Lue keskustelun säännöt.
Olen 52 vuotias ja haluaisin tehdä lapsen. Muita?
13.02.2021 |
Minulla on jo neljä lasta jotka on jo aikuisia mutta kaipuu on niin kova että jos vielä tekisi yhden iltatähden. Onko minulla mitään mahdollisuuksia? Itkuinen olo kun haluaisin vielä kerran pitää omaa vauvaa sylissä.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti se iltatähtikaipuu tuo mukanaan vähän enemmän kuin kaipaamasi sylivauvan. Voin kertoa, että yllätyt, miten työlästä tulee olemaan, kun kuusikymppisenä elät pikkulapsiarkea.
Olen 57 ja lapsi 12 ja onpahan kuule rankkaa. Kolmekymppisenä sain ekat lapset.
Nyt järkeä päähän!
Mikä 12-vuotiaan kanssa niin rankkaa on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odota hyvä ap että joku jälkikasvustasi perheellistyy. Saat pitää pientä sylissä ilman hoitovastuuta. Se on mukavinta yli viisikymppiselle, olen havainnut. Kunhan et sekoa niin että sinusta tulee hankala mummi ja anoppi.
Vierailija kirjoitti:
Olen 47 nainen ja haluisin lapsen, mutta tiedostan ettei se ole mahdollista. Suren.
Siskon kaveri oli 48 kun hän sai esikoisensa.
Monelle taitaa olla yllätys, että hedelmöityshoitoihinkin on ikärajat, myös yksityisellä puolella. Suomessa toimitaan eettisesti, eikä kupata rahoja pois yli-ikäisiltä, joilla homma ei kuitenkaan enää onnistu. Viisikymppisiä ei enää hoideta, koska on lääketieteellinen fakta, että raskaus ei siinä iässä enä onnistu.
Jos on muuten vaikeaa uskoa biologisia tosiasioita, ehkä tämä tieto voisi auttaa.
Onnistuu vain luovutetulla munasolulla, mut liekö siihenkin joku ikäraja? Adoptio? Taitaa siihenkin olla ikäraja (?). Ota koiranpentu, tai olla pitämään perhekotia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, nuo ovat vaihdevuosioireita. Niihin kuuluu luopuminen nuoruuden mahdollisuuksista ja se voi aiheuttaa surua, mutta oikeasti elimistösi astelee seuraavaa vaihetta kohti.
Mahdollisesti saat piankin lapsenlapsia ja jos toimit kuin terve isoäiti, et mene neuvomaan, etkä määräilemään lastesi perhe-elämää. Siten saatat olla tervetullut hoivailemaan heidän vauvojaankin - heidän ehdoillaan.
Suosittelen lukemaan vauvapalstan anoppi-omii-vauvani -keskusteluja, joista saat hyviä vinkkejä siihen miten ei tule toimia, jos oma järki ei riitä.
Jos saisit lapsen nyt (tarkoittaa paria-kolmea ikävuotta lisää - ei se hetkessä hoidu) tuo lapsi ei ehkä mielellään esittelisi sinua 10+ vuoden iässä äitinään, kun kaverit kyselisi, miksi hän asuu mumminsa kanssa. Sen sijaan kivana isoäitinä voisit olla lapsenlapsen "statussymboli" :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 47 nainen ja haluisin lapsen, mutta tiedostan ettei se ole mahdollista. Suren.
Siskon kaveri oli 48 kun hän sai esikoisensa.
Ja taas ihmetarina! Seuraavan kertojalle tarjotaan laskiaispulla!
Ei kannata näihin nojautua, 99 % 48-vuotiaista ei enää tule raskaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yli 50v nainen voi raskautua, jos vain kuukautiskierto toimii ts vaihdevuodet eivät ole alkaneet.
Tiedän muutaman tuon ikäisen naisen jotka ovat tulleet raskaiksi tajuamatta tilaansa. Luulivat vaihdevuosien vuoksi kuukautisten jääneen pois ja raskaudet olivat aika pitkällä ennen kuin ymmärsivät tilanteensa.
Yksi heistä sai terveen pojan, yksi sai myöhäisen keskenmenon ja yksi synnytti vammaisen lapsen.Itse olen 52v nainen, esikoisen sain 20 vuotiaana ja kuopuksen 32vuotiaana. Oli ihan erilaista jaksaa 20v vauvan kanssa kuin 32vuotiaana.
Mietin tässä, että jos nyt 52vuotiaana pitäisi jaksaa läpi raskaus, synnytys, vauva- ja leikki-ikäisen kanssa touhuamiset?? En jaksaisi, en vaikka olen pitänyt itsestäni huolta liikkumalla, ulkoilemalla ja syömällä oikein. En polta enkä käytä alkoholia.
