Miten on mahdollista että 20 vuotta suurin osa lapsista pystyi syödä samaa kouluruokaa?
Nykyään usealla on allergia tai "allergia" tai jokin aatteeseen perustuva ruokavalio.
Miksi ennen nämä olivat harvassa?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli meitä allergisia ennenkin. En ollut ainut allerginen 90-luvulla kouluaikoinani. Ja meille oli ihan omat ruuat niin kuin pitikin.
Toki allergisia on ollut aina, mutta ennen koko koulussa oli vähemmän allergisia kuin nyt on yhdessä luokassa.
Kyllä ne siellä oli, kippuroivat vatsavaivojensa ja ihottumiensa kanssa mutta ei se siihen aikaan ollut niin nuukaa.
Silti. Allergiat osataan diagnosoida tarkemmin, mutta ei se yksinään selitä sitä määrää rajoitteisia, joita nykyään on. Allergioissahan muuten suositellaan nykysuuntauksesssa siedätystä. Eikä vauvoillakaan kehoteta välttämään etukäteen mitään herkästi allergisoivia ruokia, kuten vaikkapa 20 vuotta sitten. Ja silti koulun ruokalassa on yhä pidemmät listat eri dieeteillä olevista. Iso osa perustuu uskontoon tai muuhun vakaumukseen.
Vierailija kirjoitti:
Kun itse olin lapsi, ei laktoosi-intoleranssista vielä puhuttu. Meillä vain ei perheessä aikuiset juoneet maitoa. Minulla oli jatkuvasti vatsa kipeänä ja äiti antoi lääkkeeksi kaakaota. Vieläkin muistan, kuinka kieriskelin iltaisin tuskissani. Ei koulussakaan ollut tarjolla muuta juotavaa, kuin tavallista sinistä maitoa.
eikö muka ollut vettä?
Voisi myös kysyä, miksi nykyään on niin paljon mielensäpahoittajia. Toisten tekemiset ja tekemättömyydet otetaan oikein suurennuslasin alle, ja paheksutaan, kun joku tekee eri tavalla, kuin koko muu lauma. Hankkikaa elämä ja keskittykää siihen.
Kun minä olin lapsi, kävin kansakoulua ensimmäiset neljä vuotta. Soppa, puuro tai velli tuotiin emaliämpärissä luokkaan ja opettaja jakoi ruuan kauhalla emalikippoihin. Oppilailla oli mukana omat voileivät ja maitopullo.
Päiväkirjaan olen dokumentoinnut ruokalistan: ma ruispuolukkapuuro, ti: lihakeitto, ke: makaroonivelli, to: hernekeitto, pe: ohravelli, la: makkarakeitto
Koulua käytiin kuusi päivää viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Kun itse olin lapsi, ei laktoosi-intoleranssista vielä puhuttu. Meillä vain ei perheessä aikuiset juoneet maitoa. Minulla oli jatkuvasti vatsa kipeänä ja äiti antoi lääkkeeksi kaakaota. Vieläkin muistan, kuinka kieriskelin iltaisin tuskissani. Ei koulussakaan ollut tarjolla muuta juotavaa, kuin tavallista sinistä maitoa.
Minullakin oli lapsena usein maha kipeänä, muttei sitten jotain 25 vuoden iän ylitettyäni juuri koskaan, vaikken mitään erityisruokavaliota noudatakaan. Umpisuolen leikkauksen jälkeen loppuivat vatsavaivat.
20 vuotta sitten? Puhut kuin se olisi jotain 50-lukua. 20-vuotta sitten sain lapseni ja kyllä silloin jopa vauvoilla oli allergioita ja niistä puhuttiin neuvoloissa. Piti aloitella varovasti tiettyjä ruoka-aineita. Ja kun siitä mennään 80-luvulle niin itselläni oli pari ruoka-allergiaa(kala, hedelmiä), samoin luokkakavereillani.
Entinen työkaverini kertoi että silloin hienoon aikaan, 50-luvulla, lapsen vatsakipuun annettiin lämmintä maitoa. Vasta myöhemmin selvisi että hänellä oli laktoosi-intoleranssi.
Käyttäjä34334 kirjoitti:
Kun minä olin lapsi, kävin kansakoulua ensimmäiset neljä vuotta. Soppa, puuro tai velli tuotiin emaliämpärissä luokkaan ja opettaja jakoi ruuan kauhalla emalikippoihin. Oppilailla oli mukana omat voileivät ja maitopullo.
