesta. Ärsyttää, että aina hyvätuloisten miesten vaimot leimataan siipeilijöiksi ja rahan perässä juoksijoiksi.

Anteeksi, en tarkoittanut leimata tai tuomita ketään. Omalla kohdallani tilanne on, että mieheni ei ole eikä tule olemaan erityisen kovatuloinen ikinä ja halusin tuossa viimeisessä lauseessani kai puolustautua mahdollisia "Oma vika, mitäs et hankkinut hyvätuloisempaa puolisoa"-kommentteja vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Miehen tuloilla ja minun säästöillä. Olen koko ikäni säästänyt, etenkin sen varalle, että saan olla lasteni kanssa pidempään kotona.

Ei hitto, lapsettomuus kohdallani on näköjään oikeasti ollut oikea valinta, ei mulla ole koskaan edes käynyt mielessä, saatika varsinkaan nuorena että säästäisin lapsentekoa varten. Säästänyt ja sijoittanut olen mutta en koskaan ikinä ole tullut edes puolittain ajatelleeksi tuota😳

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaan pelotellaan tuolla 1-vuotiaan hoitoon laittamisella esikkojen vanhempia. Pääosa tuonikäisistä lapsista tottuu hoitoon parissa viikossa ja jää sen jälkeen sinne oikein mielellään.

En kritisoi kotiäitiyttä. Jos kuitenkin on kokemusta vain vanhempien lapsien hoidonaloituksesta, sitä ei oikein voi verrata 1-vuotiaisiin. Se sopeutuminen voi olla 2-3-vuotiaalla itseasiassa paljon haastavampaa kuin 1-vuotiaalla.

Jos päiväkodissa on osaavaa henkilökuntaa, kaikki menee varmasti hyvin. En sitten tiedä, onko tässäkin asiassa eroja pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä maakuntien eduksi. Itselläni on positiivista kokemusta nimenomaan jälkimmäisestä.

Kiitos tästä kommentista. Ottaa koville laittaa 1-vuotias esikoinen kohta hoitoon, mutta muitakaan mahdollisuuksia meillä ei ole. Oloa ei paljon helpota, kun ihmiset surkuttelevat, että noin pieni joutuu jo päivähoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva kun Afrikan sarvesta kotoisin olevien ei tarvitse miettiä näitä lainkaan. On se "kiva" katsoa kun näillä on suur perheitä, on pelit ja vehkeet ja puhelimet kaikilla. Itsellä varaa just ja just siihen yhteen joka joutui vuoden vanhana päiväkotiin. Ja kyllä, oli säästöjä. Mutta valitsin näin koska halusin pitää säästöt oikeasti pahan päivän varalle enkä arkeen. Tämä maa on epäreilu. Anteeks, meni vähän ohi aiheen, mutta tämä nyt tuli mielen päälle.

Ne ei saa yhtään enempää tukia, mutta osaavat olla vähempään tyytyväisiä ja tulevat vähemmällä toimeen.

Tervetuloa Suomen ilmastoon. Voisi ollut toissayökin olla melko kylmä pikkuvauvan kanssa ulkosalla kun pakkasta oli - 28 C. Kyllä mun mielestä olisi reilua, että vanhempi saisi pikkulapsen hoidosta edes sen saman pienimmän summan, mitä työtön saa. Vanhemmalla kuitenkin kädet täynnä työtä ja lapsi elätettävänä. Pienin työttömyysraha taitaa olla lähes kolminkertainen kotihoidontukeen verrattuna.

Ps. Mulla on lapset tehty, mutta silti näen nykyjärjestelmän tosi typeränä. Siinä ei ajatella yhtään lasten hyvinvointia ja etua.

Ajatushan onkin, että vanhemmat elättävät itsensä ja lapsensa. Ei toiset töissä käyvät ihmiset verorahoilla.

