Oletko käynyt lapsuutesi kotialueilla katselemassa aikuisena?

Olen mennyt ohi. Lapsuuden muistot kauniita.

Olen mennyt todella ihan toiseen suuntaan kulmilta, mutta en koskaan unohda juuriani.

Ja ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni. Parhaansa yritti aina.

Olen käynyt, tosiaan kaikki oli pienempää kuin muistin. Kun itse oli pieni, kaikki tuntui suurelta. Matka kouluun oli muka pitkä ja pikkuruinen lähimetsikkö aarniometsä. ☺️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun edelleen lapsuuden maisemissa. N39.

Tässä meillä oikea menestyjä: D

Tässä meillä vähän turhan paljon hollywood-leffoja katsonut imbesilli. :D

Pelonsekaisin tuntein menin lapsuuden kotitalon ohi viimekesänä. Siellä asuin 1980-1993.

Hyviä ja paljon erittäin huonoja muistoja.  Talon ulkopuolinen elämä hyvää siellä. Sisällä oli toinen juttu.

ja pakko lisätä,vasta nyt 45 vuotiaana yritän saada aivot ja ajattelut parempaan kuntoon.

Että oppis hyväksymään ja miettimään hyviäkin asioita välillä.

Olen käynyt ja pari kertaa asunutkin samoilla seuduilla aikuisena. Lapsuuden maisemissa tai lähiöissä autolla ajelu tai kävely saa aikaan kunnon nostalgiaryöpyn ja monta jo unohtunutta tapahtumaa nousee mieleen.

Ennen elämä oli yksinkertaisempaa j a mutkattomampaa. Yhteisöllisyyttä oli ilman pakonomaista tarvetta sen korostamiseen. Yhteiskuntaluokkaan katsomatta koko tienoon kakarat leikki keskenään. Rofee ja poldee,  kirkonrottaa ja mitä nyt milloinkin. Joskus vaan hengattiin ja juteltiin maailmanmenosta. Aika nuorena oli silloin lapset ennen nettiä hyvinkin tietoisia maailman tapahtumista ja aikuisten maailmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun edelleen lapsuuden maisemissa. N39.

Tässä meillä oikea menestyjä: D

Ja tässä meillä selvä provo :D

Kävin katsomassa paikkoja, jossa asuin 10-vuotiaaksi asti ja sitten paikkoja, jossa asuin 15-vuotiaaksi asti. Isän kuoleman jälkeen muutin äidin mukana kaksi kertaa ja sitten muutin toiselle puolelle Suomea. Äitikin ehti muuttaa muutaman kerran nuorempien sisarusteni kanssa ja pari kertaa vielä yksinään. Kävin tietysti äidin luona ja nuoruuteni maisemissa kaikki on muuttunut, taloja purettu, uusia rakennettu ym. Nyt en enää niihin maisemiin mene, sillä äitini nukkui pois eilen. ❤️😢

Vierailija kirjoitti:

Asun noin kilometrin päässä lapsuudenkodista. :D Enkä kyllä ymmärrä miksi ihminen ei voisi menestyä jos asuu samoissa maisemissa kuin lapsena. Eivät kaikki ole viettäneet lapsuuttaan jossakin kerrostalolähiössä juoppojen ja narkkareiden keskellä.

Tai toinen vaihtoehto kerrostalolähiölle: eivät kaikki ole viettäneet lapsuuttaan jossain pikkukyläpahasessa, jossa ei ole esim. peruskoulun jälkeistä koulutusta ollenkaan.

Asun edelleen samassa kaupungissa jossa olen koko ikäni asunut. Olen käynyt moneenkin kertaan siinä kaupunginosassa missä vietin varhaislapsuuteni. Kyseessä on entinen varuskunta-alue joka oli aika suljettu yhteisö silloin kun siellä vielä armeijatoimintaa oli. Alueella asui pääasiassa armeijan henkilökuntaa. Siellä oli turvallista viettää lapsuutta 😊

Koko ajan kun olen asunut syntymäpaikassa jo 57 vuotta.

