Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Äiti piti isäni perinnön?
13.02.2021 |
Niin eli olin 18v kun isä kuoli. Sain pankkitililtä puolet isän rahoista mutta äiti piti asunnon, osakkeet ja loput rahat.
Äiti teki perunkirjoituksen kaverinsa kanssa eikä siis käyttänyt mitään lakimiehiä. Menikö ihan oikein? Mietin että eikö mulle olisi kuulunut isompi isänperintö?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että olet ollut noin pimennossa, sinähän olit/olet kuolinpesän jäsen. Olisi pitänyt selvittää isäsi ja äitisi omaisuus, tehdä mahdollinen ositus, näyttää testamentti, jos sellainen oli jne. Pystytkö kysymään äidiltäsi näistä asioista.
Voi hyvänen aika. Ei varmasti tiedä kaikki kun yleensä nuo on kerran elämässä tilanteita. Jos vielä on nuori ihminen kyseessä.
Suosittelisin ap olemaan lakimieheen yhteydessä. Osaa neuvoa mitä pitää tehdä asian selvittämiseksi. Tsemppiä!
Tarkoitinkin, että äidin vika, jos jätti ainoan perijän pimentoon. Mahdollista tietysti, että heillä oli keskinäinen testamentti, mutta sekin olisi pitänyt näyttää ja antaa mahdollusuus moittia testamenttia. Lakiosaa voi vaatia heti. Olen itse ollut samassa tilanteessa. Äitini kuoli nuorena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alaikäisellä perijällä on yleensä myös yhteys maistraattiin eli nykyiseen Digi- ja väestötietovirastoon. DVV valvoo alaikäisen lapsen omaisuuden käyttöä ja perinnönjakoa.
https://dvv.fi/milloin-edunvalvoja-tarvitsee-sijaisen
https://dvv.fi/alaikaisen-edunvalvonta
Ap oli 18-vuotias.
Voit pyytää kopiota perukirjasta OmaVerossa. Vaihtoehtoisesti voit pyytää kopiota perukirjasta lomakkeella 3627.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ositusta ja perinnönjakoa tehty? Saattaa olla, että olet edelleen osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, jota äitisi hoitaa. Esimerkiksi minun isäni on kuollut yli 30 vuotta sitten, mutta perintö on vielä jakamatta.
Tiedätkö, mikä osa onaisuudesta kuului isällesi ja mikä äidillesi? Jos asunto ja osakkeet olivat äitisi nimissä, niin ne lain mukaan kuuluvat hänelle myös isäsi kuoleman jälkeen (lesken tasinkoprivilegi).
Mun lapsuudenkoti oli puoliksi isän ja äidin. Osakkeet ja rahat oli isän. Rahoista sain puolet. En tiedä onko kuolinpesää jaettu enkä muista maksoinko perintöveroa. Muistan vaan että se raha tuli tilille. Olin tuolloin vähän shokissa isän kuolemasta enkä muutenkaan olisi tajunnut perinnönjaosta mitään tuolloin. Mulla ei ole hallussani perunkirjaa.
Voisin ehkä verottajalta tilata ne paperit. En uskalla äidin kanssa ottaa puheeksi. Ap
Tuon perusteella sinun kuuluisi saada paljon enemmän...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alaikäisellä perijällä on yleensä myös yhteys maistraattiin eli nykyiseen Digi- ja väestötietovirastoon. DVV valvoo alaikäisen lapsen omaisuuden käyttöä ja perinnönjakoa.
https://dvv.fi/milloin-edunvalvoja-tarvitsee-sijaisen
https://dvv.fi/alaikaisen-edunvalvontaAp oli 18-vuotias.
Oho, luin olen 18 -vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan tapauksessa asia näyttää menneen niin kuin sen kuuluu mennäkin. Tapana on että pariskunnan kuolinpesä jaetaan yhtä aikaa sitten kun molemmat ovat kuolleet ja siihen asti leski pitää hallussaan jakamatonta pesää. Aloittaja kun on ilmeisesti ainoa lapsi niin hän saa äidin kuoleman jälkeen joka tapauksessa kaiken joten ei liene mitenkään hyödyllistä lähteä asiasta tappelemaan.
