Lue keskustelun säännöt.
Jutellaanpa savoa.
Mittee sinnäi tiät tännää päevänä onko kaekki hyvii
Kommentit (1267)
Elekee hurjastelko koolun lähellä, siellä suattaa olla lapsia liikkeellä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö savon murre ole alunperin karjalan murretta? Savoa kutsuttiin vielä 1500-luvulla Karjalaksi. Äitilinjat siellä ovat kaiketi edelleenkin alkuperäisiä suomalaisia, mutta isälinjat jyystettiin jurttaryssäläisistä rosvojoukoista. Se taisi pilata suomalaisen kansanluonteen sielläpäin, koska jostain syystä sanotaan, että savolainen on kiero ja vastuu on kuulijalla kun Savolainen puhuu jne. Ilmankos näitä rypevää niin paljon politiikkaan. Vastuu on aina muilla.
Elä puhu paskoo, savolaeset on suomen parasta kermoo, oekeen valijoluokkoo! Ilonen ja puhelias on aeto savolaenen, vaekka suattaahan se joskus kurillaannii jottaen jäyneekin puhheeseen peittee. Se on semmonen triksteri joskus tuo savolaenen, niin kun ne englanniks voes sannoo. Ee tok ilikeyttään, vuan ihan leekillään ja vitsinä aenoostaan, ne ee taho vuan nuo etelän hetelmät aena huumorija ymmärtee. Elä oo niin takakirree.
Ai outta parasta kermoo. Elä hyvä immeinen tie ihtiäs aevan pölöjäks. Ei myö ruveta tässä viäntämmään ies sen vertoo.
Korjauksia: "Ae outta"..."ihteäs"..."pöljäksi". Vielä pitäsi vähän reenata, niin ossoesi oekeesti.
Itä-Savossa Savonlinnan tienoilla puhutaan savoa hieman eri lailla, kuin Pohjois-Savossa tai Ylä-Savossa, jossa aito savon murre on parhaiten säilynyt.
Kysyinkin kerran eräältä itä-savolaiselta ystävältäni, miten sanotaan, että nilkkoja paleltaa kylmässä ilmassa. Vastaus: Nilekkoja palentaa kylemässä ilemassa.
Sitten kysyin, että pohjoissavolainen sanoo pulkkaa pulukaksi, niin miten itäsavolainen sanoo? Itäsavoksi se on pulekka. Innostuin kysymään, onko mulkku "mulekka".
Eipä ollut. Mulkku on mulokku itäsavoksi
Minun mielestä kaikki itämurteet ovat karjalan murteita. Tiesitkö muuten, että Beet-lehem(ä) tai oikeammin Lehem on alkuaan karjalan murretta? Lehemä oli ruoka muinaishebreassa tai oikeammin habirujen/ pirujen kielessä. En tiedä sanotaanko Savossa lehemä, Pohjois- Karjalassa ainakin. Harjotella täytyy vielä, totta. :)
Elä höpötä, lehemä män oekeen mutta nuo muut taes olla omija satujas. Savo ee oo karjaloo eekä karjala savvoo, vaekka niillä jottaen yhteistä historijjoo oessii. Tietäähän tuon jo tyhmempikkii.
No Savo oli ENNEN Karjalaa, silloin kun siellä vielä eli suomalaisia eikä siperialaisia. Aina saa viäntää joka asiasta.
Suomenlahden pohjoispuolella erottuivat viikinkiajalla (Varsinais-)Suomen, Hämeen ja Karjalan heimot.
Historiankirjoihin Savo kirjautuu ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhan rajakirjassa vuonna 1323 , Savolahtena tai Savilahtena. Ja silloinkin ne olivat hämäläisten nimeämiä paikkoja.
Vaikka miten suoltaisi murretta, olisi kuitenkin hyvä tietää tosiasiat.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Toisekseen Savon alueella, silloin kun se oli vielä Karjalaa, asui aivan eri kansa, alkuperäiset suomalaiset. Tämä on muinaisdnatutkimuksin todettu, että turha viäntää houretta.