Minä olen jo mummoikäinen.Hedelmällisyys loppuu kauan ennen kuin kuukautiset. Tätä asiaa hyvin harva tuntuu ymmärtävän Vaikka kuukautisvuoto tulisikin joka kuukausi, se ei tarkoita sitä, että elimistössä on enää jäljellä sellaisia munasoluja, joista voisi tulla elinkelpoinen alkio. Amh-arvo on alhainen ja munasolureservi heikko. Munasolujen laatu on myös jo erittäin huono. Kohtu ei enää ole valmis kantamaan raskautta.
50 vuotta täyttäneen naisen tilastollinen todennäköisyys tulla raskaaksi on helppo laskea, ja se on alle 1 % millään keinolla. Lisäksi on otettava huomioon, että jos joku tulisikin raskaaksi, se päättyy erittäin suurella todennäköisyydellä keskenmenoon, koska alkio ei ole terve.
Kaikilla on aina tämä "munkin yks tuttu... " tai "intiassakin yksi nainen..." -tarina kerrottavanaan, mutta olisi parempi, ettei niitä kerrottaisi, koska ne vain satuttavat enemmän hedelmällisyyden menetystä surevia. Ei kannata ripustatutua valheelliseen toivoon.
No asiaa kyllä kirjoitit, mutta aina jaksaa yllättää kaltaisesi asioiden vääntäjät!
Mitä oikeastaan haet tuolla, ettei saisi kertoa tuttavapiirissä tapahtuneista asioista? Jos siellä on yli 50v raskautuneita naisia niin sitten niitä on. Miksi se olisi pitänyt salata tai jättää kertomatta?
Kait sen nyt jokainen tervejärkinen tajuaa, ettei tuon ikäisen raskautuminen ole mitään arkipäivää.
Ja ihan vain nilittäjälle tiedoksi, tuo mainitsemani vammaisena syntynyt lapsi on isoäitini synnyttämä lapsi. Ei esimerkkini nyt kaukaa ollut haettu kuin oletit.
Terveen pojan synnyttänyt oli taas äitini työkaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti se iltatähtikaipuu tuo mukanaan vähän enemmän kuin kaipaamasi sylivauvan. Voin kertoa, että yllätyt, miten työlästä tulee olemaan, kun kuusikymppisenä elät pikkulapsiarkea.
Olen 57 ja lapsi 12 ja onpahan kuule rankkaa. Kolmekymppisenä sain ekat lapset.
Nyt järkeä päähän!Mikä 12-vuotiaan kanssa niin rankkaa on?
Voisin kuvitella, että murrosikä. Molemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnistuu vain luovutetulla munasolulla, mut liekö siihenkin joku ikäraja? Adoptio? Taitaa siihenkin olla ikäraja (?). Ota koiranpentu, tai olla pitämään perhekotia
Jos ap:n kumppani on samoja ikiä, tuskinpa onnistuu luovutetuilla munasoluilla, koska myös siittiöt ovat vanhoja. Lahja-alkio voisi tulla kyseeseen, mutta senkään onnistuminen on epätodennäköistä. Ei kannata markkinoida näitä hoitoja niin, että ne aina varmasti onnistuvat. Ne eivät koskaan ole mikään varma patenttiratkaisu. Ja tosiaan, viisikymppisiä ei enää hoideta ja ihan syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yli 50v nainen voi raskautua, jos vain kuukautiskierto toimii ts vaihdevuodet eivät ole alkaneet.
Tiedän muutaman tuon ikäisen naisen jotka ovat tulleet raskaiksi tajuamatta tilaansa. Luulivat vaihdevuosien vuoksi kuukautisten jääneen pois ja raskaudet olivat aika pitkällä ennen kuin ymmärsivät tilanteensa.
Yksi heistä sai terveen pojan, yksi sai myöhäisen keskenmenon ja yksi synnytti vammaisen lapsen.Itse olen 52v nainen, esikoisen sain 20 vuotiaana ja kuopuksen 32vuotiaana. Oli ihan erilaista jaksaa 20v vauvan kanssa kuin 32vuotiaana.
Mietin tässä, että jos nyt 52vuotiaana pitäisi jaksaa läpi raskaus, synnytys, vauva- ja leikki-ikäisen kanssa touhuamiset?? En jaksaisi, en vaikka olen pitänyt itsestäni huolta liikkumalla, ulkoilemalla ja syömällä oikein. En polta enkä käytä alkoholia.
Minä olen jo mummoikäinen.Hedelmällisyys loppuu kauan ennen kuin kuukautiset. Tätä asiaa hyvin harva tuntuu ymmärtävän Vaikka kuukautisvuoto tulisikin joka kuukausi, se ei tarkoita sitä, että elimistössä on enää jäljellä sellaisia munasoluja, joista voisi tulla elinkelpoinen alkio. Amh-arvo on alhainen ja munasolureservi heikko. Munasolujen laatu on myös jo erittäin huono. Kohtu ei enää ole valmis kantamaan raskautta.
50 vuotta täyttäneen naisen tilastollinen todennäköisyys tulla raskaaksi on helppo laskea, ja se on alle 1 % millään keinolla. Lisäksi on otettava huomioon, että jos joku tulisikin raskaaksi, se päättyy erittäin suurella todennäköisyydellä keskenmenoon, koska alkio ei ole terve.