Mutta kun se lasten päivähoito on paljon kalliinpaa yhteiskunnalle. Se maksaa alueesta riipuen 1200-1500 e/kk/lapsi. Jos keskituloinen äiti menee töihin, ei se maksa sitä summaa yhteiskunnalle takaisin. Eikä varsinkaan jos lapsia on useampia. Ja pienen lapsen etu olisi se kotihoito, mutta kun tätä ei ymmärretä, niin ei ymmärretä. Eli lapset ja perheet voisivat paremmin ja hoidettaisiin HALVEMMALLA, kun rahat suunnattaisiin toisin.

Itseasiassa kustannuksia ei voi arvioida pelkästään noin. Pitää myös miettiä työllistymisvaikutuksia. Mitkä mahdollisuudet naisella on työllistyä (varsinkaan omalle alalleen), jos on ollut vaikkapa 5 vuotta kotona ja mitä kustannuksia siitä sitten yhteiskunnalle seuraa, jos iso osa äitejä jää työttömäksi. Tämähän ei ole ongelma niille, joilla on vakituinen työpaikka. Yhä harvemmalla kuitenkaan enää on. Määräaikaiset työt ovat koko ajan lisääntyneet ja suuri osa naisista saa sen vakituisen työpaikan vasta ns. lapsentekoiän päätyttyä.

Jos työnantajien asenne cvn isompia tai pienempiä aukkoja kohtaan ei muutu jossain vaiheessa saavutetaan tilanne jossa lähes kukaan ei kelpaa työnantajille. Olen seurannut tätä menoa jo useammalla alalla. Eläkeikäiset painaa töissä vaikka pääsisivät eläkkeelle ja samalla alalta valmistuneet nuoret on työttömiä jo pahimmassa tapauksessa useammatta vuotta. Sitten kun joku jää vihdoin eläkkeelle ei ketään näistä nuorista valita koska liian tyhjä cv.

Olen samaa mieltä. Noita laskelmia kannattavuudesta tehdään kuitenkin käsittääkseni sen perusteella millainen tilanne todellisuudessa on eikä sen perusteella, millainen sen pitäisi olla.

Kulutustottumuksia yhtään muuttamatta, mies töissä (vähän lomautettuna), tililtä katosi viitisen tonnia seitsemässä kuukaudessa. Osa meni toki muihin säästöihin/sijoituksiin, kun en muokannut kuukausittaisia siirtoja. Nyt putsataan miehen tiliä vielä toinen seitsemän kuukautta. Mies ehtii saada melkein koko ajaksi helsinkilisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli laitatte OMAT säästönne menemään??? Mites mies, pääsee taas kuin koira veräjästä?

Ja nainen vielä kuvittelee elävänsä tasa-arvoisessa ja oikeudenmukaisessa parisuhteessa ja maksaa puolet perheen kuluista omilla säästöillään ja samaan aikaan lapsen isä kasvattaa omaa varallisuutta ja ottaa rusinat pullasta.

Ja jos ero tulee, nainen huomaa hänen säästönsä ja rahansa hävinneet kuin tuhka tuuleen ja vessan pöntöstä alas, kun taas isälle on karttunut muhkea sijoitussalkku.

Ja tästä jotkut naiset vielä ylpeilevät, kuinka "tasa-arvoisia" ovat parisuhteessa

Muualla Euroopassa, jos nainen jää hoitamaan lapsia kotiin, nainen vaatii eläjeturvan, jopa eron varalta vaimon elatusvelvollisuuden ja näin oli ennen myös Suomessa.

Nii-in, mitä se tasa-arvo on? Minä en tiedä, selvästi riippuu ihan ihmisestä, miten sen käsittää. Tällä palstalla on paljon miehiä, joiden mielestä on täysin epätasa-arvoista, jos mies joutuu osallistumaan naista suuremmalla panoksella perheen yhteisiin kuluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oltiin miehen kanssa vuorotellen kotona kunnes lapset täytti 3v. 

Vaatteet ja muut lahjoituksina isommilta sukulaislapsilta tai kirppikseltä, sitten annettiin eteenpäin kun kavereille syntyi lapsia. 

