Lue keskustelun säännöt.
Ystävällinen käytös ei tuo mitään hyvää
13.02.2021 |
Mun ihanne elämästä on se, että ihmiset huomioi toisiaan, tervehtii, kiittää ja kyselee kuulumisia. Yritän elää sen mukaisesti, mutta alkanut miettiä mitä järkeä tässä on kun vastavuoroisuus on niin harvinaista.
Mun oma lähiesimies ei osaa edes tervehtiä ja sitten ihmettelee kun en ole hakeutumassa tämän seuraan heittämään läppää.
Naapurille olen ollut tuttavallinen ja hyvä naapuri, mutta silti tämä pidättää oikeuden purkaa pahaa oloa aina tarpeen tullen. Ei paljoa napostele olla enää niin ystävällinen.
Liityin yhdistykseen ja koska ihmiset ovat minulle täysin tuntemattomia, he eivät voi tietää minusta mitään. Kerroin aiemmasta urheilu-urastani, koska sehän kertoo jo aika paljon. Vastapuoli tuhahteli vähättelevästi. Haluaako hän että minäkin vähättelen hänen ansioitaan?
Kerroin toisessa tilaisuudessa pitkästä työurastani, johon sisältyy ennätysvähän poissaoloja. Se kertoo siitä että minulla on korkea työmoraali ja panostan hyvinvointiin. Vieressä seissyt mies vähätteli ääneen tätä asiaa. Hauska tutustua myös sinuun!
Olen käynyt vapaaehtoistyössä urheilutapahtumissa ja jutellut siinä puuduttavan homman ohella vierustoverini kanssa, jolle teen ihan palveluksen tekemällä tuota hommaa. Tämä vierustoveri ei vaivaudu vastaamaan kun muutaman kerran tunnissa heitän viatonta smalltalkia häntäkin kiinnostavista aiheista. Ihan kiusallaan ei juttele että minun olisi ikävämpi käydä siellä. Ja itse pyytää mua sinne avuksi!
Mulla on töissä pari b to b asiakasta, joiden kanssa ollut vuosia yhteistyötä. Tietävät kuka olen, millä asialla liikun ja miksi lähestyn heitä. Silti joka kerta kun näen niin ovat aluksi kuin olisin ilmaa vain. Onko tällaiset ihmiset sellaisia, että niille pitää räyhätä jotta saisi normaalia kohtelua?
Ymmärrän kyllä sisäsiittoisuuden ja sen että omiin porukoihin ei haluta ulkopuolisia kavereita. Mutta tällainen hyvänpäiväntutun kaltoinkohtelu on jotain niin sairasta, että herää oikeutettu kysymys; miksi itsekään enää käyttäytyisin sivistyneesti kun lopputulos on tämä?
Kommentit (181)
Olen huomannut ihan samaa, tuntuu ettei suomalaisilla ole käytöstapoja, ja sellaista vähän kovismeininkiä arvostetaan. Jos kysyin ystävällisesti töissä jotain, vastaus oli tyyliä "älä kysy noin ystävällisesti, sano että meet vaan". Asia oli sellainen että mun piti pyytää lupa poistumiseen tauolle. Kun se sääntö vaan on noin, niin ei ole mun ongelma jos toista häiritsee että on asemassa jossa joutuu myöntämään niitä lupia. Peruskohteliaisuutta ei arvosteta täällä. Olen asunut ulkomailla ja ehkä sieltä olen oppinut tämän että ystävällisyydellä pärjää. Suomessa se ei yhtäkkiä käykään vaan ärsyttää kaikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristallikissa kirjoitti:
Menetkö siis ap näihin tilanteisiin kohdellen muita, kuin he olisivat jonkun pörssiyhtiön hallituksen osaavia ja dynaamisia jäseniä, joilla on life? Ei siis kannata, koska tuskinpa ovat. Toki heissä on varmasti silti hyvin sydämellisiä ihmisiä, mutta et voi esittäytyä.
Tai voit, mutta sano esittelyssäsi, että ”Moi”
Mä törmäsin siis tähän samaan ongelmaan, kun menin nykyiselle alalleni. Olin tottunut siihen, että kuuluu esittäytyä ja vaihtaa pari sanaa jokaisen kanssa, kun tulee uutena työpaikalle. Mutta kukaan ei osannut alallani suhtautua siihen. Koska tietenkään kyse ei ollut luonnollisesta olemisesta, vaan koodista.