Kaikilla on aina tämä "munkin yks tuttu... " tai "intiassakin yksi nainen..." -tarina kerrottavanaan, mutta olisi parempi, ettei niitä kerrottaisi, koska ne vain satuttavat enemmän hedelmällisyyden menetystä surevia. Ei kannata ripustatutua valheelliseen toivoon.
No asiaa kyllä kirjoitit, mutta aina jaksaa yllättää kaltaisesi asioiden vääntäjät!
Mitä oikeastaan haet tuolla, ettei saisi kertoa tuttavapiirissä tapahtuneista asioista? Jos siellä on yli 50v raskautuneita naisia niin sitten niitä on. Miksi se olisi pitänyt salata tai jättää kertomatta?Kait sen nyt jokainen tervejärkinen tajuaa, ettei tuon ikäisen raskautuminen ole mitään arkipäivää.
Ja ihan vain nilittäjälle tiedoksi, tuo mainitsemani vammaisena syntynyt lapsi on isoäitini synnyttämä lapsi. Ei esimerkkini nyt kaukaa ollut haettu kuin oletit.
Terveen pojan synnyttänyt oli taas äitini työkaveri.
Ne, joille lapsettomuus tai hedelmättömyys on omakohtainen asia, joutuvat kuuntelemaan näitä tarinoita aivan liikaa, ja ne ovat ihan turhia, eivätkä auta yhtään mitään.
Mietitäänpä vaikka, että läheiselläni olisi terminaalisyöpä. Hän makaa saattohoidossa ja tiedämme, että hän ei parane. Minua ei auta se, että ympärilläni pyörii jatkuvasti ihmisiä kertomassa, kuinka siskon serkun kaveri parani samasta syövästä tai yksi nainen intiassa oli juuri kuolemassa tähän samaan tautiin, mutta sitten hän ei kuollutkaan.
Yleensäkään mistään muusta asiasta puhuttaessa ei törmää koko ajan siihen, että ihmiset haluavat piristää sinua kertomalla siitä, mitä ei tule kuitenkaan sinulle tapahtumaan. Miksiköhän hedelmällisyydestä puhuttaessa tämä on niin tavallinen puhetapa? Mihin tällä pyritään? Miksi jokainen kokee tarpeelliseksi heti kertoa sen epätodennäköisimmän tarinan, jonka toteutumismahdollisuudet ovat olemattomat?
Olisiko mahdollista miettiä, miltä näiden tarinoiden jatkuva kuunteleminen tuntuu sellaisesta, jonka hedelmällisyys on mennyt? Tai sellaisesta, joka ei koskaan lasta saanutkaan, ja suree kovasti?
Vierailija kirjoitti:
Se pitää ymmärtää, ettei nuorekkuus ole sama kuin nuoret munasolut. Vaikka 52-vuotias näyttäisi ulkoisesti 25-vuotiaalta, hänen munasolunsa ovat silti 52-vuotiaan ihmisen munasolut. Siihen ei auta jumppa, ryppyvoide, terveellinen ruokavalio eikä botox.
Ihmisillä on aivan harhainen kuva raskaaksi tulemisen mahdollisuuksista nykyään. Se johtuu osin siitä, että maailmalla julkkikset näyttävät saavan lapsia vanhoilla päivillään. Nämä lapset on usein adoptoitu tai sijaisynnytetty ja lahjasoluilla aikaan saatu. Viisikymppinen nainen ei saa lapsia biologisesti, vaikka näitä ihmetarinoita aina kerrotaankin ja aina löytyy joku promillen sadasosaan menevä tilastopoikkeama. Tilastot kertovat totuuden, näitä ihmetarinoita ei kannata kertoa eikä kuunnella, ne satuttavat vain lisää luodessaan turhaa toivoa.
Jo nelikymppiselle raskaaksi tuleminen on hyvin epätodennäköistä, ja riskit saada sairas lapsi moninkertaiset. Ap, jos olet nainen, et voi enää saada lasta. Suomessa sinulle ei siirretä edes lahja-alkoita. Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä yksityiseen hedelmöitysklinikkaan ja käydä siellä juttelemassa.
Jos olet mies, ehkä on vielä mahdollisuuksia, mutta sitten on syytä etsiä parikymmentä vuotta nuorempi nainen synnyttämään.
Jos hedelmällisyyden menttäminen tuntuu raskaalta käsitellä, esimerkiksi lapsettomien yhdistys Simpukan sivuilta löytyy näihin asioihin erikoistuneita psykoterapeutteja, joiden kanssa asiaa voi käydä läpi. On ihan ok surra, mutta tosiasioita ei kannata yrittää valehdella muuksi. Lasten saamisen aika on ohi, ja nyt on aika jollekin muulle.
40-vuotiaalla on noin 50/50 mahdollisuudet saada lapsia luomuna. Onko sinusta ”hyvin epätodennäköistä” myös saada kolikosta kruuna?
