Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
opiskelijatyttären menojen kustantaminen
15.02.2021 |
Hei vanhemmat - kanssatoverit! Kuinka paljon kustannatte opiskeluikäisen lapsenne kuluja? Me on tyttären kanssa sellainen soppari, että me kustannetaan elinkustannukset, jos hän keskittyy kokopäiväisesti opiskeluihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän saa Kelalta opintorahan ja asumistuen ja meiltä 300-500 €/kk. Ihan pikkuisen tekee myös töitä, ehkä 100 €/kk. Mutta jos tekisi paljon töitä, eivät yliopisto-opinnot etenesi normaalivauhtia hänen tapauksessaan, terveysongelmien vuoksi.
Kuinka harvinaista tällainen on? Tuntuu että tytär ei ihan kunnolla osaa arvostaa tätä. Emme ole mitään erityisen varakkaita, mutta keskituloisia. Aina hän on ihmettelemässä, että miksi ei voida kustantaa hänelle sitä tai tuota, ja miksi nipotamme jostakin ravintolasyömisistä, joita hänelle "sattuu" pari kertaa viikossa ainakin.
Kommentit (152)
No itse huomasin aikoinaan, että kyllä monille lääkiksessä opiskeleville vanhemmat ostivat asunnon, ei mitään luxuslukaaleja vaan yksiön tai kaksion opiskelupaikkakunnalta. Hyvin ovat tuntemani henkilöt pärjänneet myöhemmin elämässään, nykyään ovat erikoislääkäreitä. Tuhlaavainen luonne periytyy, ahkeruus myös periytyy.
Lääkiksessä opiskelu kestää minimissään 6 vuotta. Sen ajan kun maksaa vuokraa, niin niillä rahoilla saa jo melkein yksiön. Fiksumpaa maksaa omaa asuntoa kuin maksaa vuokraa jollekin ventovieraalle.
Sellaisten vanhempien lapset, joille ei anneta kotoa mitään "opiskelurahoja" päätyvät usein pienipalkkaisiin ammatteihin.
Fiksu vanhempi antaa lapselleen rahaa esim. valmennuskursseihin, tukee lasta rahallisesti opintojen aikana. Sitten kun lapsi valmistuu hyvätuloiseen ammattiin, ei tarvitse loppuelämäänsä tukea pojan perhettä.
Monella pihillä vanhemmalla kun kukkaronnyörit aukeavat viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsenlapsi tarvitsee uuden kännykän tai jääkiekkomailan. Omat lapset ovat työttöminä eivätkä pysty ostamaan lapsilleen sitä, mitä nämä tarvitsevat.
Vähemmän rahaa menee 2 lapsen opiskelumaksuihin muutaman vuoden ajan, kuin 6 lapsenlapsen tukemiseen seuraavien 30 vuoden ajan. Varsinkin kun eläkkeet ovat pieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksamme opiskelijapojillemme molemmille 150e/kk ja puhelinlaskun ja netin. Ne kun tulee kätevästi samalla laskulla.
Sitten päälle käyvät kesät töissä tienaamassa.
Miksi elätätte aikuisia ihmisiä? Haloo.
Miksei omaa lastaan auttaisi, kun voi?
Juuri näin.
Jos pystyy, niin auttaa mielellään. Nyt ne sitä apua kaipaa enemmän kuin 10-v päästä.
Opintoraha on pieni.
Sellaisten vanhempien lapset, joille ei anneta kotoa mitään "opiskelurahoja" päätyvät usein pienipalkkaisiin ammatteihin.
-kerro lisää, mikä on se tutkimus mihin väitteesi pohjautuu.
En nimittäin usko, että tuo toimii noin, vaan ennemmin, että 'matalan koulutustason pienipalkkaisen töihin päätyy helpoiten nuoria perheistä missä ei ole mahdollisuutta myöskään antaa rahallista tukea lapselleen' - matalan tulotason perheissä ei arvosteta koulutusta.
Kun sitten taas perheissä missä arvostetaan koulutusta OSASSA myös tuetaan sitä rahallisesti - osassa koetaan tärkeäksi se, että oppii myös rahan arvon. Se opiskelun arvostus voi näkyä kovin monella muillakin tavalla kuin satasina lapsen tilille.
Mutta mulla ei suoranaisesti ole mitään tutkimusta tämän kannan tueksi, kunhan kuulostaa loogisemmalta mun korvaani.
Ai kamala, oma tytär ei ole ikinä pyytänyt mitään tukia. Ostin huonekalut ym. rompetta opiskelijakämppään ja joulu- ja synttärirahaa saa. Olen sanonut, että nälkään ei pidä kuolla, pitää kertoa jos on raha tiukalla.
Ap, suosittelisin että muutatte antamaanne tukea niin että maksatte esim vuokran ja/tai puhlaskun suoraan (siis raha ei käy tytön tilillä), jolloin hän elää sillä rahalla mitä itsellä on, käyköön ravintelissa tai ostakoon krääsää mutta itse hallinnoi sitä rahaansa.