No, nykyisin tiedän, että mitään koodia ei ole ja parhaalla tavalla sujuu, kun esittää urpoa junttia eli enintään tervehtii. Yhtäkkiä jonain päivänä aikanaan tällainen töykeältä vaikuttanut ihminen ryhtyy juttelemaan niin ystävällisesti. Se jaksaa aina hämmästyttää yhtä paljon.
Ja olisin paljon mieluummin ulospäinsuuntautuneempien, kasvatuksen saaneiden ihmisten seurassa, mutta minkäs teet. Masennus lukion jälkeen niin hommat meni sen tasoisesti.
Ja voin kyllä kertoa että mua ärsytti kun joku yritti määräillä miten saan puhua ja miten en. Ei helvetti. Olin kuitenkin niin kohtelias etten alkanut takaisin kommentoimaan tälle. Ehkä pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muut huomanneet saman, eli omalla käytöksellä ei voi vaikuttaa asioiden kulkuun? Nämäkin esimerkkitapaukset ihan normaalin työssäkäyvän ihmisen maineessa. Koulutustaso ihan laidasta laitaan, useimmat perheellisiä. Ap
Minä olen huomannut sen, että omalla käytöksellä voi todellakin vaikuttaa asioiden kulkuun. Mutta minä olen mies, joka ei ymmärrä naisten kovaa maailmaa, vaikka me kaikki samassa maailmassa elämme.
Miksi nainen vihaa toista naista?
Naisia vihaa vain sun kaltaiset kaapissarunkkaajat.
Jos sinulla on sama ongelma kaikkialla minne menet niin niillä ongelmilla on yksi yhdistävä tekijä. Koskien myös sitä että kaikki vastaajat ovat ymmärtäneet jotain väärin. Mikä viestinnässäsi on sellaista että muut ymmärtävät sen useimmiten muulla tavalla kuin olet itse tarkoittanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemuksen pohjalta vaikutat pohjimmiltaan sosiaalisesti taidottomalta, rajattomalta ja takertuvalta. Esität että jalo motiivisi on yleiset käytöstavat mutta vaikka toinen ei olisi sinusta tai niistä kiinnostunut (eli mitä väliä siinä tapauksessa) niin tarraudut silti noiden ihmisten hyväksyntään.
Opettele rakastamaan itseäsi ja saamaan hyväksyntä sisältä päin ja läheisiltä ihmisiltä, älä nöyryytä itseäsi kerjäämällä hyväksyntää ventovierailta, odotat heiltä liikaa suhteen vakavuuteen nähden.
Tämä on muuten aika kipeä neuvo niille, joiden vanhemmat eivät rakastaneet heitä. Ei ihmisen ole mahdollista saada silloin hyväksyntää sisältään. Eikä myöskään läheisiltä, koska sellaisella olisi mahdoton tehtävä antaa niin paljon rakkautta, kuin vanhempien rakkautta vaille jäänyt tarvitsee. Joten kehotan sinua vain vaatimaan suomalaisia opettelemaan käytöstapoja, ettet nolaa ihmistä, joka kaipaa sitä hyväksynnän hippua vierailta.
Ei auta muu kuin alkaa samanlaiseksi kuin muut suomalaiset. Eli ole hiljaa, nyökkää tervehdykseksi, ala puhumaan vähän ehkä kuukauden päästä. Älä paljasta asioital liikaa itsestäsi ettei joku kateellinen ala tuhahtelemaan. Valitan mutta tuollaista meno Suomessa vähän on. Suurin osa on duunareita, maalaisia tms ja käytöstapoja ei ole
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on sama ongelma kaikkialla minne menet niin niillä ongelmilla on yksi yhdistävä tekijä. Koskien myös sitä että kaikki vastaajat ovat ymmärtäneet jotain väärin. Mikä viestinnässäsi on sellaista että muut ymmärtävät sen useimmiten muulla tavalla kuin olet itse tarkoittanut?
Kyllähän ne vastapuolet ovatkin ymmärtäneet jotain väärin. Eivät ymmärrä, miten esittäytyjään suhtaudutaan.
En ota kantaa, onko esittäytyminen ok vai ei, sanoin vain, että eiväthän he selkeästikään tajua siä, tiedän, koska olen itse törmännyt ihan samaan.
Mutta se ei ole minulle ongelma. Harmitus se on, mutta ei ongelma.
