Mistä tietää onko lapsi koulukiusauksen uhri vai kiusaaja?
Keskustelussa, jossa kyseltiin, miten yläkoulun opettajien pitäisi estää kiusaaminen, kerrottiin, miten kiusaajan vanhemmat eivät usko oman lapsensa kiusaavan. Siellä kerrottiin myös, että usein kiusaajat väittävät itse olevansa kiusattuja. Jos kiusauksesta ei ole mitään fyysisiä todisteita, niin mistä sitä tietää onko se oma ipana oikeasti kiusattu vai kiusaaja? Mitä jos ne siinä ketjussa olevat kiusattujen vanhemmat ovatkin oikeasti niitä hönöjä, jotka uskovat lapsensa olevan uhri, vaikka oikeasti se oma lapsi on kiusaaja?
Kommentit (31)
Käytöksestä. Kiusattu ei rehvastele, ole itsevarma, välttelee puhumasti kouluasioista, eikä halua mennä kouluun, vaikkei näitä välttämättä tuo julki avoimella tavalla.
Pari tyypiä kiusasi minua yläasteella. Toinen kulki samaa koulumatkaa linja-autossa ja hänellä oli tapana kulkea selän takana ja nauraa kavereiden kanssa miten puhun kummallisesti, kävelen oudosti ja näytän rumalta. Sitten kun yritin olla välittämättä, sain kuulla naurua siitä miten yritän olla totinen ja huomaamatta. Muutaman kerran sitä jaksoi olla pahoittamatta mieltä, mutta pidemmän päälle se sattui kun kuitenkin useampi vuosi samaa matkaa kuljettiin.
Toinen oli parhaan kaverin poikakaveri, joka oli jonkun sortin pomo välitunneilla ja se tyyppi joka päätti ketkä kuuluu piireihin. Minut savustettiin pikkuhiljaa ulos ja naurettiin päälle. Vein ilmeisesti liikaa aikaa heidän "parisuhteelta" joka kesti muutaman kuukauden. Takaisin piireihin ei ollut koskaan paluuta, ei edes aikuisena.
Molemmat kiusaajista ovat kuolleet oma käden kautta parikymppisinä. Ei millään pahalla, mutta ei tule ikävä. Ymmärrän kyllä että paha olo varmaan möyri jo yläasteella ja jotenkinhan se piti purkaa, mutta silti.
Vierailija kirjoitti:
Käytöksestä. Kiusattu ei rehvastele, ole itsevarma, välttelee puhumasti kouluasioista, eikä halua mennä kouluun, vaikkei näitä välttämättä tuo julki avoimella tavalla.
Kiusaaja voi myös kokea monenkinlaista ahdistusta tms. Voi kotona olla itkuinen, epävarma ja inhota koulua.
Itse koulukuraattorina tapaan usein myös niitä selkeitä kiusaajia (aukottomat todisteet), mutta kaksin jutellessa voivat olla ihan jotain muuta, kuin ylimielisiä ja ärsyttäviä kusaajia, mikä näkyy koululla ulos päin.
Samoin se selkeästi kiusaamisesta oireileva, voi toisaalta olla todella ärsyttävä ja todellakin kaivaa verta nenästään. Ei tietenkään saa kiusata, mutta ei myöskään ärsyttää tahallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kouluissa ei ole valvontakameroita?
Yksityisyys. Ei kameroita saa työpaikoillekkaan kun ihan poikkeustapauksessa.
Kouluissa voisi olla kamerat. Onhan kauppakeskuksissakin ja kaduilla ja myös joillakin työpaikoilla. Henkilön tulee vain tietää että on mahdollisuus että on valvontakameran kuvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytöksestä. Kiusattu ei rehvastele, ole itsevarma, välttelee puhumasti kouluasioista, eikä halua mennä kouluun, vaikkei näitä välttämättä tuo julki avoimella tavalla.
Kiusaaja voi myös kokea monenkinlaista ahdistusta tms. Voi kotona olla itkuinen, epävarma ja inhota koulua.
Itse koulukuraattorina tapaan usein myös niitä selkeitä kiusaajia (aukottomat todisteet), mutta kaksin jutellessa voivat olla ihan jotain muuta, kuin ylimielisiä ja ärsyttäviä kusaajia, mikä näkyy koululla ulos päin.
Samoin se selkeästi kiusaamisesta oireileva, voi toisaalta olla todella ärsyttävä ja todellakin kaivaa verta nenästään. Ei tietenkään saa kiusata, mutta ei myöskään ärsyttää tahallaan.
Ryhmäkiusattu nimenomaan pyrkii peittämään mahdollisimman hyvin ahdistuksensa, koska hän tietää käsittelyn todennäköisesti pahentavan tilannetta entisestään. Kiusaajalla ei ole tätä ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytöksestä. Kiusattu ei rehvastele, ole itsevarma, välttelee puhumasti kouluasioista, eikä halua mennä kouluun, vaikkei näitä välttämättä tuo julki avoimella tavalla.
Kiusaaja voi myös kokea monenkinlaista ahdistusta tms. Voi kotona olla itkuinen, epävarma ja inhota koulua.
Itse koulukuraattorina tapaan usein myös niitä selkeitä kiusaajia (aukottomat todisteet), mutta kaksin jutellessa voivat olla ihan jotain muuta, kuin ylimielisiä ja ärsyttäviä kusaajia, mikä näkyy koululla ulos päin.