Sairaan lapsen saamisen riski ei myöskään moninkertaistu. Kromosomihäiriöt yleistyvät iän myötä, mutta kromosomihäiriö ei ole sairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yli 50v nainen voi raskautua, jos vain kuukautiskierto toimii ts vaihdevuodet eivät ole alkaneet.
Tiedän muutaman tuon ikäisen naisen jotka ovat tulleet raskaiksi tajuamatta tilaansa. Luulivat vaihdevuosien vuoksi kuukautisten jääneen pois ja raskaudet olivat aika pitkällä ennen kuin ymmärsivät tilanteensa.
Yksi heistä sai terveen pojan, yksi sai myöhäisen keskenmenon ja yksi synnytti vammaisen lapsen.Itse olen 52v nainen, esikoisen sain 20 vuotiaana ja kuopuksen 32vuotiaana. Oli ihan erilaista jaksaa 20v vauvan kanssa kuin 32vuotiaana.
Mietin tässä, että jos nyt 52vuotiaana pitäisi jaksaa läpi raskaus, synnytys, vauva- ja leikki-ikäisen kanssa touhuamiset?? En jaksaisi, en vaikka olen pitänyt itsestäni huolta liikkumalla, ulkoilemalla ja syömällä oikein. En polta enkä käytä alkoholia.
Minä olen jo mummoikäinen.Hedelmällisyys loppuu kauan ennen kuin kuukautiset. Tätä asiaa hyvin harva tuntuu ymmärtävän Vaikka kuukautisvuoto tulisikin joka kuukausi, se ei tarkoita sitä, että elimistössä on enää jäljellä sellaisia munasoluja, joista voisi tulla elinkelpoinen alkio. Amh-arvo on alhainen ja munasolureservi heikko. Munasolujen laatu on myös jo erittäin huono. Kohtu ei enää ole valmis kantamaan raskautta.
50 vuotta täyttäneen naisen tilastollinen todennäköisyys tulla raskaaksi on helppo laskea, ja se on alle 1 % millään keinolla. Lisäksi on otettava huomioon, että jos joku tulisikin raskaaksi, se päättyy erittäin suurella todennäköisyydellä keskenmenoon, koska alkio ei ole terve.
Kaikilla on aina tämä "munkin yks tuttu... " tai "intiassakin yksi nainen..." -tarina kerrottavanaan, mutta olisi parempi, ettei niitä kerrottaisi, koska ne vain satuttavat enemmän hedelmällisyyden menetystä surevia. Ei kannata ripustatutua valheelliseen toivoon.
No asiaa kyllä kirjoitit, mutta aina jaksaa yllättää kaltaisesi asioiden vääntäjät!
Mitä oikeastaan haet tuolla, ettei saisi kertoa tuttavapiirissä tapahtuneista asioista? Jos siellä on yli 50v raskautuneita naisia niin sitten niitä on. Miksi se olisi pitänyt salata tai jättää kertomatta?Kait sen nyt jokainen tervejärkinen tajuaa, ettei tuon ikäisen raskautuminen ole mitään arkipäivää.
Ja ihan vain nilittäjälle tiedoksi, tuo mainitsemani vammaisena syntynyt lapsi on isoäitini synnyttämä lapsi. Ei esimerkkini nyt kaukaa ollut haettu kuin oletit.
Terveen pojan synnyttänyt oli taas äitini työkaveri.Ne, joille lapsettomuus tai hedelmättömyys on omakohtainen asia, joutuvat kuuntelemaan näitä tarinoita aivan liikaa, ja ne ovat ihan turhia, eivätkä auta yhtään mitään.
Mietitäänpä vaikka, että läheiselläni olisi terminaalisyöpä. Hän makaa saattohoidossa ja tiedämme, että hän ei parane. Minua ei auta se, että ympärilläni pyörii jatkuvasti ihmisiä kertomassa, kuinka siskon serkun kaveri parani samasta syövästä tai yksi nainen intiassa oli juuri kuolemassa tähän samaan tautiin, mutta sitten hän ei kuollutkaan.
Yleensäkään mistään muusta asiasta puhuttaessa ei törmää koko ajan siihen, että ihmiset haluavat piristää sinua kertomalla siitä, mitä ei tule kuitenkaan sinulle tapahtumaan. Miksiköhän hedelmällisyydestä puhuttaessa tämä on niin tavallinen puhetapa? Mihin tällä pyritään? Miksi jokainen kokee tarpeelliseksi heti kertoa sen epätodennäköisimmän tarinan, jonka toteutumismahdollisuudet ovat olemattomat?
Olisiko mahdollista miettiä, miltä näiden tarinoiden jatkuva kuunteleminen tuntuu sellaisesta, jonka hedelmällisyys on mennyt? Tai sellaisesta, joka ei koskaan lasta saanutkaan, ja suree kovasti?
No höpö, höpö. Ei silmiään ja korviaan voi sulkea tuollaisten vuoksi.