Vapaa-aikana käytiin kävelyllä tai kesällä pyöräilemässä ja lapset pyörän istuimessa. Omat eväät mukana.

Ei mitään puhetta Muumilandiasta, Puuhamaasta tai Linnanmäestä.

Taloudellisesti pientä elämää, mutta henkisesti rikasta.

Ei alle kolmevuotiaat tarvitse mitään huvipuistoja tai Muumimaailmaa tai muitakaan maksullisia huvituksia. Ennemmin säästää nekin rahat ja menee noihin sitten kun lapset ymmärtääkin niistä jotain ja muistaa päässeensä semmoisiin.

Lintsillähän just kannattaa käydä pikkulasten kanssa, kun ovat ikionnellisia niistä ilmaislaitteista, joita siellä on yllättävän paljon alle 100 cm pituisille. Jos siis on paikallisia, eikä matkat maksa.

Itse yksinhuoltaja ja lapsen kanssa kotona, kotihoidontukea noin 390+lapsilisä+elatustuki+toimeentulotuki, ja ihan hyvin olen pärjännyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaan pelotellaan tuolla 1-vuotiaan hoitoon laittamisella esikkojen vanhempia. Pääosa tuonikäisistä lapsista tottuu hoitoon parissa viikossa ja jää sen jälkeen sinne oikein mielellään.

En kritisoi kotiäitiyttä. Jos kuitenkin on kokemusta vain vanhempien lapsien hoidonaloituksesta, sitä ei oikein voi verrata 1-vuotiaisiin. Se sopeutuminen voi olla 2-3-vuotiaalla itseasiassa paljon haastavampaa kuin 1-vuotiaalla.

Jos päiväkodissa on osaavaa henkilökuntaa, kaikki menee varmasti hyvin. En sitten tiedä, onko tässäkin asiassa eroja pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä maakuntien eduksi. Itselläni on positiivista kokemusta nimenomaan jälkimmäisestä.

Kiitos tästä kommentista. Ottaa koville laittaa 1-vuotias esikoinen kohta hoitoon, mutta muitakaan mahdollisuuksia meillä ei ole. Oloa ei paljon helpota, kun ihmiset surkuttelevat, että noin pieni joutuu jo päivähoitoon.

Tsemppiä! Olen kokenut saman ja kuunnellut myös samoja surkuttelevia kommentteja. Meillä kuitenkin kaikki on mennyt hyvin. Pari ekaa viikkoa lapsi protestoi itkulla sitä, että joutui jäämään päiväkotiin. Päivät meni kuitenkin hoidossa hyvin ja parin viikon jälkeen jäi jo sinne sinne nauraen ja hymyillen.

Näissä keskusteluissa pelotellaan usein sillä, että hoitajat eivät välitä ja hoitavat lapset liukuhihnalla, mutta ainakin meidän kunnallisessa päiväkodissa pyritään toimimaan lapsilähtöisesti niin pitkälle kuin mahdollista. Lapsemme muun muassa nukutettiin päiväunille halaamalla häntä sängyssä. Eli ei ole jäänyt hoidossa mitenkään heitteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe menettää enemmän rahaa kun suurempituloinen jää kotiin. Kun eletään lähinnä toisen tuloilla, on selvää että kotiin jää vähemmän tienaava.

Nykyajan yhteiskunnassa on vieläkin eroja miesvaltaisten ja naisvaltaisten alojen palkkauksessa. Esim siivooja - rakennustyömies, lastentarhanope - insinööri, kaupan kassa - sähkömies jne

Tässä voisivat äiditkin tehdä vähän ryhtiliikettä ja ohjata tyttäriään niille parempipalkkaisille aloille. Jos tytär haihattelee sairaanhoitajan opinnoista, niin voi ystävällisesti ohjata tekniikan puolelle, vaikka kehittämään niitä kalliita sairaaloissa käytettäviä laitteita, jos ihmisiä haluaa auttaa. 