Olen käynyt. Minulla on pelkästään huonoja lapsuusmuistoja, joten ei se mitenkään hauskaa ollut. Alue ei ollut juurikaan muuttunut, mutta ympärillä olevat asuinalueet ovat kovasti laajentuneet ja kasvaneet. Lähikaupan pohjaratkaisu oli muuttunut täysin päinvastaiseksi, mikä tuntui hassulta. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä pari kertaa vuodessa tulee vanhempien luon käytyä, asuvat edelleen samassa talossa kuin koko lapsuutenikin ajan.

Sama täällä, muutaman kerran vuodessa käyn.

Osanotto sinulle jonka äiti nukkui pois eilen.

Itse käyn usein kotipaikkakunnalla. Itse kävin kerran ala-asteen pihalla, ja oli pettynyt,kun sitä oli remontoitu :D

Asuin/opiskelin/työskentelin yli 10 v. kaukana lapsuus/nuoruus-kodista, käymättä välillä siellä.

Kun sitten vierailin siellä taas, ihmettelin maisemien pienentymistä. Muistikuvissa maisemat, peltoaukeat ja etäisyydet olivat paljon suurempia! Kuva muistissa oli ikäänkuin laajentunut!

Lapsuustuttavat olivat kyllä vanhentuneet ja osa jo haudassa, myös ympäristö oli vähän muuttunut 😪. Piti aina kysellä että elääkö sekin vielä! Tuli mieleen Tenavien pikkulintu Kaustisen kotipesäreissu. Oli tyhjä, kaikki olivat lentäneet jo pois 😭!

Olen kyllä. Osa taloista rapistuneita, osa rempattu ja saaneet uusia asukkaita. Asfalttiakin on jokin tiepätkä saanut. Pikkukylältä kotoisin.

Ou jeah! Joka päivä, koska asun ihan samassa pihapiirissä. Reilun vuosikymmenen olin poissa kun opiskelin yliopistossa ja tein uraa Hgissä. Sitten palasin tänne.

Yllättävän moni lapsuuden tuttu ja kaveri tehnyt samoin, ja mikäs ihme se on, sillä tämä koti”kylä” on maaseudulla ja silti 10-15 min autoilumatkan päässä keskikokoisen kaupungin (n. 65000 asukasta) keskustasta. Iso ostoskeskus vieläkin lähempänä. Olen löytänyt koulutusta vastaavaa työtä, samoin pk-seudulta mukaan tarttunut mieheni. Asutaan ihanassa hirsitalossa ihanalla ja rauhallisella, luonnonläheisellä paikalla.

Ja vastaus siihen varsinaiseen kysymykseen: näyttää ihan kivalta. Ainoa valituksen aihe on se, että entisestä pienestä maalaiskylästä on tulossa suosittu asuinalue. Onneksi meillä kuitenkin liki parin hehtaarin tontti, eli ei tule naapurit liian lähelle. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun edelleen lapsuuden maisemissa. N39.

Tässä meillä oikea menestyjä: D

Miksi sanot noin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun edelleen lapsuuden maisemissa. N39.

Tässä meillä oikea menestyjä: D

Miksi sanot noin?

Se sanoo noin, koska peilaa kommenttia omaan lapsuuteensa, jonka on elänyt jossain, missä ilmeisesti ei voi menestyä ja mistä on pitänyt päästä pois.

Vierailija kirjoitti:

Kävin katsomassa paikkoja, jossa asuin 10-vuotiaaksi asti ja sitten paikkoja, jossa asuin 15-vuotiaaksi asti. Isän kuoleman jälkeen muutin äidin mukana kaksi kertaa ja sitten muutin toiselle puolelle Suomea. Äitikin ehti muuttaa muutaman kerran nuorempien sisarusteni kanssa ja pari kertaa vielä yksinään. Kävin tietysti äidin luona ja nuoruuteni maisemissa kaikki on muuttunut, taloja purettu, uusia rakennettu ym. Nyt en enää niihin maisemiin mene, sillä äitini nukkui pois eilen. ❤️😢

Otan osaa suruusi ❤️