Asioista saa ja voi keskustella. Eihän näissä kukaan ole mitään kenellekään lupaillut. Kerrottu vain mitä on itse nähnyt ja läheisille on tapahtunut.
Outo ajattelutapa sinulla. Hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yli 50v nainen voi raskautua, jos vain kuukautiskierto toimii ts vaihdevuodet eivät ole alkaneet.
Tiedän muutaman tuon ikäisen naisen jotka ovat tulleet raskaiksi tajuamatta tilaansa. Luulivat vaihdevuosien vuoksi kuukautisten jääneen pois ja raskaudet olivat aika pitkällä ennen kuin ymmärsivät tilanteensa.
Yksi heistä sai terveen pojan, yksi sai myöhäisen keskenmenon ja yksi synnytti vammaisen lapsen.Itse olen 52v nainen, esikoisen sain 20 vuotiaana ja kuopuksen 32vuotiaana. Oli ihan erilaista jaksaa 20v vauvan kanssa kuin 32vuotiaana.
Mietin tässä, että jos nyt 52vuotiaana pitäisi jaksaa läpi raskaus, synnytys, vauva- ja leikki-ikäisen kanssa touhuamiset?? En jaksaisi, en vaikka olen pitänyt itsestäni huolta liikkumalla, ulkoilemalla ja syömällä oikein. En polta enkä käytä alkoholia.
Minä olen jo mummoikäinen.Hedelmällisyys loppuu kauan ennen kuin kuukautiset. Tätä asiaa hyvin harva tuntuu ymmärtävän Vaikka kuukautisvuoto tulisikin joka kuukausi, se ei tarkoita sitä, että elimistössä on enää jäljellä sellaisia munasoluja, joista voisi tulla elinkelpoinen alkio. Amh-arvo on alhainen ja munasolureservi heikko. Munasolujen laatu on myös jo erittäin huono. Kohtu ei enää ole valmis kantamaan raskautta.
50 vuotta täyttäneen naisen tilastollinen todennäköisyys tulla raskaaksi on helppo laskea, ja se on alle 1 % millään keinolla. Lisäksi on otettava huomioon, että jos joku tulisikin raskaaksi, se päättyy erittäin suurella todennäköisyydellä keskenmenoon, koska alkio ei ole terve.
Kaikilla on aina tämä "munkin yks tuttu... " tai "intiassakin yksi nainen..." -tarina kerrottavanaan, mutta olisi parempi, ettei niitä kerrottaisi, koska ne vain satuttavat enemmän hedelmällisyyden menetystä surevia. Ei kannata ripustatutua valheelliseen toivoon.
No asiaa kyllä kirjoitit, mutta aina jaksaa yllättää kaltaisesi asioiden vääntäjät!
Mitä oikeastaan haet tuolla, ettei saisi kertoa tuttavapiirissä tapahtuneista asioista? Jos siellä on yli 50v raskautuneita naisia niin sitten niitä on. Miksi se olisi pitänyt salata tai jättää kertomatta?Kait sen nyt jokainen tervejärkinen tajuaa, ettei tuon ikäisen raskautuminen ole mitään arkipäivää.
Ja ihan vain nilittäjälle tiedoksi, tuo mainitsemani vammaisena syntynyt lapsi on isoäitini synnyttämä lapsi. Ei esimerkkini nyt kaukaa ollut haettu kuin oletit.
Terveen pojan synnyttänyt oli taas äitini työkaveri.
Minäpä kerron, miksi ei kannata kertoa näistä tuttavapiirissä tapahtuneista ihmeistä.
Kävin itse tosi rankat hedelmöityshoidot läpi. Sitä tuskaa ei ymmärrä kuin toinen saman kokenut. Vaikka ikää ei olisikaan paljon, hedelmällisyys saattaa olla tosi huono, ja mahdollisuudet heikot. Hoidoissa oleva ihminen tietää itse tasan tarkkaan omat todennäköisyytensä saada lapsi.
Olisin tarvinnut tukea lähipiiriltä. Olisin halunnut puhua läheisteni kanssa omista peloistani, tuskastani ja surustani. Siitä, kuinka iso todennäköisyys on, etten tule koskaan sitä omaa lasta saamaan.
Jouduin kuitenkin käpertymään sisäänpäin, koska aina jos asiaa sivuttiin, vastassa oli ihmetarina. Joku oli heti kertomassa, kuinka joku sai jossain lapsen 47-vuotiaana, että kyllä se voi onnistua. Jokaisen hedelmällisyys ja lapsettomuustie ovat kuitenkin henkilökohtaisia, ja se, että joku 47-vuotias jossain sai sen ihmelapsensa ei nosta minun todennäköisyyksiäni tippaakaan. Minä tiedän itse sen, ettei minulla ole juurikaan mahdollisuuksia.
