opiskelijatyttären menojen kustantaminen

Opintolaina. Oon antanut rahaakin ja ruokakassin kanssa menen visiitille. Ainoa lapseni. 

Minusta noin ison summan antaminen on karhunpalvelus, jollei lapsi asu Hesassa ja asumiskustannukset ole jotain 700€. On ihan hyvä oppia käyttämään rahaa järkevästi, eikä sitä taitoa monikaan opi, jos rahaa tulee aina ovesta ja ikkunoista.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin jos tytär olisi halunnut mennä amikseen, mutta painostitte hänet menemään yliopistoon, on syytä maksaa kulut mukisematta. Muutenkin on aivan normaalia syödä ravintolassa pari-kolme kertaa viikossa.

Jos et tarkoita opiskelijaravintoloita niin tarkentaisitko, kenelle on normaalia syödä ravintolassa 2-3 kertaa viikossa?

Ap:n kirjoitus vaikuttaa minusta malliesimerkiltä siitä, mitä voi tapahtua, kun nuori saa liikaa. Lisäksi minusta on kohtuutonta täysi-ikäistä nuorta kohtaan se, että hän joutuu tekemään vanhemmille tiliä kaikista menoistaan ja rahantarpeistaan. Jos vanhemmat haluavat avustaa säännöllisesti opiskelevaa nuorta, niin on paljon järkevämpää sopia kiinteästä kuukausisummasta, jonka nuori saa kuukausittain ja jonka käytöstä ei tarvitse tehdä tiliä vanhemmille. Jos nuori haluaa syödä ravintolassa, niin syökööt, mutta säästäkööt sitten jostain muista menoista. Toki kuukausisummaa määritellessä voidaan käyttää hyväksi tietoa säännöllisistä menoista (esim. vuokra ja mahdolliset lääkkeet).

Minä ja mieheni kuulumme hyvätuloisiin, mutta emme ole todellakaan tukeneet kolmea opiskelevaa lastamme noin suurilla summilla. Mielestämme on tärkeää, että nuori oppii, että raha ei tule itsestään ja myöskin säännöstelemään rahankäyttöään. Olemme auttaneet takuuvuokran, suurempien terveydenhoitomenojen (esim. silmälasit tai hammaslääkäri) ja vastaavien maksuissa. Lisäksi lapsille on maksettu vuosikausia jatkuneen harrastuksen jatkaminen (muutama sata euroa vuodessa). Lapset myös tietävät, että yllättävien menojen tullessa voi kääntyä meidän puoleemme.

Opintotuen ja asumistuen lisäksi lapsemme ovat nostaneet opintolainaa. Nykyisinhän on sulaa hulluutta jättää se nostamatta, kun korko on lähes nolla ja Kela maksaa (kohtuullisessa ajassa) valmistumisen jälkeen monta tonnia lainaa takaisin eli käytännössä esim. tavallinen yliopisto-opiskelija menettää noin 6000 euroa ilmaista rahaa, jos ei nosta opintolainaa. Töissä lasten ei ole tarvinnut käydä kuin kesäisin. Tosin kaksi lapsista tekee nyt oman alan töitä yhden päivän viikossa ihan työkokemuksen hankkimisen vuoksi.

Keskustelun paikka yhdessä tyttären kanssa. Miksi ylipäänsä tiedätte, mihin hänen rahansa menevät? Ei kai sulla vaan näy hänen tilitiedot omassa nettipankissa?

Nyt teette suunnitelman, millä aikataululla tämä tuki a) vähenee ja b) loppuu kokonaan. Niin, että tytär on tietoinen asiasta jo etukäteen, ei herätä turhaa katkeruutta. Sitten myös pysytte tässä suunnitelmassa. Kuulostaa hieman siltä, että tästä on tullut automaatio ja apunne ei saa sitä arvostusta, jonka itse haluaisitte. Joten jos jatkatte näin, olette kohta riidoissa tästä asiasta. Ihan turhaan, kun olette itse tämän tilanteen luonut.

Minä sain isältäni auton (pienen ja vanhan) ja hän maksoi alkuun myös sen kulut, miehen isä maksoi tankkauksen kerran kuussa sitten kun muutettiin miehen kanssa opiskelijoina yhteen. Auto mahdollisti käymisen vanhempien luona useammin ja helpotti kesätöissä käyntiä. Lisäksi sain joitain tuhansia rahaa isovanhemmiltani, niitä käytin tarvittaessa ja ne riittivät koko opiskelujen ajalle. Lainaa ei tarvinnut ottaa eikä käydä töissä muulloin kuin kesäisin. Koskaan en rahaa pyytänyt ja näistä saamistani olin kiitollinen ja olen edelleen. En olisi edes halunnut mitään säännöllistä tukea vanhemmiltani, oma itsenäisyys oli niin tärkeää.

