Se tunne kun tajuaa kaiken romanttisen ja seksuaalisen kadonneen parisuhteesta liian raskaan ja jatkuvan arjen alle

Vierailija kirjoitti:

Yritä kotona jättää jotakin tekemättä. Katso välillä kotia läpi sormien, vaikka kotona kaikki ei olisikaan tiptop. Ettet väsytä itseäsi kokonaan, niin jostakin sinun nyt kannattaa joustaa.

Vihaan siivoamista enkä tee sitä tai mitään muutakaan kotityötä yhtään enempää kuin pakko, puoliso edellyttää jonkinlaista siivoa kotona kuitenkin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnetaan myös nimellä ”avioliitto ja lapset”.

avioliitto riittää mikäli mies ei tajunnut tehdä avioehtoa.

Höökakku on jännä tuote, se pakotta naisen sohvalle ja painokin nousee 15 kiloa lähes yhdessä yössä.

En ole lihonut puolta kiloa siitä kun avioon astuttiin, ehkä ennemmin laihtunut kilon pari. Ap

Up

Tuo on normaali tila. Ainakin lapsiperhees jolta puuttuu tukiverkot eikä saa lapsia koskaan hoitoon. Mutta mitä sitten? Elämässä on eri vaiheita ja tuo on niistä yksi. En stressaa enkä pakolla yritä muuttaa asiaa, nyt on nyt ja sen mukaan eletään.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on normaali tila. Ainakin lapsiperhees jolta puuttuu tukiverkot eikä saa lapsia koskaan hoitoon. Mutta mitä sitten? Elämässä on eri vaiheita ja tuo on niistä yksi. En stressaa enkä pakolla yritä muuttaa asiaa, nyt on nyt ja sen mukaan eletään.

Mielestäni kuukausien seksittömyys ei ole normaali tila. Ap

Aiemmassa suhteessani en tehnyt suhteen arkipäivästymiselle mitään .Puolisoni ei ollut sitä tyyppiä, jonka kanssa olisi tilannetta syvällisemmin keskusteltu. Suhde päättyi hänen kuolemaan noin 20 vuoden  yhteisen elämän jälkeen. Suhde oli, mitä oli ja aikaa myöten ahdistavakin. 

Nyt seurustelen ihan erilaisen miehen kanssa. Me emme halua muuttaa yhteen kolmenkaan vuoden jälkeen, emmekä suunnittele suhdettamme kovin pitkälle. (Tosin saatan asua hänen luonaan joskus kuukauden putkeen) 

Me puhumme aivan kaikesta ja myös suhteen arkipäiväistymisestä. Uskallamme olla kiinnostumatta toisesta ja vetäytyä omiin oloihimme. Naljailemme tai vitsailemme toisen ärsyttävistä tavoista, mutta myös keskustelemme niitä. Olemme avoimuudessa ja rehellisyydessä samanlaisia, joten se selkeästi auttaa pärjäämään eteenpäin . 

Mieheni motto "puhumalla perille" on tietysti aika machoa, mutta myös totta hänen itsensäkin kohdalla. Toiseen tutustuminen on mielenkiintoista ja henkinen yhteys toimii paremmin, jos sitä ei sekoita pelkästään kattava intohimo, suuret ihastumisen tunteet  ja romanttiset odotukset.  OIkeastaan suhde vain marinoituu yhä herkullisemmaksi, mitä enemmän järki saa tilaa. 

Vaikka se on kauhean kliseistä, niin huumori ja toiselle tilan antaminen ovat suhteen tärkeitä mausteita. Niillä sätkitään juuri arjessa ja tavallisuudessa. Jos sitä ei osaa, niin pitää opetella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on normaali tila. Ainakin lapsiperhees jolta puuttuu tukiverkot eikä saa lapsia koskaan hoitoon. Mutta mitä sitten? Elämässä on eri vaiheita ja tuo on niistä yksi. En stressaa enkä pakolla yritä muuttaa asiaa, nyt on nyt ja sen mukaan eletään.

Mielestäni kuukausien seksittömyys ei ole normaali tila. Ap

Kyllä on, jos on kova stressi, kuormitus, uupumus. Seksi ei ole tärkein asia elämässä.