Nonniin, siitäpä saette eppäelijät todisteita! Savolaeset on ihan alakuperäsiä suomalaesija, erämuan vallottajia nimittäen. Kääkeepä kaekki Pöljän kotiseutumuseolla sitten kun nämä koronarajotukset hellittäävät, siellähän on nimittäen ollut ihan kivikaatinen assuinpaekka. Kävivät arkeoloogit siellä kaevelemassa ekan kerran jo seitkytäluvulla ja onpa muuten erässii kivikaatisen asbestikeramiikan laji nimettykkii ihan Pöljän mukkaan, eli Pöljän kampakeramiikaks. Kun sitä kaet ensmäesen kerran löyvettiin sieltä Pöljän (entisen kyläkoolun, nykysen museon) pihapiiristä. Museolla on näetä muinaesmuistoja nähtävilläkii, niin että voen suositella jos paekallishistorija kiinnostaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö savon murre ole alunperin karjalan murretta? Savoa kutsuttiin vielä 1500-luvulla Karjalaksi. Äitilinjat siellä ovat kaiketi edelleenkin alkuperäisiä suomalaisia, mutta isälinjat jyystettiin jurttaryssäläisistä rosvojoukoista. Se taisi pilata suomalaisen kansanluonteen sielläpäin, koska jostain syystä sanotaan, että savolainen on kiero ja vastuu on kuulijalla kun Savolainen puhuu jne. Ilmankos näitä rypevää niin paljon politiikkaan. Vastuu on aina muilla.
Elä puhu paskoo, savolaeset on suomen parasta kermoo, oekeen valijoluokkoo! Ilonen ja puhelias on aeto savolaenen, vaekka suattaahan se joskus kurillaannii jottaen jäyneekin puhheeseen peittee. Se on semmonen triksteri joskus tuo savolaenen, niin kun ne englanniks voes sannoo. Ee tok ilikeyttään, vuan ihan leekillään ja vitsinä aenoostaan, ne ee taho vuan nuo etelän hetelmät aena huumorija ymmärtee. Elä oo niin takakirree.
Ai outta parasta kermoo. Elä hyvä immeinen tie ihtiäs aevan pölöjäks. Ei myö ruveta tässä viäntämmään ies sen vertoo.
Korjauksia: "Ae outta"..."ihteäs"..."pöljäksi". Vielä pitäsi vähän reenata, niin ossoesi oekeesti.
Itä-Savossa Savonlinnan tienoilla puhutaan savoa hieman eri lailla, kuin Pohjois-Savossa tai Ylä-Savossa, jossa aito savon murre on parhaiten säilynyt.
Kysyinkin kerran eräältä itä-savolaiselta ystävältäni, miten sanotaan, että nilkkoja paleltaa kylmässä ilmassa. Vastaus: Nilekkoja palentaa kylemässä ilemassa.
Sitten kysyin, että pohjoissavolainen sanoo pulkkaa pulukaksi, niin miten itäsavolainen sanoo? Itäsavoksi se on pulekka. Innostuin kysymään, onko mulkku "mulekka".
Eipä ollut. Mulkku on mulokku itäsavoksi
Minun mielestä kaikki itämurteet ovat karjalan murteita. Tiesitkö muuten, että Beet-lehem(ä) tai oikeammin Lehem on alkuaan karjalan murretta? Lehemä oli ruoka muinaishebreassa tai oikeammin habirujen/ pirujen kielessä. En tiedä sanotaanko Savossa lehemä, Pohjois- Karjalassa ainakin. Harjotella täytyy vielä, totta. :)
Elä höpötä, lehemä män oekeen mutta nuo muut taes olla omija satujas.
Beetlehem oli Paat (eli Padat) Lehemä ja siellä asustivat pirut. Et ou kuullunna suomalaisista piruista? Savvoo suoltoo ja hourailloo mitä sattuu.
The earliest reference to Bethlehem appears in the Amarna correspondence (c. 1400 BCE). In one of his six letters to Pharaoh, Abdi-Heba, the Egyptian-appointed governor of Jerusalem, appeals for aid in retaking Bit-Laḫmi in the wake of disturbances by Apiru mercenaries:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö savon murre ole alunperin karjalan murretta? Savoa kutsuttiin vielä 1500-luvulla Karjalaksi. Äitilinjat siellä ovat kaiketi edelleenkin alkuperäisiä suomalaisia, mutta isälinjat jyystettiin jurttaryssäläisistä rosvojoukoista. Se taisi pilata suomalaisen kansanluonteen sielläpäin, koska jostain syystä sanotaan, että savolainen on kiero ja vastuu on kuulijalla kun Savolainen puhuu jne. Ilmankos näitä rypevää niin paljon politiikkaan. Vastuu on aina muilla.