Päiväkirjaan olen dokumentoinnut ruokalistan: ma ruispuolukkapuuro, ti: lihakeitto, ke: makaroonivelli, to: hernekeitto, pe: ohravelli, la: makkarakeitto
Koulua käytiin kuusi päivää viikossa.
Tuli tästä mieleen Ossi, joka hotkaisi aina keittonsa nopeasti, jotta sai santsikierroksen, kovin monelle ei toista kauhallista riittänyt. Ja muistan myös samassa pulpetissa istuvan Tarjan, jolla oli vain pelkät ruisleipäpalaset, eikä koskaan mitään niiden päällä. Kun kerroin sen äidilleni, pani hän siitä lähtien ylimääräisen ja muita paksumman makkaraviipaleen Tarjaa varten.
Kenelläkään ei ollut viljasta tai maidosta johtuvia allergioita tai niitä ei tunnistettu. Maito tuotiin läheiseltä tilalta tonkassa, eikä sitä siis oltu mitenkään käsitelty - oli ehtaa luomua.
Kyllä allergiat on otettu huomioon jo minun kouluaikanani 80-luvulla ja kyllä niitä allergisia oli joka luokassa. Äidilläni, joka on jo eläkkeellä on vieläkin traumat alakoulusta missä opettaja pakotti joka päivä juomaan lasin maitoa vaikka äiti sitten joka päivä sen takia oksensi. (joskus vieruskaveri sen joi kun opettaja ei huomannut) On totta että allergiat ovat lisääntyneet, mutta missä kuplassa on ihminen elänyt jos kuvittelee että niitä ei 20 vuotta sitten juurikaan ollut :D
Allergia ja nirsoilu ovat 2 eri asiaa.
Allergisille kyllä järjestyy sopiva ruoka.
Ilmoitus vain koulun keittiöön.
Kaikelle allergisena astmaatikkona omat ruuat olisi pitänyt hakea keittiöstä aina.
Oli jotenkin tosi noloa ja ruuat ihan täyttä paskaa.
En koulussa sitten kertonut allergioista ja söin samaa kuin muutkin, ramppasin lekurissa ja lääkityksiä vekslattiin jatkuvasti, aina sanoin etten syönyt mitään kiellettyä.
Nyt aikuisena en ole allerginen kuin eläimille, jatkuva astmalääkitys on.
Koulu uran aloitin -82
Vierailija kirjoitti:
Allergia ja nirsoilu ovat 2 eri asiaa.
Allergisille kyllä järjestyy sopiva ruoka.
Ilmoitus vain koulun keittiöön.
Ja siis lääkärintodistus
Ihan kukkupuhetta taas täällä. Aloitin ekaluokan -82 pienessä kyläkoulussa. Ihan oli silloinkin erikoisruokavalioita jopa siinä pienessä koulussa. Ennen oli diabeetikoillekin erikseen suunniteltu ruokavalio, kun aateltiin, että kaikkea sokeria on vältettävä, samoin myös vaaleeta vehnää. Samoin oli erikseen ruuat laktoosi-intolerantikoille ja hedelmä-, pähkinä ja kala-allergikoille muunmuassa.
Se sanotaan "...pystyi syömään..." - ei "pystyi syödä". Ärsyttää nämä tällaiset taivutusvirheet.
Koska allergiat ei olleet totta ja me allergiset ei uskallettu sanoa vastaan. Me vaan kärsittiin. Mulla oli ala-asteella lähes joka päivä ripuli, koska se maito oli pakko juoda (ope vahti, että kaikki otti maitoa ja näkkärin). Ei silloin tiedetty, että mulla on laktoosi-intoleranssi. Lopulta siihen, että ruokailun jälkeen on vatsa sekaisin tottui ja siitä tuli normaali. Yläkoulussa sai alkaa juoda vettä ja oli tosi outoa, kun ei tarvinnut juosta ruokailun jälkeen vessaan.
En tiedä,kun en ole ollut silloin koulussa. Mutta 80-luvulla söit tai itkit ja söit, mitään yliherkkyyksiä ei ole olemassakaan, mitä nyt muuten vaan iho atooppinen, migreeni- ja hengitystieinfektiokierre.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai 40 vuotta sitten. En muista ketään, en ensimmäistäkään allergista 12-vuotiselta kouluajaltani.