Samoin se selkeästi kiusaamisesta oireileva, voi toisaalta olla todella ärsyttävä ja todellakin kaivaa verta nenästään. Ei tietenkään saa kiusata, mutta ei myöskään ärsyttää tahallaan.
Ryhmäkiusattu nimenomaan pyrkii peittämään mahdollisimman hyvin ahdistuksensa, koska hän tietää käsittelyn todennäköisesti pahentavan tilannetta entisestään. Kiusaajalla ei ole tätä ongelmaa.
Ok, eli kiusatun tunnistaa siitä, että hän EI vaikuta ahdistuneelta, toisin kuin suuri osa nuorista. Selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytöksestä. Kiusattu ei rehvastele, ole itsevarma, välttelee puhumasti kouluasioista, eikä halua mennä kouluun, vaikkei näitä välttämättä tuo julki avoimella tavalla.
Kiusaaja voi myös kokea monenkinlaista ahdistusta tms. Voi kotona olla itkuinen, epävarma ja inhota koulua.
Itse koulukuraattorina tapaan usein myös niitä selkeitä kiusaajia (aukottomat todisteet), mutta kaksin jutellessa voivat olla ihan jotain muuta, kuin ylimielisiä ja ärsyttäviä kusaajia, mikä näkyy koululla ulos päin.
Samoin se selkeästi kiusaamisesta oireileva, voi toisaalta olla todella ärsyttävä ja todellakin kaivaa verta nenästään. Ei tietenkään saa kiusata, mutta ei myöskään ärsyttää tahallaan.
Ryhmäkiusattu nimenomaan pyrkii peittämään mahdollisimman hyvin ahdistuksensa, koska hän tietää käsittelyn todennäköisesti pahentavan tilannetta entisestään. Kiusaajalla ei ole tätä ongelmaa.
Ok, eli kiusatun tunnistaa siitä, että hän EI vaikuta ahdistuneelta, toisin kuin suuri osa nuorista. Selvä.
Jos häntä on lainkaan siunattu maalaisjärjellä ja itsesuojeluvaistolla, hän pyrkii minimoimaan kiusauksen määrän. Koulu ei kestä ikuisuuksia ja paskiaisista pääsee tätä nykyä eroon, kun ihmisten elämä ei ole sidottu syntymäpaikkakunnalle.
Mun lapsella on aina riitaa yhden tytön kanssa. Tämä tyttö kiusasi häntä päiväkodissa.
Nyt ovat koulussa ja tappelevat koko ajan keskenään. Sain juuri viestin tän tytön vanhemmalta, että mun lapsi on kuulemma kamala hänen tyttöään kohtaan. Oli kuulemma lyönyt tätä. Kysyin mun lapselta niin hän sanoi, että tuo toinen tyttö löi ensin.
Ketä mun on nyt uskottava? Tämä tyttö oli myös varastanut ja silpunnut mun lapsen paidan koulussa.
Itse luulen et molemmat osallistuu tähän riitelyyn. Tän toisen lapsen vanhempi taas on sitä mieltä, että vika on ainoastaan mun lapsessa (vaikka lapsensa silppusi mun lapsen paidan).
Olen pyytänyt mun lasta pysymään kaukana tuosta tytöstä, koska eivät osaa olla nätisti. En oikein tiedä mitä muuta voin vanhempana tehdä? Rankaisen mun lasta vaikka molemmat tytöt lyö toisiaan? Mun lapsi ei sitten lyö, mutta ottaa lyönnit vastaan tältä toiselta? Vähän hankala tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsella on aina riitaa yhden tytön kanssa. Tämä tyttö kiusasi häntä päiväkodissa.
Nyt ovat koulussa ja tappelevat koko ajan keskenään. Sain juuri viestin tän tytön vanhemmalta, että mun lapsi on kuulemma kamala hänen tyttöään kohtaan. Oli kuulemma lyönyt tätä. Kysyin mun lapselta niin hän sanoi, että tuo toinen tyttö löi ensin.
Ketä mun on nyt uskottava? Tämä tyttö oli myös varastanut ja silpunnut mun lapsen paidan koulussa.Itse luulen et molemmat osallistuu tähän riitelyyn. Tän toisen lapsen vanhempi taas on sitä mieltä, että vika on ainoastaan mun lapsessa (vaikka lapsensa silppusi mun lapsen paidan).
Olen pyytänyt mun lasta pysymään kaukana tuosta tytöstä, koska eivät osaa olla nätisti. En oikein tiedä mitä muuta voin vanhempana tehdä? Rankaisen mun lasta vaikka molemmat tytöt lyö toisiaan? Mun lapsi ei sitten lyö, mutta ottaa lyönnit vastaan tältä toiselta? Vähän hankala tilanne.
Tällaisia tapauksia en edes laskisi instituutionaaliseksi kiusaukseksi.
Se on KIUSAAMINEN, ei KIUSAUS!
Kiusaus on jotain vastustamatonta, esim herkkuruoka Janssonin kiusaus.
Ilmeisesti hra Jansson ei voinut vastustaa sitä. Syystä kyllä.
Ja ei niissä välttämättä näy nälviminen ja vinoilu. Toki kamerat nauhoittavat ääntäkin.