Elä puhu paskoo, savolaeset on suomen parasta kermoo, oekeen valijoluokkoo! Ilonen ja puhelias on aeto savolaenen, vaekka suattaahan se joskus kurillaannii jottaen jäyneekin puhheeseen peittee. Se on semmonen triksteri joskus tuo savolaenen, niin kun ne englanniks voes sannoo. Ee tok ilikeyttään, vuan ihan leekillään ja vitsinä aenoostaan, ne ee taho vuan nuo etelän hetelmät aena huumorija ymmärtee. Elä oo niin takakirree.
Ai outta parasta kermoo. Elä hyvä immeinen tie ihtiäs aevan pölöjäks. Ei myö ruveta tässä viäntämmään ies sen vertoo.
Korjauksia: "Ae outta"..."ihteäs"..."pöljäksi". Vielä pitäsi vähän reenata, niin ossoesi oekeesti.
Itä-Savossa Savonlinnan tienoilla puhutaan savoa hieman eri lailla, kuin Pohjois-Savossa tai Ylä-Savossa, jossa aito savon murre on parhaiten säilynyt.
Kysyinkin kerran eräältä itä-savolaiselta ystävältäni, miten sanotaan, että nilkkoja paleltaa kylmässä ilmassa. Vastaus: Nilekkoja palentaa kylemässä ilemassa.
Sitten kysyin, että pohjoissavolainen sanoo pulkkaa pulukaksi, niin miten itäsavolainen sanoo? Itäsavoksi se on pulekka. Innostuin kysymään, onko mulkku "mulekka".
Eipä ollut. Mulkku on mulokku itäsavoksi
Minun mielestä kaikki itämurteet ovat karjalan murteita. Tiesitkö muuten, että Beet-lehem(ä) tai oikeammin Lehem on alkuaan karjalan murretta? Lehemä oli ruoka muinaishebreassa tai oikeammin habirujen/ pirujen kielessä. En tiedä sanotaanko Savossa lehemä, Pohjois- Karjalassa ainakin. Harjotella täytyy vielä, totta. :)
Elä höpötä, lehemä män oekeen mutta nuo muut taes olla omija satujas. Savo ee oo karjaloo eekä karjala savvoo, vaekka niillä jottaen yhteistä historijjoo oessii. Tietäähän tuon jo tyhmempikkii.
No Savo oli ENNEN Karjalaa, silloin kun siellä vielä eli suomalaisia eikä siperialaisia. Aina saa viäntää joka asiasta.
Suomenlahden pohjoispuolella erottuivat viikinkiajalla (Varsinais-)Suomen, Hämeen ja Karjalan heimot.
Historiankirjoihin Savo kirjautuu ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhan rajakirjassa vuonna 1323 , Savolahtena tai Savilahtena. Ja silloinkin ne olivat hämäläisten nimeämiä paikkoja.
Vaikka miten suoltaisi murretta, olisi kuitenkin hyvä tietää tosiasiat.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Toisekseen Savon alueella, silloin kun se oli vielä Karjalaa, asui aivan eri kansa, alkuperäiset suomalaiset. Tämä on muinaisdnatutkimuksin todettu, että turha viäntää houretta.
Nonniin, siitäpä saette eppäelijät todisteita! Savolaeset on ihan alakuperäsiä suomalaesija, erämuan vallottajia nimittäen. Kääkeepä kaekki Pöljän kotiseutumuseolla sitten kun nämä koronarajotukset hellittäävät, siellähän on nimittäen ollut ihan kivikaatinen assuinpaekka. Kävivät arkeoloogit siellä kaevelemassa ekan kerran jo seitkytäluvulla ja onpa muuten erässii kivikaatisen asbestikeramiikan laji nimettykkii ihan Pöljän mukkaan, eli Pöljän kampakeramiikaks. Kun sitä kaet ensmäesen kerran löyvettiin sieltä Pöljän (entisen kyläkoolun, nykysen museon) pihapiiristä. Museolla on näetä muinaesmuistoja nähtävilläkii, niin että voen suositella jos paekallishistorija kiinnostaa!