Miten olisi, voisikohan isiäkin kehottaa osallistumaan tähän tyttäriensä uraohjaukseen?

Vierailija kirjoitti:

Eli laitatte OMAT säästönne menemään??? Mites mies, pääsee taas kuin koira veräjästä?

No miehen säästöjä käytetään nyt, kun mies on kotona. Sitä paitsi enemmän tienaavana mulla oli enemmän säästössäkin.

Tässä on ihan selvä epäkohta. Kannustetaan hankkimaan lapsia, mutta ei sitten kuitenkaan tueta taloudellisesti siihen asti, että lapsi olisi oikeasti kypsä päiväkotiin. Kannattaa lukea Liisa Keltinkangas-Järvisen Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot, avaa vähän silmiä teillekin miksi ei ole hyvä idea laittaa liian pientä lasta päiväkotiin. Lapsen psyyke ei ole siihen vielä valmis. Siinä sitä sitten ihmetellään miksi kouluissa on niin paljon käytöshäiriöisiä lapsia.

Minulla ei ole lapsia, mutta olen valmis maksamaan vähän enemmän veroja, jotta saamme turvattua lapsille paremman lapsuuden ja paremmat lähtökohdat.

Vierailija kirjoitti:

Säästimme n. vuoden ennen syntymää. Kyllä raskausajankin kun säästää, niin voi olla jopa vuoden pidempään kotona eläen vähemmällä. Mutta myönnän, että saatiin lahjaksi ja lainaksi paljon lastenvaatteita. Kirpparit pursuaa niitä myös. Lyhennysvapaata lainasta ja toki mies oli töissä.

Jos elämäänsä ei suunnittele huomista pidemmälle, niin näköjään siitä kärsii lapsi, jota ei ymmärrettävästi haluttaisi kovin pienenä laittaa päiväkotiin.

Joskus se elämä ei mene niin kuin suunnittelee. Olen ollut töissä 12v asti niin paljoa kun kun laki salli ja veroja olen ehtinyt maksella. Isäni menehtyi teininä, jolloin omat tulot oli äidin avuksi. Kaikkien opintojen ajan olen ollut lisäksi töissä tai kahdessa. Säästöjä olen kerryttänyt ja ostanut kaiken aina omaksi (ei osamaksuin tai lainalla). Silti odotettiin 20v miehen kanssa sitä "oikeaa aikaa tehdä lapsi", ettei vain arvostella vastuuttomaksi, kuten tähänkin ketjuun on suurimmalla osalla asenne. Yhtäkkiä ikää on vähän päälle 30, vakipaikka vihdoin, mies valmistunut — hyvä aika lapsille? Ei, vaan yllättäen pari vaikeaa sairastumista ja lääkitys/sairaus estää odotuksen. Toisen vamman myötä olen ollut työkyvytön viimeiset pari vuotta (kuntoutuminen kesken ja paluu töihin kyllä ajan kanssa edessä). Ylimääräisiä kuluja mm. 1300€ vuodessa kuntouttavaan fysioterapiaan, 1000€ lääkkeisiin ja se normaali eläminen piti myös kustantaa eli ei mitään downsiftausta...

Eli nyt pitäisi toipua, palata töihin ja alkaa säästäminen että voisin tehdä vastuullisesti lapsen? Aika vaan alkoi loppumaan (ikää 38) ja se raskaaksi tuleminen ei ole ollut mikään itsestäänselvyys (lapsettomuustutkimukset ehdittiin aloittaa), mutta mitä onnea kun yhtäkkiä vastoin odotuksia tärppäsi luomusti! Keväällä laskettu aika, mutta arvaatteko miten on säästöjen käynyt tässä sairastaessa? Eli kyllä kauhistuttaa 300€ tuki, miehellä onneksi suht hyvä palkka, mutta jos puoliso olisi vaikka siivooja niin olisipa hankala tilanne. Edessä on tilanne, että vauvan hoitaminen todennäköisesti huonontaa kuntoutumista, jonka vuoksi paluu vanheimpainvapaan jälkeen töihin paluu on aika varmasti mahdotonta. Toivon mukaan toivun kuitenkin pikkuhiljaa, niin että jossain vaiheessa voisin tehdä keikkaa töihin sen rajoissa, mitä saan tienata.