Tuo on kyllä todella harvinaista. Kun opiskelin (2010-luvulla), vanhempani saattoi silloin tällöin maksaa jonkun puhelin- tai sähkölaskun, mutta ei juuri muuta. Eikä tullut mieleen kysyäkään, koska olin aikuinen ihminen. 

Ei osaa arvostaa. Ei tietenkään, kun annatte hänelle ilmaista rahaa ilman vastinetta.

Mekin jelpataan opiskelevia nuoria, mutta tavallaan tulosta vastaan. Ei se raha ilmesty tilille kerran kuussa tuosta vain, vaan koulutuloksia näytille kiitos. Sitten vielä meillä kotona esim pesevät ikkunat pari kertaa vuodessa. Jelppaavat autotallin siivouksessa, nyt kesällä tulee lattiaremppa - lapset ovat mukana.

Hmm yksi ”ei saanut mitään säännöllistä tukea vanhemmilta” mitä nyt auto ostettiin ja ylläpidettiin.

Ja aika moni ei näe mitään välimuotoa ravintolaillallisten sponssaamisen ja kaiken tuen lopettamisen välillä.

Lahjaveron rajahan ei koske oman lapsen tai oman vanhemman elinkustannuksia. Eli kaikessa rauhassa voi maksaa opiskelijan elämää, veroseuraamuksia siitä ei tule. Hiukan pitää kyllä selvittää, miten sen tuen antaa, jotta menee oikein. Helpointa verojen kannalta on maksaa säännöllisiä laskuja, kuten juuri puhelin ja netti. Toisaalta lapsen itsenäistymisen kannalta olisi paljon parempi antaa kiinteä kuukausisumma ja välttää rahan perään kyselemistä, jolloin lapsi saa oikean käsityksen omista menoistaan ja on toisaalta vapaa priorisoimaan rahankäyttöään.

Sitä kannattaa välttää, että antaa aikuislle lapselle rahaa aina pyynnöstä, jos on tarve johonkin eikä rahat riitä. Siskolleni tehtiin näin, ja hänestä tuli armoton tuhlari. Hän oppi sellaisen logiikan, että omat rahat kannattaa hassata hauskanpitoon ja elintasoon, jolloin voi pyytää iskältä rahaa tarpeellisiin asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Ei osaa arvostaa. Ei tietenkään, kun annatte hänelle ilmaista rahaa ilman vastinetta.

Mekin jelpataan opiskelevia nuoria, mutta tavallaan tulosta vastaan. Ei se raha ilmesty tilille kerran kuussa tuosta vain, vaan koulutuloksia näytille kiitos. Sitten vielä meillä kotona esim pesevät ikkunat pari kertaa vuodessa. Jelppaavat autotallin siivouksessa, nyt kesällä tulee lattiaremppa - lapset ovat mukana.

Unohtu kirjoittaa, että ei varsinaisesti edes rahaa anneta, vaan ruokakasseina. Yhdessä suunnitellaan ensin mitä ruokia tekisi ja sitten kauppaan... ostetaan myös herkkuja ja viiniä. Toisinaan sitten shoppaillaan  yhdessä vaatteita jne. Pesukone ostettiin toiselle, kun isompaan kämppään muutti kumppaninsa kanssa. Tuparilahjaksi.

Vierailija kirjoitti:

Maksamme opiskelijapojillemme molemmille 150e/kk ja puhelinlaskun ja netin. Ne kun tulee kätevästi samalla laskulla.

Sitten päälle käyvät kesät töissä tienaamassa.

Jatkan. Kumpikaan ei ole nostanut, eikä aio nostaa opintolainaa, vaikka se olisi miten edullista ja sijoittamalla sen voisi saada kasvamaan.

Opintoraha 250 e+ 150 e meiltä kk + asumistuki = maksavat halvan opiskelijakämpän ja syövät kohtuullisesti. Netti ja puhelin liitetty siis meidän vanhempien laskulle, joten peruselämä on turvattu.

Kesätöistä kumpikin tienasi jotain 6-7 tuhatta, jonka turvin sitten elävät leveämmin talven.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä summa, huhuh. Jos ei osaa arvostaa niin sitten piennennätte. Onko keskeinen juttu tässä nyt tuo terveysasia? Olette lellineet aina, koska tytöllä on ollut sairautta ja tehneet hänestä sivutuotteena kiittämättömän?