Kyllä sun kannattaa ehdottomasti selvittää, missä mennään. Tilaa perukirja ja tarkista, että siihen on merkitty kaikki. Olikohan asunnosta vielä velkaa siihen aikaan. Kuitenkin, jos asunto oli puoliksi, tasinkoa olisi maksettu puolet noista osakkeista ja rahoista (ellei äidilläsi ollut vastaavia) tai sen verran, eli sulle kuuluisi puolet asunnosta ja puolet osakkeista ja rahoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan tapauksessa asia näyttää menneen niin kuin sen kuuluu mennäkin. Tapana on että pariskunnan kuolinpesä jaetaan yhtä aikaa sitten kun molemmat ovat kuolleet ja siihen asti leski pitää hallussaan jakamatonta pesää. Aloittaja kun on ilmeisesti ainoa lapsi niin hän saa äidin kuoleman jälkeen joka tapauksessa kaiken joten ei liene mitenkään hyödyllistä lähteä asiasta tappelemaan.
Ei ole tapana tuommoinen toiminta, jossa yksi pesän osakas ei edes tiedä, mitä perittävää on ollut ja minkä verran kuuluu hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan tapauksessa asia näyttää menneen niin kuin sen kuuluu mennäkin. Tapana on että pariskunnan kuolinpesä jaetaan yhtä aikaa sitten kun molemmat ovat kuolleet ja siihen asti leski pitää hallussaan jakamatonta pesää. Aloittaja kun on ilmeisesti ainoa lapsi niin hän saa äidin kuoleman jälkeen joka tapauksessa kaiken joten ei liene mitenkään hyödyllistä lähteä asiasta tappelemaan.
Tämä voi ollacihan järkevää silloin, kun leskinon jo iäkäs ja on odotettavissa, että hän kuolee muutaman vuoden sisällä. Mutta jos kysymyksessä on suhteellisen nuori leski, jolla on odotettavissa vielä kymmeniä elinvuosia, niin suosittelen tekemään osituksen ja perinnönjaon ainakin muun omaisuuden kuin lesken hallitseman asunnon osalta. Vuosien varrella tulee kaikenlaisia yllättäviä tilanteita, joissa tulee hankaluuksia siitä, että jollain omaisuuserällä on useampi omistaja.
Se, jonka yli 30 vuotta sitten kuolleen isän perintö on vielä jakamatta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan tapauksessa asia näyttää menneen niin kuin sen kuuluu mennäkin. Tapana on että pariskunnan kuolinpesä jaetaan yhtä aikaa sitten kun molemmat ovat kuolleet ja siihen asti leski pitää hallussaan jakamatonta pesää. Aloittaja kun on ilmeisesti ainoa lapsi niin hän saa äidin kuoleman jälkeen joka tapauksessa kaiken joten ei liene mitenkään hyödyllistä lähteä asiasta tappelemaan.
Ei kyllä ole aina tapana. Isän kuolinpesä jaettiin isän kuollessa. Tuolla tyylillä ei välttämättä ole enää mitään jaettavaa, kun äiti on tuhlannut kaiken.
Ihan kuin tästä olisi kysytty joskus aiemminkin, sama asetelma, että juuri täysi-ikäiseksi tullut perillinen on joutunut sumutetuksi tietämättömyyden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla, että on silti toimittu oikein. Jos summa, jonka sait tilille oli puolet myydyistä osakkeista ja rahavaroista ja leskellä on asuntoon asumisoikeus. Tällöin sitä ei myydä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, mitä eriä oli ja mitä sait.
Sua on kusetettu huolella. Lapsethan ne perivät. Leski toki saa laskennallista tasinkoa ja saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sinä ap olet saanut lakiosuutesi.
Ätisi on saanut osituksen jälkeen sen, mikä hänelle kuuluu.
Sun ap tulee muistaa myös se, että äitisi kuoltua sinä perit äitisi.