50v sitten kaikki söi koulun keittäjän tekemää hyvää ruokaa eikä kellään ollut mitään oireita, tosin jotkut eivät juoneet maitoa eikä vaaleaa leipää ollut ollenkaan vaan kunnon hapatettua ruisleipää voin kanssa.
Rokotuksia oli myös paljon vähemmän.
Muistan melko tasan 50 vuotta sitten naapuriperheen, jonka lapsilla kyynärä- ja polvitaipeet oli punaiset, hilseilevät ja valuivat verensekaista visvaa. Äiti ei halunnut heitä meille sisälle, kun ei halunnut sitä visvaa tekstiileille. Lasten mahakivuista ei välitetty, ainahan sitä vatsaan välillä sattuu. Itsekin olin ilmeisen allerginen, kun hengitin suu auki. Muistan, miten sain siitä toruja ja käskettiin laittamaan suu kiinni, mutta eihän siitä mitään tullut, kun nenän kautta ei saanut ilmaa. Sain sitten aikuisena astmadiagnoosin.
Vierailija kirjoitti:
MInulla todettiin laktoosi-intoleranssi vuonna 88. Olen jossain määrin onnekas että sain diagnoosin, monet allergiset lapset vaan kärvisteli vatsakivuissa tai suu täynnä rakkkuloita tai raapi itseään verille.
Joskus 80-luvun puolivälin tienoilla tutut parikymppiset sisarukset saivat myös saman diagnoosin, kun he olivat koko ikänsä kärsineet vatsakivuista. Kyllä sitä ihmeteltiin, että mikä ihme tuollainen on ja pitääkö heidän olla koko ikänsä ilman maitotuotteita. Laktoosittomia tuotteita ei ollut.
20 vuotta sitten kun järjestin nuorten harrastusryhmän reissuja, niin joukossa oli 5-6 laktoosi-intoleranssista, joista ainakin yksi ei sietänyt edes hylaa, yksi maitoallergia, pähkinäallergia, kala-allergia, pari keliaakikkoa, ja yksi moniallerginen, joka mm. sai syödä juureksia vain kypsennettyinä, eikä palsternakkaa lainkaan. Lisäksi pari astmaatikkoa jotka kukinta-aikaan välttelivät joitakin ruokia.
40 vuotta sitten omasta lapsuudestani muistan että samalla luokalla oli yksi kala-allerginen ja yksi laktoosi-intoleranssinen. Naapurin tyttö oli allerginen suklaalle. Minä olin ihan pienenä allerginen lakritsille. Niin että olihan näitä.
Oli joo allergioita mm.piti syödä kotonaan kalsiumia koska ei voinut juoda maitoa ja kala allergia oli kai eniten saastumista kun kala oli teollisuus saasteisesta pyydetty.Kaloissa oli elohopeaa jne.Vatsakivut kuuluu kasvikipuihin mutta niitä oli myös ruuasta ja laktoosista.Ennen oli siedätyshoitoa kuten nytkin että pakko syödä vaan.Opettaja saattoi suuttua jos ei syönyt.Lapset joutuu nielemään kodeissa kaikenlaista aikuisten ällötystä.Punajuuri ja mansikka allergiaan sekä muna allergiaan määrättiin psyyke lääkkeitä.Allergiaa pidettiin siis huijaustautina.Iholle saattoi nousta patteja esim.kananmunista.Onko liskon munat ruokaa yleensä??Lintu joka ei lennä on kai lisko?Lapsen näkökulmasta muna ei ole ruokaa vaan tipu.Eikä vasikka vaan se on lehmän vauva.Lapsen näkökulmasta asiat on toisin aina.
Ainakin 2000-luvun alkuvuosina kun oli yläasteella, kasvissyöjille ja allergikoille oli omat ruoat. Vieläpä ihan hyvät. Eräs minua jonkin verran vanhempi moniallergikko sen sijaan kertoi, että hänen aikanaan (toki kyse myös eri koulusta ja jopa kaupungista) allergiaruokavalio, jota söivät myös veget, ettei tarvitsisi tehdä useampaa ruokaa, oli tyyliin pastaa/perunaa/riisiä pakastevihannesten kera (ei mitään kastiketta, koska ruoan piti sopia niin maito- kuin tomaattiallergisille). Onneksi niistä ajoista on tultu eteenpäin.