Näistä tarinoista tulee sellainen olo, että minulle yritetään kertoa, että jos vain uskon tarpeeksi, lapsen saaminen onnistuu. Tulee entistäkin epäonnistuneempi olo kuunnellessa jatkuvalla syötöllä tarinoita siitä, kuinka muilla kyllä onnistuu ja itselläni ei. Sehän on tahattomasti lapsettomalle jo valmiiksi aika kipeä aihe, ja näillä ihmetarinoilla sitä oikein hierotaan naamaan.
Sureva ei hyödy näistä ihmetarinoista yhtään. Ne ovat kertoja oma yritys parantaa omaa oloaan. Saahan niin tehdä, mutta jos kysytään, miksi lapseton/hedelmätön ei näitä tarinoita halua kuulla, niin tämä on se syy. Kaikista kauheinta on se, että JOKAIKINEN, jonka kanssa asiasta koskaan tulee mitään puhetta, haluaa kertoa tällaisen ihmetarinan. Se on sanoinkuvaamattoman uuvuttavaa ja satuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se pitää ymmärtää, ettei nuorekkuus ole sama kuin nuoret munasolut. Vaikka 52-vuotias näyttäisi ulkoisesti 25-vuotiaalta, hänen munasolunsa ovat silti 52-vuotiaan ihmisen munasolut. Siihen ei auta jumppa, ryppyvoide, terveellinen ruokavalio eikä botox.
Ihmisillä on aivan harhainen kuva raskaaksi tulemisen mahdollisuuksista nykyään. Se johtuu osin siitä, että maailmalla julkkikset näyttävät saavan lapsia vanhoilla päivillään. Nämä lapset on usein adoptoitu tai sijaisynnytetty ja lahjasoluilla aikaan saatu. Viisikymppinen nainen ei saa lapsia biologisesti, vaikka näitä ihmetarinoita aina kerrotaankin ja aina löytyy joku promillen sadasosaan menevä tilastopoikkeama. Tilastot kertovat totuuden, näitä ihmetarinoita ei kannata kertoa eikä kuunnella, ne satuttavat vain lisää luodessaan turhaa toivoa.
Jo nelikymppiselle raskaaksi tuleminen on hyvin epätodennäköistä, ja riskit saada sairas lapsi moninkertaiset. Ap, jos olet nainen, et voi enää saada lasta. Suomessa sinulle ei siirretä edes lahja-alkoita. Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä yksityiseen hedelmöitysklinikkaan ja käydä siellä juttelemassa.
Jos olet mies, ehkä on vielä mahdollisuuksia, mutta sitten on syytä etsiä parikymmentä vuotta nuorempi nainen synnyttämään.
Jos hedelmällisyyden menttäminen tuntuu raskaalta käsitellä, esimerkiksi lapsettomien yhdistys Simpukan sivuilta löytyy näihin asioihin erikoistuneita psykoterapeutteja, joiden kanssa asiaa voi käydä läpi. On ihan ok surra, mutta tosiasioita ei kannata yrittää valehdella muuksi. Lasten saamisen aika on ohi, ja nyt on aika jollekin muulle.
40-vuotiaalla on noin 50/50 mahdollisuudet saada lapsia luomuna. Onko sinusta ”hyvin epätodennäköistä” myös saada kolikosta kruuna?
Sairaan lapsen saamisen riski ei myöskään moninkertaistu. Kromosomihäiriöt yleistyvät iän myötä, mutta kromosomihäiriö ei ole sairaus.
Mistä tämä sun tilasto on? 40-vuotiaan todennäköisyys tulla raskaaksi kiertoa kohden on enää 5 %. Siitä ei kyllä tuota 50-50 väännä mitenkään.
https://www.verywellfamily.com/what-are-the-chances-of-getting-pregnant…
Vierailija kirjoitti:
Ap, nuo ovat vaihdevuosioireita. Niihin kuuluu luopuminen nuoruuden mahdollisuuksista ja se voi aiheuttaa surua, mutta oikeasti elimistösi astelee seuraavaa vaihetta kohti.
Mahdollisesti saat piankin lapsenlapsia ja jos toimit kuin terve isoäiti, et mene neuvomaan, etkä määräilemään lastesi perhe-elämää. Siten saatat olla tervetullut hoivailemaan heidän vauvojaankin - heidän ehdoillaan.
Suosittelen lukemaan vauvapalstan anoppi-omii-vauvani -keskusteluja, joista saat hyviä vinkkejä siihen miten ei tule toimia, jos oma järki ei riitä.
Jos saisit lapsen nyt (tarkoittaa paria-kolmea ikävuotta lisää - ei se hetkessä hoidu) tuo lapsi ei ehkä mielellään esittelisi sinua 10+ vuoden iässä äitinään, kun kaverit kyselisi, miksi hän asuu mumminsa kanssa. Sen sijaan kivana isoäitinä voisit olla lapsenlapsen "statussymboli" :D.
Minun mielestäni taas näissä keskusteluissa häiriintyneintä on väittää että ”ehkä saat pian lapsenlapsia”.