Meillä on kohta tämä vaihe edessä ja miehen kanssa on jo mietitty näin. Varmennamme että lapsella on asunto ja puhelin ja netti. Mahdollisesti silloin tällöin jotain ekstraa, ruokatarpeita, hygieniajuttuja, sisustusta, matkalippurahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli opiskeluaikana käytössä isäni auto - itse maksoin bensat, mutta isäni maksoi kaiken muun. Töissä kävin kesät, muutaman tonnin sai silloin aina töistä rahaa ja niiden avulla sitten elettiin taas vuosi eteenpäin. Sain asumistukea, jolla maksoin asuntolan vuokran. Asuin siis opiskelija-asuntolassa, josta maksoin vuokraa n. 250e/kk. Sen lisäksi en siis ole joutunut maksamaan sähkö-, vesi-, netti- tai kotivakuutuslaskuja, mitä jotkut tietysti opiskeluaikana joutuvat. Muistan, että olen saanut isältäni mm. 4 000 € yksi vuosi. Lisäksi joskus isä itse tarjosi silloin tällöin muutamia satasia rahaa. Mitään varsinaista kuukausirahaa en ole saanut. Muistan, että vanhempani mm. sanoivat, että minun ei tarvitse nostaa opintolainaa, että voin kyllä sanoa jos tarvitsen rahaa ja he auttavat. Arvostin tätä paljon, ei se mikään itsestäänselvyys ole, että vanhemmat tukevat.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli opiskeluaikana käytössä isäni auto - itse maksoin bensat, mutta isäni maksoi kaiken muun. Töissä kävin kesät, muutaman tonnin sai silloin aina töistä rahaa ja niiden avulla sitten elettiin taas vuosi eteenpäin. Sain asumistukea, jolla maksoin asuntolan vuokran. Asuin siis opiskelija-asuntolassa, josta maksoin vuokraa n. 250e/kk. Sen lisäksi en siis ole joutunut maksamaan sähkö-, vesi-, netti- tai kotivakuutuslaskuja, mitä jotkut tietysti opiskeluaikana joutuvat. Muistan, että olen saanut isältäni mm. 4 000 € yksi vuosi. Lisäksi joskus isä itse tarjosi silloin tällöin muutamia satasia rahaa. Mitään varsinaista kuukausirahaa en ole saanut. Muistan, että vanhempani mm. sanoivat, että minun ei tarvitse nostaa opintolainaa, että voin kyllä sanoa jos tarvitsen rahaa ja he auttavat. Arvostin tätä paljon, ei se mikään itsestäänselvyys ole, että vanhemmat tukevat.
Ai niin ja lisään tähän - myös puhelinlaskun vanhempani maksoivat. Lisäksi olen saanut kotoa mukaani mm. hygieniatarvikkeita jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, suosittelisin että muutatte antamaanne tukea niin että maksatte esim vuokran ja/tai puhlaskun suoraan (siis raha ei käy tytön tilillä), jolloin hän elää sillä rahalla mitä itsellä on, käyköön ravintelissa tai ostakoon krääsää mutta itse hallinnoi sitä rahaansa.
Meillä on kohta tämä vaihe edessä ja miehen kanssa on jo mietitty näin. Varmennamme että lapsella on asunto ja puhelin ja netti. Mahdollisesti silloin tällöin jotain ekstraa, ruokatarpeita, hygieniajuttuja, sisustusta, matkalippurahaa.
Kelan kanssa voi tulla ongelmia, jos vanhemmat maksaa vuokran. Asumistukihakemukseen pitää laittaa liitteeksi kuitti maksetusta vuokrasta jos vanhemmat on maksajia, Kela voi tulkita ettei henkilöllä ole asumismenoja eikä saa asumistukea. Näin oli ainakin kun itse opiskelin.
Meillä on kaksi opiskelijatyttöä, jotka asuvat omissa vuokrayksiöissä. Heille maksetaan puhelinlaskut ja kuukauden bussiliput. Opintotuki, ilta- ja viikonlopputyö, kesätyöstä vähän säästöjä ja muutama kymppi asumistukea. Kotona voivat käydä syömässä noin kerran viikossa. Niillä mennään. Toinen valmistuukin syksyllä ja hänellä on työpaikkakin tiedossa. Tytöt ovat säästelijäitä eivätkä biletä eivätkä käytä alkoholia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos rahaa pitäisi saada aina vaan lisää niin sitten on syytä miettiä että lyötte rajan vaikka max 200e kuussa ja lapsi tekee enemmän töitä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa maksaa niin paljon kuin pystyy kirjoitti:
Minun mielestäni kannattaa tukea rahallisesti niin paljon kuin pystyy. Lääkiksessä opiskeleville vanhemmat ostavat usein asunnon ja auton. Toki se riippuu ihan vanhempien omasta varallisuudesta, paljonko aikuista lastaan voi tukea.
Lääkärin vuosiansio voi olla 70 000 euroa heti valmistumisen jälkeen ja paljon enemmänkin. Jos ei tarvitse käydä töissä opintojen alkuvaiheessa ja valmistuu vaikka vuotta aikaisemmin, säästetty summa on merkittävä.