Menetkö tilanteisiin niin että olet asettanut kaikille jo roolit ja tilanteelle tavan jolla sen tulisi sinun mielestä edetä? Pysähdytkö kohtaamaan ihmisiä joiden kanssa olet tekemisissä sellaisina kuin he ovat ja säädetty omaa energiatasoasi seuran mukaan? Vai menetkö aina sata lasissa sinne urheiluseuran buffettia pitämään? Pelkäätkö että ihmiset ei pidä susta jos olet ihan normaalisti vaan?
Veikkaan että jos huolehdit enemmän omista asioistasi ja yrität olla tavallinen vaan, suoritua 70 % tasolla niin ihmisten on paljon helpompi suhtautua sinuun eikä hyödyntäjät käänny enää puoleesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei auta muu kuin alkaa samanlaiseksi kuin muut suomalaiset. Eli ole hiljaa, nyökkää tervehdykseksi, ala puhumaan vähän ehkä kuukauden päästä. Älä paljasta asioital liikaa itsestäsi ettei joku kateellinen ala tuhahtelemaan. Valitan mutta tuollaista meno Suomessa vähän on. Suurin osa on duunareita, maalaisia tms ja käytöstapoja ei ole
Juu, mutta tässä ei kannata olla niin katkera klangi. Nimittäin jos pystyy ajattelemaan, että nämä ihmiset eivät ollakseen pahoja just meille tai yleisestikään, ole tuollaisia, niin voi sitten huomata, että kunhan heihin tutustuu niin sitten he voivat osoittaa pitävänsä sinusta kyllä.
Tosin syystä tai toisesta olen silti varautunut aina tällaisten seurassa, vaikka painankin sen niin pieneksi kuin osaan, mutta silti. En tiedä, johtuuko se tästä vai täysin jostain muusta minussa.
Kun itse palasin Suomeen olin pirteä, iloinen, ystävällinen, otin kontaktia enemmän ihmisiin. Aika pian muutuin taas samanlaiseksi kuin ennen ulkomaille muuttoa, koska ei tullut enää bussikuskilta takaisin tervehdystä yms, ihmiset töksäytteli "pois eestä" kaupassa jne, näin kun ihmiset tylytti toisiaan jossain, kohteliaisuutta ei enää niin näkynyt. Koitan silti muistaa pitää sen positiivisen ja sosiaalisemman minän mielessäni ettei täysin unohdu, mutta valitettavasti olen sopeutunut taas maan tavoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On eri asia olla kohtelias ja ystävällinen kuin iholle tunkeva. Kaikki ei tykkää että höpöttelee liikaa tms. Etenkään jos ei tunneta suht hyvin.
Näinkään ei ole aloituksessa väitetty aapeen toimineen.
Onhan. Mm. ”Tuttavallinen” ”small talk”, nämä eivät ole peruskohteliaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on sama ongelma kaikkialla minne menet niin niillä ongelmilla on yksi yhdistävä tekijä. Koskien myös sitä että kaikki vastaajat ovat ymmärtäneet jotain väärin. Mikä viestinnässäsi on sellaista että muut ymmärtävät sen useimmiten muulla tavalla kuin olet itse tarkoittanut?
En ole väittänyt, että kohtaan epäkohteliasta käytöstä kaikkien ihmisten taholta. Saan myös hyvää vastakaikua hyvälle käytökselle. Kuten näissä vastauksissakin, osa ehdottoman epäkohteliaita ja osa ystävällisiä.
Koko aloituksen pointti on siinä, että meidän kulttuurissa ei arvosteta muut huomioivaa käytöstä. Turha sitä on minuun henkilöidä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta muu kuin alkaa samanlaiseksi kuin muut suomalaiset. Eli ole hiljaa, nyökkää tervehdykseksi, ala puhumaan vähän ehkä kuukauden päästä. Älä paljasta asioital liikaa itsestäsi ettei joku kateellinen ala tuhahtelemaan. Valitan mutta tuollaista meno Suomessa vähän on. Suurin osa on duunareita, maalaisia tms ja käytöstapoja ei ole
Juu, mutta tässä ei kannata olla niin katkera klangi. Nimittäin jos pystyy ajattelemaan, että nämä ihmiset eivät ollakseen pahoja just meille tai yleisestikään, ole tuollaisia, niin voi sitten huomata, että kunhan heihin tutustuu niin sitten he voivat osoittaa pitävänsä sinusta kyllä.
