Äiti piti isäni perinnön?

Vierailija kirjoitti:

Leskellä on oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin, vaikka asunto olisi ollut  vainajan nimissä. Ennen perunkirjoitusta tehdään ositus, jossa jaetaan pariskunnan omaisuus puolisoiden kesken. Aviopuolisoilla on oikeus toistensa omaisuuteen, jos heillä ei ole ollut avioehtoa. Rahan ja omaisuuden lisäksi perillisille jäävät myös vainajan velat. Mikähän mahtoi olla isäsi tilanne? Jäikö häneltä jaettavaksi velkoja rahojen ja muun omaisuuden lisäksi? Perunkirjoituksessa ei tarvita lakimiestä, vaan perilliset voivat tehdä sen keskenään. Tarvitaan vain kaksi todistajaa, jotka eivät ole perillisiä. Perunkirjoituksessa luetteloidaan vainajan omaisuus, varallisuus, velat, ennakkoperinnöt ja mahdollinen testamentti. Se ei  ole sama asia kuin perinnönjako. Perintöä ei ole pakko jakaa heti vainajan kuoltua. Isäni kuoli 30 vuotta sitten, eikä perinnöksi jäänyttä metsätilaa ole vielä jaettu. Perillisistä koostuva perikunta omistaa sen.

Ositusta ei tehdä ennen perunkirjoitusta, vaan ensin tehdään perunkirjoitus ja vasta sen jälkeen voidaan tehdä ositus - joskus se tehdään vasta kymmeniä vuosia perunkirjoituksen jälkeen. Perunkirjoitukseen ei tarvita ulkopuolisia todistajia, vaan uskotut miehet voivat olla myös pesän osakkaita.

Perinnönjako voidaan tehdä vasta osituksen jälkeen, jos vainaja oli naimisissa.

Mutta kyllä hänelle kuuluu se tieto, kui ka asiat ovat, jos olisi noinkin. Eli perukirjan kopiota tilaamaan. Siitä selviää.

Tilaa nyt ensin se perukirja ja palataan asiaan sen jälkeen. 

Vahva veikkaus sille, että pesä on jakamatta. Jos jako olisi tehty, siitä pitäisi olla jakokirja, jossa on myös Ap:n allekirjoitus.

Jos oli testamentti äidin hyväksi, siitäkin pitäisi olla Ap:n kuittaus, että hän on sen saanut tiedoksi. Muuten testamentin 6 kk moiteaika ei ole alkanut kulua.

Suosittelen Ap:ta ottamaan yhteyttä oikeusaputoimistoon.

Vierailija kirjoitti:

Tilaa nyt ensin se perukirja ja palataan asiaan sen jälkeen. 

Vahva veikkaus sille, että pesä on jakamatta. Jos jako olisi tehty, siitä pitäisi olla jakokirja, jossa on myös Ap:n allekirjoitus.

Jos oli testamentti äidin hyväksi, siitäkin pitäisi olla Ap:n kuittaus, että hän on sen saanut tiedoksi. Muuten testamentin 6 kk moiteaika ei ole alkanut kulua.

Suosittelen Ap:ta ottamaan yhteyttä oikeusaputoimistoon.

Aloitus on vuodelta 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilaa nyt ensin se perukirja ja palataan asiaan sen jälkeen. 

Vahva veikkaus sille, että pesä on jakamatta. Jos jako olisi tehty, siitä pitäisi olla jakokirja, jossa on myös Ap:n allekirjoitus.

Jos oli testamentti äidin hyväksi, siitäkin pitäisi olla Ap:n kuittaus, että hän on sen saanut tiedoksi. Muuten testamentin 6 kk moiteaika ei ole alkanut kulua.

Suosittelen Ap:ta ottamaan yhteyttä oikeusaputoimistoon.

Aloitus on vuodelta 2021

Siinä tapauksessa neuvoista voi hyötyä joku muu samassa tilanteessa oleva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilaa nyt ensin se perukirja ja palataan asiaan sen jälkeen. 

Vahva veikkaus sille, että pesä on jakamatta. Jos jako olisi tehty, siitä pitäisi olla jakokirja, jossa on myös Ap:n allekirjoitus.