Huomautan vielä että se lapsen kotona hoitaminen on kunnalle halvempaa kuin päivähoito, maksuista huolimatta. Vähän sama asia kuin omaishoitajat säästävät aivan mielettömästi rahaa vrt. hoitokoti, mutta saavat mitättömän tuen siihen. Ja ne tulevat lapset on samalla niitä, jotka mahdollistavat meidän hyvinvointiyhteiskunnan, joten en ajattele että veronmaksajan rahani menisivät hukkaan hiukan isommasta kodinhoitotuesta.

Vierailija kirjoitti:

Kotihoidontuki kehitettiin keskustan toimesta, jotta kotiin jääville emännille saatiin tuloa.

Itse olen mininoinut lainat ja kulutuksen vastaamaan tuloja, asuntolaina maltillinen, autot aina tonnin kiesejä, joita pystyy itse korjaamaan.

Lähes kaikki ostetaan käytettynä ja harkiten. Harrastukset lähes ilmaisia. Lomilla hyödynnetty sukulaisia jne. Ei oo reissattu kuin kotimaassa teltan kanssa tai Virossa, Ruotsissa. Ihan kivaa elämää. Voi myös elää arvojensa mukaisesti pienten lasten kanssa kotona, luontoa kunnioittaen.

Sama täällä. Ollaan melko hyväpalkkaisia mutta meillä on myös asuntolainaa, koska asumme keskeisellä paikalla. Laina laitettu tauolle, lomat sukumökillä, autoa ei ole, kasvisruokaa itse tehden. Jaettiin puoliksi lasten hoitovastuu ja molemmat sai tehtyä myös muutaman työkeikan. Säästöjä kului myös joitakin tonneja. Lapset meni 2,5 v hoitoon. Se isompi perheasunto, jossa lastenhuone (ei sitä vauvat ja taaperot kaipaa), ostettiin vasta kun molemmat töissä. Pitkään tehtiin nelipäiväistä viikkoa myös.

Pystytkö tekemään osa-aikaisesti töitä? Itse tein 1-3 pv viikossa töitä ja nostin joko kotihoidon tukea tai joustavaa kotihoidontukea, jossa töitä saa tehdä tietyn prosenttimäärän. Lapsi oli mummon hoidossa. Laina oli katkolla myös tämän ajan, siitä sai hyvää säästöä. Lapsi sai tällä järjestelmällä olla kotona 2-vuotiaaksi asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halua laittaa alle vuoden ikäistä hoitoon.

Ja me ei haluta maksaa tuon enempää kotona olemisesta sinulle. Tasapeli. 

Et halua maksaa tuota summaa lapsen hoitamisesta kotona, vaan maksat mieluummin isomman summan lapsen hoitamisesta päiväkodissa?

Siis kotihoidon tuki ja päälle lapsilisä.Kyllä sillä pystyy ruuan ja tarpeet maksamaan sekä sähkön ja kännykän.Hyvin riittää.

Vierailija kirjoitti:

Meinaatko, että veronmaksajien pitäisi maksaa sinulle kunnon palkkaa kotona oleilusta? Ei lasten teko ole mikään elinkeino, niitä hankitaan vain jos ne kyetään elättämään kokonaan itse. Jos ei ole varaa olla lapsen/lasten kanssa kotona omilla säästöillä tai puolison tuloilla, menet luonnollisesti töihin.

Veronmaksajat kuitenkin maksavat toisen, kolmannen ja neljännenkin lapsen hoidon, jos vanhempi haluaa laittaa ne hoitoon kun vauva syntyy. Kalliimmaksi se veronmaksajalle tulee kuin kotona yhden lapsen hoitaminen.