Ehdottaisitte edes koiraa mieluummin! Se ei ole sama asia kuin lapsi, tietenkään, mutta sen päätöksen ihminen edes tekee itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yli 50v nainen voi raskautua, jos vain kuukautiskierto toimii ts vaihdevuodet eivät ole alkaneet.
Tiedän muutaman tuon ikäisen naisen jotka ovat tulleet raskaiksi tajuamatta tilaansa. Luulivat vaihdevuosien vuoksi kuukautisten jääneen pois ja raskaudet olivat aika pitkällä ennen kuin ymmärsivät tilanteensa.
Yksi heistä sai terveen pojan, yksi sai myöhäisen keskenmenon ja yksi synnytti vammaisen lapsen.Itse olen 52v nainen, esikoisen sain 20 vuotiaana ja kuopuksen 32vuotiaana. Oli ihan erilaista jaksaa 20v vauvan kanssa kuin 32vuotiaana.
Mietin tässä, että jos nyt 52vuotiaana pitäisi jaksaa läpi raskaus, synnytys, vauva- ja leikki-ikäisen kanssa touhuamiset?? En jaksaisi, en vaikka olen pitänyt itsestäni huolta liikkumalla, ulkoilemalla ja syömällä oikein. En polta enkä käytä alkoholia.
Minä olen jo mummoikäinen.Hedelmällisyys loppuu kauan ennen kuin kuukautiset. Tätä asiaa hyvin harva tuntuu ymmärtävän Vaikka kuukautisvuoto tulisikin joka kuukausi, se ei tarkoita sitä, että elimistössä on enää jäljellä sellaisia munasoluja, joista voisi tulla elinkelpoinen alkio. Amh-arvo on alhainen ja munasolureservi heikko. Munasolujen laatu on myös jo erittäin huono. Kohtu ei enää ole valmis kantamaan raskautta.
50 vuotta täyttäneen naisen tilastollinen todennäköisyys tulla raskaaksi on helppo laskea, ja se on alle 1 % millään keinolla. Lisäksi on otettava huomioon, että jos joku tulisikin raskaaksi, se päättyy erittäin suurella todennäköisyydellä keskenmenoon, koska alkio ei ole terve.
Kaikilla on aina tämä "munkin yks tuttu... " tai "intiassakin yksi nainen..." -tarina kerrottavanaan, mutta olisi parempi, ettei niitä kerrottaisi, koska ne vain satuttavat enemmän hedelmällisyyden menetystä surevia. Ei kannata ripustatutua valheelliseen toivoon.
No asiaa kyllä kirjoitit, mutta aina jaksaa yllättää kaltaisesi asioiden vääntäjät!
Mitä oikeastaan haet tuolla, ettei saisi kertoa tuttavapiirissä tapahtuneista asioista? Jos siellä on yli 50v raskautuneita naisia niin sitten niitä on. Miksi se olisi pitänyt salata tai jättää kertomatta?Kait sen nyt jokainen tervejärkinen tajuaa, ettei tuon ikäisen raskautuminen ole mitään arkipäivää.
Ja ihan vain nilittäjälle tiedoksi, tuo mainitsemani vammaisena syntynyt lapsi on isoäitini synnyttämä lapsi. Ei esimerkkini nyt kaukaa ollut haettu kuin oletit.
Terveen pojan synnyttänyt oli taas äitini työkaveri.Ne, joille lapsettomuus tai hedelmättömyys on omakohtainen asia, joutuvat kuuntelemaan näitä tarinoita aivan liikaa, ja ne ovat ihan turhia, eivätkä auta yhtään mitään.
Mietitäänpä vaikka, että läheiselläni olisi terminaalisyöpä. Hän makaa saattohoidossa ja tiedämme, että hän ei parane. Minua ei auta se, että ympärilläni pyörii jatkuvasti ihmisiä kertomassa, kuinka siskon serkun kaveri parani samasta syövästä tai yksi nainen intiassa oli juuri kuolemassa tähän samaan tautiin, mutta sitten hän ei kuollutkaan.
Yleensäkään mistään muusta asiasta puhuttaessa ei törmää koko ajan siihen, että ihmiset haluavat piristää sinua kertomalla siitä, mitä ei tule kuitenkaan sinulle tapahtumaan. Miksiköhän hedelmällisyydestä puhuttaessa tämä on niin tavallinen puhetapa? Mihin tällä pyritään? Miksi jokainen kokee tarpeelliseksi heti kertoa sen epätodennäköisimmän tarinan, jonka toteutumismahdollisuudet ovat olemattomat?
Olisiko mahdollista miettiä, miltä näiden tarinoiden jatkuva kuunteleminen tuntuu sellaisesta, jonka hedelmällisyys on mennyt? Tai sellaisesta, joka ei koskaan lasta saanutkaan, ja suree kovasti?
No höpö, höpö. Ei silmiään ja korviaan voi sulkea tuollaisten vuoksi.
Asioista saa ja voi keskustella. Eihän näissä kukaan ole mitään kenellekään lupaillut. Kerrottu vain mitä on itse nähnyt ja läheisille on tapahtunut.Outo ajattelutapa sinulla. Hyi.