Jos oli testamentti äidin hyväksi, siitäkin pitäisi olla Ap:n kuittaus, että hän on sen saanut tiedoksi. Muuten testamentin 6 kk moiteaika ei ole alkanut kulua.

Suosittelen Ap:ta ottamaan yhteyttä oikeusaputoimistoon.

Aloitus on vuodelta 2021

Mitä sillä on väliä? Tämä on keskustelupalsta. 

Jos vanhempasi olivat avioliitossa, äitisi oli oikeutettu ns lesken eläkkeeseen ja sinä kenties puoliorvon eläkkeeseen, tällainen oli ainakin ennen vanhaan.

Vaadi ositus nyt heti, se on tehtävä kun yksikin vaatii. Toki lesken oikeudella äitisi saa asua siinä osakkeessa.

Jos ap:n äidin omaisuus on muodostunut asunnonpuolikkaasta ja isän asunnonpuolikkaasta ja osakkeista, äiti on saanut tasinkona puolet isän osakkeiden arvosta ja saa leskenoikeudella jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, josta ap omistaa puolet. Ap:n osakeperinnöstä on vähennetty perintöverot, jotka on osakkeiden lisäksi maksettu myös asunnonpuolikkaasta.

Vierailija kirjoitti:

Jos ap:n äidin omaisuus on muodostunut asunnonpuolikkaasta ja isän asunnonpuolikkaasta ja osakkeista, äiti on saanut tasinkona puolet isän osakkeiden arvosta ja saa leskenoikeudella jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, josta ap omistaa puolet. Ap:n osakeperinnöstä on vähennetty perintöverot, jotka on osakkeiden lisäksi maksettu myös asunnonpuolikkaasta.

Puhuitkin, että sait tililtä puolet isän rahoista. Muun osa perinnöstä on voinut mennä perintöverojen maksuun.

Leski saa asumisoikeuden taloon ja muu omaisuus jaetaan lapsen ja lesken kesken puoliksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilaa nyt ensin se perukirja ja palataan asiaan sen jälkeen. 

Vahva veikkaus sille, että pesä on jakamatta. Jos jako olisi tehty, siitä pitäisi olla jakokirja, jossa on myös Ap:n allekirjoitus.

Jos oli testamentti äidin hyväksi, siitäkin pitäisi olla Ap:n kuittaus, että hän on sen saanut tiedoksi. Muuten testamentin 6 kk moiteaika ei ole alkanut kulua.

Suosittelen Ap:ta ottamaan yhteyttä oikeusaputoimistoon.

Aloitus on vuodelta 2021

Mitä sillä on väliä? Tämä on keskustelupalsta. 

Joo! Siitä vaan! 

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhempasi olivat avioliitossa, äitisi oli oikeutettu ns lesken eläkkeeseen ja sinä kenties puoliorvon eläkkeeseen, tällainen oli ainakin ennen vanhaan.

Alaikäiset saavat puoliorvon eläkkeen , nykyään perhe eläke nimeltään. sain itse 18v asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kuulunut koko isäsi omaisuus, mikäli vanhemmillasi ei ollut keskinäistä testamenttia. Leski ei peri mitään automaationa.

Vaikka periaatteessa olet oikeassa perimisen suhteen, niin unohdat tässä nyt kokonsan sen, että leski voi saada avio-oikeuden perusteella tasinkoa.

Ja tosiaan voi olla se testamentti. Lapselle kuitenkin kuuluu lakiosa, mutta kyllä kai siitäkin voi huoltaja elatukseen tms. käyttää?

Jos alaikäinen lapsi perii esimerkiksi sijoitusasunnon, se vaati väistämättä elossa olevan huoltajan työpanosta, että vuokraustoiminta pyörii (maksaa vastikkeet, valitsee vuokralaiset, palauttaa takuuvuokran, maksaa remontit, hankkii uudet jääkaapit rikkoutuneista tilalle yms). 