Ja jos olet saanut puolet isäsi rahoista niin perinnön jako on tehty.
Pitäisi tietää myös se, oliko äitisi ja isäsi välillä keskinäinen testamentti.
Eivät nämä perintöjutut ole niin yksinkertaisia, kuin äkkiseltään voisi kuvitella.
Provoa koko juttu.
Ap:n omaa tyhmyyttä jos ei ole ottanut asioista selvää eikä mennyt perukirjoitukseen.
Ja mikä äiti se muka semmonen äiti on, joka lapseltaan yrittää pimittää jotain.
En usko ap:n aloitusta yhtään.
Ja ettei muka tiedä, onko maksanut perintöveroa.
Tottahan jokainen täysi-ikäinen ihminen tarkistaa oman veroilmoituksena ja sen ehdotuksen.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että on silti toimittu oikein. Jos summa, jonka sait tilille oli puolet myydyistä osakkeista ja rahavaroista ja leskellä on asuntoon asumisoikeus. Tällöin sitä ei myydä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, mitä eriä oli ja mitä sait.
Totta. Mutta kyllähän jonkinlainen selvitys pitäisi silti antaa ja tieto siitä, että omistaa asunnosta puolet.
18-vuotias on aikuinen ja hänen täytyy itse pitää puolensa /vaatia että ymmärtää miten asiat menee.
Tässä lienee nyt epäselvää lesken ja kuolleen omat omaisuudet kokonaisuudessaan —> mikä meni tasinkona ja mitä jäi perittäväksi ja oliko avioehtoa/testamenttia.
Vierailija kirjoitti:
No sinä ap olet saanut lakiosuutesi.
Ätisi on saanut osituksen jälkeen sen, mikä hänelle kuuluu.
Sun ap tulee muistaa myös se, että äitisi kuoltua sinä perit äitisi.
Ja jos olet saanut puolet isäsi rahoista niin perinnön jako on tehty.
Pitäisi tietää myös se, oliko äitisi ja isäsi välillä keskinäinen testamentti.
Eivät nämä perintöjutut ole niin yksinkertaisia, kuin äkkiseltään voisi kuvitella.
Testamentti pitää esittää kuolinpesän osakkaille ja antaa mahdollisuus moittia sitä. Itselleni tämä mahdollisuus on annettu kahdesti. Toisella kerralla oli mahdollisuus myös vaatia lakiosaa.
Leskellä on oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin, vaikka asunto olisi ollut vainajan nimissä. Ennen perunkirjoitusta tehdään ositus, jossa jaetaan pariskunnan omaisuus puolisoiden kesken. Aviopuolisoilla on oikeus toistensa omaisuuteen, jos heillä ei ole ollut avioehtoa. Rahan ja omaisuuden lisäksi perillisille jäävät myös vainajan velat. Mikähän mahtoi olla isäsi tilanne? Jäikö häneltä jaettavaksi velkoja rahojen ja muun omaisuuden lisäksi? Perunkirjoituksessa ei tarvita lakimiestä, vaan perilliset voivat tehdä sen keskenään. Tarvitaan vain kaksi todistajaa, jotka eivät ole perillisiä. Perunkirjoituksessa luetteloidaan vainajan omaisuus, varallisuus, velat, ennakkoperinnöt ja mahdollinen testamentti. Se ei ole sama asia kuin perinnönjako. Perintöä ei ole pakko jakaa heti vainajan kuoltua. Isäni kuoli 30 vuotta sitten, eikä perinnöksi jäänyttä metsätilaa ole vielä jaettu. Perillisistä koostuva perikunta omistaa sen.
Alue: Aihe vapaa
Alaikäisellä perijällä on yleensä myös yhteys maistraattiin eli nykyiseen Digi- ja väestötietovirastoon. DVV valvoo alaikäisen lapsen omaisuuden käyttöä ja perinnönjakoa.
https://dvv.fi/milloin-edunvalvoja-tarvitsee-sijaisen
https://dvv.fi/alaikaisen-edunvalvonta