Voi olla vähän noinkin. Mutta minkäs teet - jätät tytön oman onnen nojaan? Ei olisi meille sopiva ratkaisu ollenkaan. Kyllä haluamme tukea ja auttaa, kun kerran pystymme, mutta toivoisimme kyllä enemmän arvostusta.

Tytär saa edullista opintolainaa jota makselee sitten veks. Eihän se opi mitään jos te paapotte häntä, sen huomaa jo tuosta ravintolasyömisestä. Ja jos koet että jätätte hänen oman onnensa nojaan niin itse olette laiminlyöneet velvollisuutenne opettaa hänelle taloustaitoja yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin jos tytär olisi halunnut mennä amikseen, mutta painostitte hänet menemään yliopistoon, on syytä maksaa kulut mukisematta. Muutenkin on aivan normaalia syödä ravintolassa pari-kolme kertaa viikossa.

Jos et tarkoita opiskelijaravintoloita niin tarkentaisitko, kenelle on normaalia syödä ravintolassa 2-3 kertaa viikossa?

Meidän perhe käy ulkonasyömässä pari- kolme kertaa viikossa. Korona vähän rajoitti, mutta nyt woltitetaan. Mä olen ymmärtänyt, että moni duunikaveri ja kaveritkin käyvät. Ainakin sitä malliin tulee suosituksia. Ei sitä ruokaa joka päivä jaksa tehdä.

Ohis, Helsinki, 2+2

Mainittakoon vielä, että kun olin syystä tai toisesta rahan tarpeesta, tein joitain hanttihommia vanhemmalleni, esimerkiksi pesin ikkunat tai siivosin varaston. Hän antoi minulle siitä hyvästä jonkin verran rahaa, yleensä jotain 50-100 euron luokkaa. Se oli mielestäni ihan hyvä järjestely, koska silloin hän maksoi minulle tehdystä työstä ilman verotusta. 

t.70

Vierailija kirjoitti:

Jatkan. Kumpikaan ei ole nostanut, eikä aio nostaa opintolainaa, vaikka se olisi miten edullista ja sijoittamalla sen voisi saada kasvamaan.

Kysymys ei ole vain siitä, että opintolainan voi saada sijoittamalla kasvamaan, vaan siitä, että opintolainaa ottanut saa valmistumisen jälkeen Kelalta ilmaista rahaa, kunhan valmistuu kohtuullisessa ajassa.

Esim. jos tavallista 300 op:n yliopistotutkintoa suorittava nostaa opintolainaa opintojensa aikana yhteensä 18 000 euroa ja valmistuu kuudessa vuodessa, maksaa Kela lainasta takaisin 6200 euroa. Opiskelija voi vaikka tallettaa nostamansa opintolainan pankkitilille. Valmistumisen jälkeen hänellä on lainaa jäljellä noin 12 000 euroa ja pankkitilillä 18 000 euroa. Kun opiskelija sitten maksaa opintolainan pois, jää pankkitilille vielä noin 6000 euroa ilmaista rahaa.

Tähän ei ole mielestäni yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa. Olen suurperheestä ja vanhemmat olivat matalapalkkaisissa töissä, joten oli turha ajatellakaan saavansa kuukausittaisia satojen eurojen avustuksia. Vanhemmat ovat kuitenkin auttaneet esimerkiksi vuokravakuuden maksamisessa ja pakollisten kodin tarvikkeiden ja kalusteiden hankkimisessa. Joskus olen saanut myös apua yksityisen lääkärikäynnin maksamiseen, koska julkisella puolella avun saamiseen olisi mennyt ihan liian kauan.

Minullakin on sairauksia, mutta tein silti päätöksen tehdä töitä opintojen ohessa osa-aikaisesti. Opintotuen ja siihen kuuluneen asumistuen päälle sain kuukausittain noin 500 euroa, lomakausina tein töitä hieman enemmän. Olen aina halunnut pärjätä ilman lainaa, koska työ- ja maksukykyni vaihtelevat. Viimeisimpään tutkintoon sain Kelalta kuntoutusrahaa, juurikin sairauksieni vuoksi, niin opinnot sujuivat paremmin kun ei tarvinut uuvuttaa itseään töissä. Tuolla työ+opiskelu yhdistelmällä oli välillä todella negatiivinen vaikutus fyysiseen ja psyykkiseen vointiin, mutta kun on päättänyt pärjätä niin sitten on pärjättävä. Jos minulla olisi oma lapsi samassa tilanteessa niin yrittäisin auttaa parhaani mukaan, mutta en pystyisi mitenkään avustamaan sadoilla euroilla kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksamme opiskelijapojillemme molemmille 150e/kk ja puhelinlaskun ja netin. Ne kun tulee kätevästi samalla laskulla.