Kukaan ei tee tällaista hyvää hyvyyttään ja maksa kuluja omasta pussistaan sellaisen kohteen hyväksi, johon hänellä ei ole omistusoikeutta. Hän ottaa nuo rahat kuolinpesän rahoista ja mahdollisesti myös pienen palkkion itselleen toisen omaisuuden hoidosta aiheutuneesta työstä.

Toinen vaihtoehto on pitää asunto kokonaan tyhjillään ja tuottamattomana. Tällöinkin kuolinpesän rahoista on löydyttävä rahat yhtiövastikkeeseen sekä mahdollisiin korjausvastikkeisiin.

Avioparilla on yksi lapsi, eikä testamenttia ole.

Aviopari omistaa asunnon yhtä suurin omistusosuuksin.

Oletetaan lisäksi, että isällä on talletuksia 100000 euroa, ja äidillä ei ole talletuksia lainkaan.

Lopullisessa jaossa äiti saa tasinkona 50 000 euroa ja tytär saa perintönä 50000 euroa. Äiti säilyttää lisäksi oman puolikkaansa asunnosta ja saa lakisääteisen oikeuden jäädä asumaan yhteiseen kotiin.

Perinnönjako määräytyy Suomen lain mukaan siten, että avioliiton päättyessä kuolemaan tehdään ensin omaisuuden ositus lesken ja kuolinpesän välillä, ja vasta sen jälkeen perinnönjako rintaperillisille. Koska testamenttia tai avioehtoa ei ole, sovelletaan suoraan avioliitto- ja perintökaaren sääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kuulunut koko isäsi omaisuus, mikäli vanhemmillasi ei ollut keskinäistä testamenttia. Leski ei peri mitään automaationa.

Väärin! Ensin lasketaan yhteen puolisoiden omaisuus. Jos isä on ollut varakkaampi,  leski voi saada tasinkoa ja näinollen puolet yhteisestä omaisuudesta. Ap:lle kuuluu sitten toinen puoli. Jos leski on ollut varakkaampi, hänen ei ole pakko maksaa tasinkoa Ap:lle. Leskellä on myös oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja pitää irtaimisto. 
Eikä tuosta ap:n selityksestä nyt muutenkaan voi juuri mitään päätellä.

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhempasi olivat avioliitossa, äitisi oli oikeutettu ns lesken eläkkeeseen ja sinä kenties puoliorvon eläkkeeseen, tällainen oli ainakin ennen vanhaan.

Lue nyt aloitus edes ensin. 18v ei saa enää mitään eläkettä. Eikä leskeneläkekään liity mitenkään perinnönjakoon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kuulunut koko isäsi omaisuus, mikäli vanhemmillasi ei ollut keskinäistä testamenttia. Leski ei peri mitään automaationa.

Väärin! Ensin lasketaan yhteen puolisoiden omaisuus. Jos isä on ollut varakkaampi,  leski voi saada tasinkoa ja näinollen puolet yhteisestä omaisuudesta. Ap:lle kuuluu sitten toinen puoli. Jos leski on ollut varakkaampi, hänen ei ole pakko maksaa tasinkoa Ap:lle. Leskellä on myös oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja pitää irtaimisto. 
Eikä tuosta ap:n selityksestä nyt muutenkaan voi juuri mitään päätellä.

Ehdottomasti juuri näin, edellä on paljon virheellisiä kommentteja, että leski saa tasinkona puolet vainajan omaisuudesta. Ei saa automaattisesti, vaan oma omaisuus vaikuttaa, kummallekin puolelle pitää jäädä velkojen vähentämisen jälkeen sama määrä nettona. Jos siis avioehtosopimusta ei ole ollut. 

nimim yli 40 v juristin työtä takana

Kumpi tärkeämpää käyttää oikeudenkäyntiin tuhansia tai kymmeniätuhansia ja rikkoa välit äitisi kanssa vai antaa asian olla. Pikkasen haiskahtaa ahneus. Näin järjellä ajateltuna ne rahat ovat jokatapauksessa isäsi ja äitisi sanoo laki mitä sanoo. Ja taisit saada jo aikapaljon massia. Mieti kahdesti ennenkuin hätiköit.