Se tunne kun tajuaa kaiken romanttisen ja seksuaalisen kadonneen parisuhteesta liian raskaan ja jatkuvan arjen alle
Kellään kokemusta? Miten reagoit/reagoisit tähän havaintoon? Miten kannattaisi reagoida? Vai vain antaa olla ja jatkaa samaa arjen rumbaa ja suorittamista päivästä toiseen?
Kommentit (52)
Toisen kun sitoo tolppaan ja antaa piiskaa, jonka jälkeen panee perse*seen, niin tulee uutta virtaa parisuhteeseen ;) Tai kesällä kun laittaa seksiwaukeinuun ja antaa vähän piiskaa paljaalle pyllylle, niin kyllä vastarannallakin ollaan kateellisia!
En tiedä. Kokemusta on, mutta en tiedä miten lähteä tilannetta korjaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Keventäisin arkea. Delegoisin hommia. Tinkisin jostain saadakseni lepoa ja mielenrauhaa. Valintoja.
Kenelle voi delegoida pakollisia perheeseen ja palkkatyöhön liittyviä hommia? Tuntuu siltä ettei arkea pysty keventämään enää yhtään, mitään ylimääräistä hommaa ei otetakaan ja silti tuntuu että kaikki voimat menevät tähän sinnittelyyn. Ap
Sama juttu. Pystyisitkö tekemään kevennettyä työviikkoa, osa-aikatyötä? Ees vähän vähentämään sitä palkallisen työn osuutta?
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Pystyisitkö tekemään kevennettyä työviikkoa, osa-aikatyötä? Ees vähän vähentämään sitä palkallisen työn osuutta?
Oikeastaan en, mutta ylitöitä en tee minuuttiakaan kuten moni muu samalla alalla tekee. Ap
Hyvin siihen tottuu. Hyvä kaverisuhde on parempi kuin pakkopullaseksi.
Jos työn kuormitusta ei voi vähentää, on kotona tehtävä joku ratkaisu. Kukaan ei kiitä suorittamisesta siinä vaiheessa, kun ero tulee.
Sen lisäksi vanhemmille säännöllisesti kahdenkeskistä aikaa, mieluiten kodin ulkopuolella.
Ap. Paras on syyttää puolisoa ja itse teeskennellä uhria tekemättä mitään.
Tunnetaan myös nimellä ”avioliitto ja lapset”.
Tää on varmaan etenkin pitkien liittojen ongelma. Ex vaimoni ratkaisi asian pettämällä työkaverinsa kanssa ja potkaisi minut pihalle, otti työkaverinsa tilalle. Sanoi vaan, että halusin varmaan vaihtelua. Liika kiire ja liian vähäinen yhteinen aika söi meidän suhteemme. Ja ex vaimo oli tässä se, joka halusi omasta halustaan tehdä pitkää päivää unelmatyönsä parissa jo ennen tuota salasuhdetta. Useamman kerran olin sanonut, että pitäisi olla yhteistäkin aikaa. No, työkaverille oli, mulle ei. Siinäpähän nyt saa eksän työkaveri odotella puolisoaan vuorostaan kotiin.
Jos on aikaa miettiä tuollaisia elämä lienee ap:n osalta helppoa. Toiset joutuvat miettimään mistä saisi voita leivän päälle.
Suurimmalla osalla ihmisistä elämä ei ole prinsessa-elokuvaa.
Kannattaa oikeasti miettiä tarkoin ennen kuin perhettä perustaa. Pitää olla sitä pelivaraa ettei kaikki kaadu päälle. Joko tukiverkot tai sitten taloudellisesti niin hyvä tilanne että voi palkata apua.
Näinhän se aina käy. Pitää yrittää keksiä yhteisiä juttuja. Lapset säännöllisesti yöksi tai vkl: ksi hoitoon! Se voi pelastaa liiton.
Yritä kotona jättää jotakin tekemättä. Katso välillä kotia läpi sormien, vaikka kotona kaikki ei olisikaan tiptop. Ettet väsytä itseäsi kokonaan, niin jostakin sinun nyt kannattaa joustaa.
Vierailija kirjoitti:
Tunnetaan myös nimellä ”avioliitto ja lapset”.
avioliitto riittää mikäli mies ei tajunnut tehdä avioehtoa.
Höökakku on jännä tuote, se pakotta naisen sohvalle ja painokin nousee 15 kiloa lähes yhdessä yössä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin siihen tottuu. Hyvä kaverisuhde on parempi kuin pakkopullaseksi.
Onkohan juuri sinun mies minun rakastajani?
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se aina käy. Pitää yrittää keksiä yhteisiä juttuja. Lapset säännöllisesti yöksi tai vkl: ksi hoitoon! Se voi pelastaa liiton.
Ei onnistu korona-aikana tämä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos työn kuormitusta ei voi vähentää, on kotona tehtävä joku ratkaisu. Kukaan ei kiitä suorittamisesta siinä vaiheessa, kun ero tulee.
Sen lisäksi vanhemmille säännöllisesti kahdenkeskistä aikaa, mieluiten kodin ulkopuolella.
Ei ole suositusten mukaista toimintaa korona-aikana lähteä kodin ulkopuolelle viettämään yhteistä aikaa. Eikä maskit päässä todellakaan kiinnostaisikaan mennä mihinkään, ahdistaa pitää niitä ylipäätään. Ap
Keventäisin arkea. Delegoisin hommia. Tinkisin jostain saadakseni lepoa ja mielenrauhaa. Valintoja.