Sitten päälle käyvät kesät töissä tienaamassa.

Jatkan. Kumpikaan ei ole nostanut, eikä aio nostaa opintolainaa, vaikka se olisi miten edullista ja sijoittamalla sen voisi saada kasvamaan.

Opintoraha 250 e+ 150 e meiltä kk + asumistuki = maksavat halvan opiskelijakämpän ja syövät kohtuullisesti. Netti ja puhelin liitetty siis meidän vanhempien laskulle, joten peruselämä on turvattu.

Kesätöistä kumpikin tienasi jotain 6-7 tuhatta, jonka turvin sitten elävät leveämmin talven.

Onpas hyväpalkkaista kesätyötä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksamme opiskelijapojillemme molemmille 150e/kk ja puhelinlaskun ja netin. Ne kun tulee kätevästi samalla laskulla.

Sitten päälle käyvät kesät töissä tienaamassa.

Jatkan. Kumpikaan ei ole nostanut, eikä aio nostaa opintolainaa, vaikka se olisi miten edullista ja sijoittamalla sen voisi saada kasvamaan.

Tuohan on tyhmää. Ei kelpaa ilmainen raha. Omille lapsilleni olen ainakin sanonut, että opinolaina kannatta ehdottomasti ottaa täysimääräisenä. Pitäköön vaikka pankkitilillä, jos ei halua sijoittaa.

Kyllä opiskelijan kuuluu pärjätä ihan tukien avullakin. Pitää osata jo siinä iässä budjetoida elämäänsä jotenkin. Toki pieni apu on aina mukavaa ja vähentää stressiä. Vanhemmat voi budjetoinnissa ja tukien hakemisessa auttaa. Vanhemmat ovat minulle maksaneet puhelinlaskua ja kotivakuutusta, sekä välillä kun nähdään jotain muuta tarpeellista esim ruokaostokset. Olen tästä todella kiitollinen.

Mikään terveysongelma ei pitäisi vaikuttaa tähän lasten rahalliseen tukemiseen merkittävästi. Kun kuitenkin on tukia mitkä riittää elämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Hmm yksi ”ei saanut mitään säännöllistä tukea vanhemmilta” mitä nyt auto ostettiin ja ylläpidettiin.

Ja aika moni ei näe mitään välimuotoa ravintolaillallisten sponssaamisen ja kaiken tuen lopettamisen välillä.

Lahjaveron rajahan ei koske oman lapsen tai oman vanhemman elinkustannuksia. Eli kaikessa rauhassa voi maksaa opiskelijan elämää, veroseuraamuksia siitä ei tule. Hiukan pitää kyllä selvittää, miten sen tuen antaa, jotta menee oikein. Helpointa verojen kannalta on maksaa säännöllisiä laskuja, kuten juuri puhelin ja netti. Toisaalta lapsen itsenäistymisen kannalta olisi paljon parempi antaa kiinteä kuukausisumma ja välttää rahan perään kyselemistä, jolloin lapsi saa oikean käsityksen omista menoistaan ja on toisaalta vapaa priorisoimaan rahankäyttöään.

Sitä kannattaa välttää, että antaa aikuislle lapselle rahaa aina pyynnöstä, jos on tarve johonkin eikä rahat riitä. Siskolleni tehtiin näin, ja hänestä tuli armoton tuhlari. Hän oppi sellaisen logiikan, että omat rahat kannattaa hassata hauskanpitoon ja elintasoon, jolloin voi pyytää iskältä rahaa tarpeellisiin asioihin.

Ainoa tapa maksaa elatusta veroseuraamuksitta on maksaa suoraan niitä aitoja elämisen laskuja (ei esim autolaina vaan hammaslääkäri, kotivakuutus, puhelinlasku tms) ja niitä saa kyllä maksaa vaikka naapurin pirkon puolesta jos haluaa, ei ole mitenkään lapset/vanhemmat määritelty

'Sen sijaan AINA jos annat rahaa, katsotaan se siihen 4999€/3v lahjaverokertymään.

Ja jos maksat esim vuokran ja sähkön niin silloin kela voi katsoa, että se opiskelija ei tarvitse / ole oikeutettu asumistukeen kun hän ei niitä maksakaan. (Sama tt)