Kokeile laihduttaa ainakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on normaali tila. Ainakin lapsiperhees jolta puuttuu tukiverkot eikä saa lapsia koskaan hoitoon. Mutta mitä sitten? Elämässä on eri vaiheita ja tuo on niistä yksi. En stressaa enkä pakolla yritä muuttaa asiaa, nyt on nyt ja sen mukaan eletään.

Mielestäni kuukausien seksittömyys ei ole normaali tila. Ap

Kyllä on, jos on kova stressi, kuormitus, uupumus. Seksi ei ole tärkein asia elämässä.

Ok, hyvä kuulla tällainen mielipide. Entäpä jos tilanne kestää vuoden, kaksi, kolme? Onko edelleen normaalia? Ap

Vierailija kirjoitti:

Kokeile laihduttaa ainakin.

Bmi on 19 niin enpä taida.

Ap

Ei meillä kadonnut raskaan arjen alle. Toinen vain päätti lopettaa kaiken parisuhteeseen liittyvän. Jos haluja on niin eihän nuo asiat minnekään katoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se aina käy. Pitää yrittää keksiä yhteisiä juttuja. Lapset säännöllisesti yöksi tai vkl: ksi hoitoon! Se voi pelastaa liiton.

Ei onnistu korona-aikana tämä.

Ap

Miten niin ei onnistu? Onko nää tekosyyt kuitenkin se ongelma? Lapset mummolaan/tuttujen luo hoitoon ja lähdette itse vaikka patikoimaan jonnekin. Ja koko vkloppu olette kaksin niin jää luppoaikaa mahdollisesti jollekin romanttiselle. Kyllä se seksi ja läheisyys täytyy vaan priorisoida arjessa korkeammalle mikäli suhde meinaa nuupahtaa ja kaikki muu menee aina sen edelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on normaali tila. Ainakin lapsiperhees jolta puuttuu tukiverkot eikä saa lapsia koskaan hoitoon. Mutta mitä sitten? Elämässä on eri vaiheita ja tuo on niistä yksi. En stressaa enkä pakolla yritä muuttaa asiaa, nyt on nyt ja sen mukaan eletään.

Mielestäni kuukausien seksittömyys ei ole normaali tila. Ap

Kyllä on, jos on kova stressi, kuormitus, uupumus. Seksi ei ole tärkein asia elämässä.

ei sen pidäkään olla tärkein asia elämässä ennen sänkyyn hyppäämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se aina käy. Pitää yrittää keksiä yhteisiä juttuja. Lapset säännöllisesti yöksi tai vkl: ksi hoitoon! Se voi pelastaa liiton.

Ei onnistu korona-aikana tämä.

Ap

Miten niin ei onnistu? Onko nää tekosyyt kuitenkin se ongelma? Lapset mummolaan/tuttujen luo hoitoon ja lähdette itse vaikka patikoimaan jonnekin. Ja koko vkloppu olette kaksin niin jää luppoaikaa mahdollisesti jollekin romanttiselle. Kyllä se seksi ja läheisyys täytyy vaan priorisoida arjessa korkeammalle mikäli suhde meinaa nuupahtaa ja kaikki muu menee aina sen edelle.

Kuule, nykyisin isovanhemmat ei enää lapsenlapsia hoida.

Meillä ei ole ollut 14 vuoteen yhtään kahdenkeskistä yötä ilman lapsia! Isovanhemmat ei periaatteesta auta ollenkaan missään, ei edes elämä ja kuoleman hädässä. Rahalla ei saa lastentoitajaa, tässä pitäjässä on MLL ja yksi hoivafirma, kummatkaan ei tee yöhoitoa eli vain päiväksi tulevat.

Ei ole ihan noin helppoa kuin sinulla. Pienin lapsi on vielä niin pieni että vielä vuosia jatkui tämä tilanne. Mummolaan ei saa mennä edes päiväkylään .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se aina käy. Pitää yrittää keksiä yhteisiä juttuja. Lapset säännöllisesti yöksi tai vkl: ksi hoitoon! Se voi pelastaa liiton.

Ei onnistu korona-aikana tämä.

Ap

Miten niin ei onnistu? Onko nää tekosyyt kuitenkin se ongelma? Lapset mummolaan/tuttujen luo hoitoon ja lähdette itse vaikka patikoimaan jonnekin. Ja koko vkloppu olette kaksin niin jää luppoaikaa mahdollisesti jollekin romanttiselle. Kyllä se seksi ja läheisyys täytyy vaan priorisoida arjessa korkeammalle mikäli suhde meinaa nuupahtaa ja kaikki muu menee aina sen edelle.