Esimerkissäni vanhempien ei tarvitse enää myöhemmin huolehtia lääkäriperheen toimeentulosta. Työssäni olen huomannut, miten monet eläkeläiset maksavat pienistä eläkkeistään lastenlapsilleen vaatteita, leluja, harrastuksia, kun omat vanhemmat eivät esim. työttömyyden takia voi niitä rahoittaa.
Siis anteeksi mitä?
Olen yliopisto-opiskelija ja äidilläni ei edes itsellään ole autoa tai omistusasuntoa.
Millä logiikalla kaikki lääkisopiskelijoiden vanhemmat on jotain hyperrikkaita?
Ohiksena totean myös, että lääkiksestä ei kyllä rahallisella tuella valmistuta sen aiemmin kuin muutkaan ko. vuosikurssilta. Aikataulu on annettu ylhäältä päin.
(Ihan idioottimainen ajatus autojen ja asuntojen lahjoittelu muuten.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai kamala, oma tytär ei ole ikinä pyytänyt mitään tukia. Ostin huonekalut ym. rompetta opiskelijakämppään ja joulu- ja synttärirahaa saa. Olen sanonut, että nälkään ei pidä kuolla, pitää kertoa jos on raha tiukalla.
Jep. Meillä myös painotettu, että ennenkuin ensimmäiseenkään pikavippiin sortuu niin meihin puheyhteys - mut hyvin ovat raha-asiansa hoitaneet (ja aika avoimesti niistä myös juttelevat )
Molemmat opiskelijatyttäremme, 22v ja 20v, elävät opintotuella, ei lainaa. Elävät niin että rahat riittävät. Kumpikin asuu opiskelija-asunnossa, toinen solussa ja toinen yksiössä. Eri kaupungeissa. Tekevät joskus vähän töitä, muutaman tunnin kuukaudessa. Todennäköisesti eivät käy ravintoloissa syömässä, eivät shoppaile, eikä ole maksullisia harrastuksia. Yliopistoissa on paljon toimintaa opiskelijoille, kaikenlaisia ilmaisia harrastuspiirejä, tosin nyt lähes kaikki oin seis.
Maksamme puhelinlaskut ja joskus jotain satunnaisia menoja. Esim nyt maksoin toiselle yksityisen hammaslääkärin kun sekä YTHS että julkinen ovat koronan takia tukossa, vuoden jono. Bussilippuja kotipaikkakunnalle olen joskus sponsoroinut, kun ovat tulleet kotona käymään.
On kyllä melkoinen summa tuo 500€ kuussa, varsinkin jos tyttö ei osaa edes arvostaa. Kannattaisiko tyttäresi opiskella talouden hallintaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kieltämättä vähän ylläri jos paijaa 20 vuotta putkeen ja tuloksena on mulkvisti.
Mulla vanhemmat ovat tukeneet tarpeen mukaan. Ehkä 2 kertaa vuodessa ovat antaneet 300-500e. Nyt olen koko päivä töissä enkä ole heiltä enää rahaa tarvinnut tai ottanut. Opiskelut venyy joo, mutta toisaalta mulla on valmistuessa oman alan kokemusta niin paljon, että olen etulyöntiasemassa muihin vastavalmistuneisiin verrattuna. Kuulostaa kyllä aika paljolta jos kuukausittain noin paljon tukee. Minua ainakin alkaisi ahdistaa ottaa noin paljon rahaa vanhemmilta.
Itse tekisin mielummin niin, että sanoisin kiinteän summan, jonka antaisin joka kuukausi. Tyttö sitten käyttäisi rahan mihin käyttää. Näin ei tulisi kiistaa siitä, mikä on vanhempien "avustuksen arvoista" ja mikä ei. Jos tyttö haluaa enemmän, hän käy enemmän töissä. Niin yksinkertaista. Sitten taas jos uskotte, että se saisi hänen koulunkäyntinsä kärsimään, niin toteaisin vielä, että opintojen pitää edetä vauhtia x, muuten loppuu myös tuki. Toki silloin täytyy varmistaa, että opiskelijalla oikeasti rahat riittää tarpeelliseen ilman että käy tosi paljon töissä.
Miten kenellekään opiskelijalle edes tulisi mieleen pikavippi, kun opintolainaa saa 600 euroa kuussa? Matalat kotot ja Kela maksaa osan lainasta valmistuessa.
Vanhempani maksavat jos läppäri tai puhelin hajoaa, maksoivat aurinkolasit ja talvikengät. Ostavat myös aina kassillisen ruokaa, jos tulevat käymään. Olen iloinen näistä. Yhden kaverin vanhemmat eivät ikinä anna rahaa tai maksa mitään.
Alue: Aihe vapaa
Mulle vanhemmat antoi joskus satunnaisesti rahaa. Ihan itse piti pärjätä ja lainaa nostaa. Opiskelin amk:ssa ja ajoittain kävin töissä opiskelujen ohella mutta toki pärjäsin hyvin kun oli toi laina.
N24