Hyi?
Ymmärrätkö, että näitä samoja juttuja jankutetaan asian kanssa kipuileville koko ajan? Se ei varmaan olisi mitenkään "hyi", vaan jopa ihan avartavaa, jos pystyisi miettimään asioita joskus toisenkin näkökulmasta, että miltä mahtaa tuntua.
Toki voi aina vain miettiä sitä, että minä nyt sanon ihan mitä minä haluan ja jos se tuntuu toisesta pahalta, niin hän on hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se pitää ymmärtää, ettei nuorekkuus ole sama kuin nuoret munasolut. Vaikka 52-vuotias näyttäisi ulkoisesti 25-vuotiaalta, hänen munasolunsa ovat silti 52-vuotiaan ihmisen munasolut. Siihen ei auta jumppa, ryppyvoide, terveellinen ruokavalio eikä botox.
Ihmisillä on aivan harhainen kuva raskaaksi tulemisen mahdollisuuksista nykyään. Se johtuu osin siitä, että maailmalla julkkikset näyttävät saavan lapsia vanhoilla päivillään. Nämä lapset on usein adoptoitu tai sijaisynnytetty ja lahjasoluilla aikaan saatu. Viisikymppinen nainen ei saa lapsia biologisesti, vaikka näitä ihmetarinoita aina kerrotaankin ja aina löytyy joku promillen sadasosaan menevä tilastopoikkeama. Tilastot kertovat totuuden, näitä ihmetarinoita ei kannata kertoa eikä kuunnella, ne satuttavat vain lisää luodessaan turhaa toivoa.
Jo nelikymppiselle raskaaksi tuleminen on hyvin epätodennäköistä, ja riskit saada sairas lapsi moninkertaiset. Ap, jos olet nainen, et voi enää saada lasta. Suomessa sinulle ei siirretä edes lahja-alkoita. Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä yksityiseen hedelmöitysklinikkaan ja käydä siellä juttelemassa.
Jos olet mies, ehkä on vielä mahdollisuuksia, mutta sitten on syytä etsiä parikymmentä vuotta nuorempi nainen synnyttämään.
Jos hedelmällisyyden menttäminen tuntuu raskaalta käsitellä, esimerkiksi lapsettomien yhdistys Simpukan sivuilta löytyy näihin asioihin erikoistuneita psykoterapeutteja, joiden kanssa asiaa voi käydä läpi. On ihan ok surra, mutta tosiasioita ei kannata yrittää valehdella muuksi. Lasten saamisen aika on ohi, ja nyt on aika jollekin muulle.
40-vuotiaalla on noin 50/50 mahdollisuudet saada lapsia luomuna. Onko sinusta ”hyvin epätodennäköistä” myös saada kolikosta kruuna?
Sairaan lapsen saamisen riski ei myöskään moninkertaistu. Kromosomihäiriöt yleistyvät iän myötä, mutta kromosomihäiriö ei ole sairaus.
Mistä tämä sun tilasto on? 40-vuotiaan todennäköisyys tulla raskaaksi kiertoa kohden on enää 5 %. Siitä ei kyllä tuota 50-50 väännä mitenkään.
https://www.verywellfamily.com/what-are-the-chances-of-getting-pregnant…
Joka kierrostako pitäisi lapsi saada? Tuolla sinun laskutavallasi nuorillakin on varsin heikko hedelmällisyys.
Jos raskauden todennäköisyys kiertoa kohti on 5 %, tarkoittaa se vuodessa noin 50 prosenttia. Eli se mainitsemani 50-50.
Noin puolet nelikymppisistä saa lapsen vuoden yrityksellä. Toki sitten todennäköisyys heikkenee, jos ei vuodessa tärppää.
Hedelmällisyys loppuu kauan ennen kuin kuukautiset. Tätä asiaa hyvin harva tuntuu ymmärtävän Vaikka kuukautisvuoto tulisikin joka kuukausi, se ei tarkoita sitä, että elimistössä on enää jäljellä sellaisia munasoluja, joista voisi tulla elinkelpoinen alkio. Amh-arvo on alhainen ja munasolureservi heikko. Munasolujen laatu on myös jo erittäin huono. Kohtu ei enää ole valmis kantamaan raskautta.
50 vuotta täyttäneen naisen tilastollinen todennäköisyys tulla raskaaksi on helppo laskea, ja se on alle 1 % millään keinolla. Lisäksi on otettava huomioon, että jos joku tulisikin raskaaksi, se päättyy erittäin suurella todennäköisyydellä keskenmenoon, koska alkio ei ole terve.
Kaikilla on aina tämä "munkin yks tuttu... " tai "intiassakin yksi nainen..." -tarina kerrottavanaan, mutta olisi parempi, ettei niitä kerrottaisi, koska ne vain satuttavat enemmän hedelmällisyyden menetystä surevia. Ei kannata ripustatutua valheelliseen toivoon.