Absurdit neuvot. Ei lapsia viedä mihinkään tutuille tai mummoille viikonlopuksi, ei ne ota edes tunniksi!

"Love and marriage, love and marriage, go together like a horse and carriage..."

Ihmisillä on kummallinen asenne että elämän pitää olla mahdollisimman helppoa ja kovaa, vaivatonta.

Ei se elämä vaan mene niin. On kuormitusta, hirveitä vastoinkäymisiä, kamppailua ja kitumista, kaikenlaista mistä pitää kärsiä ja mitä kestää.

Ei elämää voi hallita ja kontrolloida. Mullakin on apn kuvaama tilanne höystettynä ihan uskomattomilla vasroinkäymisillä joita tullut nyt kolme vuotta sarjatulituksella. On mennyt talot, rahat, säästöt, työpaikat, kaikkea en jaksa listata.

Tämä on silti elämää, elämää kaikessa sen hsllitsemsttomuudessa. Mulla tässä hetkessä on todellakin pienin ja mitättömin murhe se että ei ole romantiikkaa tai rakkauden huumaa. Lähinnä olen kiitollinen että ollaan edes elossa.

Mutta toki jos on helppo elämä niin apn kuvaama tilanne voi ollakin se elämän suurin ”vaikeus”.

Jos töistä ei voi tinkiä niin aikoa tapa lienee tinkiä kodinhoidosta. Teette yhdessä vain kaikkein välttämättömimmän ja yritätte suhtaudutte asiaan huumorilla ja laittaa asioiden tärkeysjärjestyksen uusiksi. Parisuhde kaiken edelle. Joskus ei tarvita muuta kuin asennemuutos. Keveyttä, leikkisyyttä, rentoutta ja hälläväliä-asennetta juuri niin paljon kuin mihin kykenee. Kannattaa miettiä, millaisiin asioihin maailma kaatuu ja millaisiin todellakaan ei. Itse mietin arjen kiireiden keskellä menneiden sukupolvien ihmisiä, miten raskasta silloin oli hoitaa kotia, miten helppoa nyt kun on koneet kaikkeen.  Koskaan ei ole ihmisellä tainnut olla niin paljon vapaa-aikaa ja niin kevyttä arkea kuin nyt. Jos on aikaa viettää tunti somessa tai tv:n äärellä päivässä, on tunti aikaa olla lähekkäin ja harrastaa seksiä. Se on valintakysymys.

Vierailija kirjoitti:

Jos töistä ei voi tinkiä niin aikoa tapa lienee tinkiä kodinhoidosta. Teette yhdessä vain kaikkein välttämättömimmän ja yritätte suhtaudutte asiaan huumorilla ja laittaa asioiden tärkeysjärjestyksen uusiksi. Parisuhde kaiken edelle. Joskus ei tarvita muuta kuin asennemuutos. Keveyttä, leikkisyyttä, rentoutta ja hälläväliä-asennetta juuri niin paljon kuin mihin kykenee. Kannattaa miettiä, millaisiin asioihin maailma kaatuu ja millaisiin todellakaan ei. Itse mietin arjen kiireiden keskellä menneiden sukupolvien ihmisiä, miten raskasta silloin oli hoitaa kotia, miten helppoa nyt kun on koneet kaikkeen.  Koskaan ei ole ihmisellä tainnut olla niin paljon vapaa-aikaa ja niin kevyttä arkea kuin nyt. Jos on aikaa viettää tunti somessa tai tv:n äärellä päivässä, on tunti aikaa olla lähekkäin ja harrastaa seksiä. Se on valintakysymys.

Juuri näin! Ja odotukset kun on tällä tasolla on elämäänsä tyytyväinen, vaikka perhearki onkon raskasta tukiverkottomalla.

Jos haaveilee hotellilomista vaahtokylvyssä kaksin, lomamatkasta dubaihin kaksin, niin PETTYY koska mitään mahdollisuutta ei ole lähteä mihinkään ilman lapsia. Mutta jos haaveilee siitä että on illalla ”treffit” sohvalla keskustellen ja viiniä juoden, se voi jopa toteutua .)

Muutamat ne vaan uskovat ja kuvittelevat, että avioliitto ja elämä yleensäkin on pelkkää kuherruskuukautta.