Niin vuan nyt män aevan ohi aiheen. Pöljän kampakeramiikkaa ku on löytynnä meiän pirujen jätinkirkkojen luota. Ja nämä immeiset ei ollunna savolaisia, vuan aevan toista rotuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä mikä vaan ilkeästi ja tekohauskasti sanottu kuulostaa savolaiselta.
Nassuti, nassai
Niinkun Siilissä sanoivat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvi o päevä männä, nukuin pitkää ja kävin nuapurpitäjässä jalkailemassa. Nyt juon iltakahvetta ja mietin työasioita, tekisinkö keikkatöitä? Kannustinloukku? Luulen ettei toinna männä pilloomaan sosiaaliettuisuuksia muutama tunnin tähen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun penskoina mentiin Lapin äm mille (isoäiti oli ämmi) Savon kautta ja nähtiin Pöljän koulu. Naurettiin ittemme kipeiksi.
Aikoinaan paikallisjunissa konnari kulki vaunusta vaunuun ja kuuluvalla äänellä kertoi aina seuraavan aseman nimen. Oltiin tulossa Pöljälle ja konnari tietysti sanoi:
-Ja seoroovana Pöljä.
Vaunussa eräs mies oli nukuksissa eikä tietysti kuullut konnarin puhetta.
Tämä alkoi herätellä miestä sanoen:
-Pöljä... hei... kuulittako... Pöljä!
Mies heräsi ja vastasi konnarille unisena:
-Ite out pöljä.
Aikoinaan sattui, että vähän tärkeän oloinen mies junassa kysyi konnarilta "Paljonko maksaa lippu Pöljälle?" Tähän konnari vastaa, että "Saman verran, ku muillekkii".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvvee yötä vuan kaekille savolaesille ja muillekkii.
Jottai hommoo oeis kiva paenaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saisko täältä ihka oman savolaisen miehen?
Vierailija kirjoitti:
Kualkiäryl
Minullapa o myöski kuolkieryl jiekuopissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jottai hommoo oeis kiva paenaa.
Ee nyt ennee tähän sekaan. Mää leppeemään.
Mitteepä sitä tiällä huastelis. Ee ymmärrä kukkaan kuitenkaan. Kaanis kielj ja ee tarvihe töksäätellä vuan suap sannoo asijat noenniinku pitemmän kaatta.
Voe tokkiisa, mite onnii hyvä aehe, vaekka ite kyllä oesi sanonna että huastellaa.
Oesko vinkkilöetä, mikä oes hyvä paekka Kuopiossa asuja nykaekana? Vähä on uko kanssa rätnätty, että kun joutopäevät alakaa, nii voetas katella Kallavee seutuva. Voes olla joku siitä ympäriltäe, ee sen kallavesj tarvii välttämättä olla. Ku ee nyt tuntia pitempää Kuopijoo mänisj omalla aatolla ajjoo. No vua suatetaaha myö itekkii katella. Suattaap olla että kerkijää sielläe jossae vaeheessä pistäätyvä. No suattaapha se toesaalta olla ettei kerkijäkkää, mistee tuotakaa voe tietee.
Saab kauppias: Suap eestä ja takkoo.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän moni kuvittelee että savolaiset sanovat mie ja sie. Eivät sano. Se on lappilaista tai karjalaista murretta.
Mie olen Savonlinnasta ja täällä kaikki puhuu mie ja sie, Itä-Savoon kuulutaan, ei Karjalaan.
No Savo oli ENNEN Karjalaa, silloin kun siellä vielä eli suomalaisia eikä siperialaisia. Aina saa viäntää joka asiasta.
Suomenlahden pohjoispuolella erottuivat viikinkiajalla (Varsinais-)Suomen, Hämeen ja Karjalan heimot.
Historiankirjoihin Savo kirjautuu ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhan rajakirjassa vuonna 1323 , Savolahtena tai Savilahtena. Ja silloinkin ne olivat hämäläisten nimeämiä paikkoja.
Vaikka miten suoltaisi murretta, olisi kuitenkin hyvä tietää tosiasiat.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Toisekseen Savon alueella, silloin kun se oli vielä Karjalaa, asui aivan eri kansa, alkuperäiset suomalaiset. Tämä on muinaisdnatutkimuksin todettu, että turha viäntää houretta.