Tosin syystä tai toisesta olen silti varautunut aina tällaisten seurassa, vaikka painankin sen niin pieneksi kuin osaan, mutta silti. En tiedä, johtuuko se tästä vai täysin jostain muusta minussa.
Hmm joo, en tiedä olenko katkera kun sanoin tuon, vähän ärsyyntynyt kyllä. Mielestäni kirjoitin aika hyvin faktat suomalaisesta käytöksestä pöytään. Onhan sekin totta että joku voi olla ihan mukava jonkun ajan päästä, mutta kyllä tässä yhteiskunnassa varautuneeksi tulee.
Veikkaan myös että suurin osa suomalaisista ei vaan tajua, miten käytöstavattomia me ollaan. Koska ei ole kokenut mitään muuta. Siksi osa ei ymmärrä ollenkaan mistä ap puhuu. Sinänsä se nyt on vaan kulttuuriasia, ei kaikkia tarvitse käytöstavat kiinnostaakaan. Minusta se vaan olisi mukavaa jos kiinnostaisi, kaikilla on silloin vähän kivempaa.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen ja aloittajan myöhempien vastausten perusteella hänestä tulee kaikkea muuta, kuin mukava kuva. Lisäksi vaikuttaa, että hänellä itsellään ei ole lainkaan sosiaalista pelisilmää.
Mitä tuohon vapaaehtoistyöhön tulee, voin kertoa siitä oman kokemuksen tuoman huomion. Olen tehnyt samassa yhdistyksessä yli kymmenen vuotta vapaaehtoistyötä ja huomannut yhden asian. Ne uudet tulokkaat, jotka alkavat heti esitelmöimään itsestään, ovat niitä, jotka eivät hommassa kovin pitkää aikaa viihdy. Pahimmillaan he huseeraavat paljon kaikkea ja jättävät sitten muut siivoamaan jälkensä ja lopettavat hommat. Heidän kaltaisensa ihmiset liittyvät joukkoon pönkittääkseen omaa egoaan, ei halusta tehdä hyvää.
PS. Älkää vastailko tuolle miksinaisetvihaavattoisianaisiahullulle. Hän on niitä poikia, jotka saavat pippelin pystyyn vain sillä, että jankuttavat samaa joka ketjussa ja saavat jonkun väittelemään kanssaan.
Voi jos se olisikin niin helppoa. Jos ei osaa, tai ei tahdo vastata asialliseen kysymykseen, se ei ole kysyjän vika. Vika on siinä, että kysymys osuu niin kovaa, että se on pakko kieltää, kun ei halua nähdä todellisuutta. "Nainen on naiselle susi", on erinomainen vanha viisaus kuvaamaan naisen mielentilaa. Se on tosiasia, mikä tulee esiin, kun sanontaa ei haluta ymmärtää.
Estääkö naisen tekopyhyys keskustelemasta asiasta? Mitä voimakkaammin asia pitää haudata, sitä voimakkaammin se loistaa.
Ymmärrän hyvin APn väitteen, ystävällisyyden suuresta haitasta. Mutta se on asia, mitä te "tiedostavat" idiootit ette halua ymmärtää, koska se koskettaa konkreettisesti juuri teitä. Kieltäminen ja kiertoilmaisujen näperteleminen teiltä sujuu oikein hyvin. Ihmisyys ja inhimillisyys on teille vieraita asioita. Itseinho ja sen levittäminen ympäristöön on teidän suuri tavoitteenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on sama ongelma kaikkialla minne menet niin niillä ongelmilla on yksi yhdistävä tekijä. Koskien myös sitä että kaikki vastaajat ovat ymmärtäneet jotain väärin. Mikä viestinnässäsi on sellaista että muut ymmärtävät sen useimmiten muulla tavalla kuin olet itse tarkoittanut?
En ole väittänyt, että kohtaan epäkohteliasta käytöstä kaikkien ihmisten taholta. Saan myös hyvää vastakaikua hyvälle käytökselle. Kuten näissä vastauksissakin, osa ehdottoman epäkohteliaita ja osa ystävällisiä.
Koko aloituksen pointti on siinä, että meidän kulttuurissa ei arvosteta muut huomioivaa käytöstä. Turha sitä on minuun henkilöidä. Ap
Henkilöit kyllä koko jutun itseesi jo aloituksessa, turha siitä on muuta väittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On eri asia olla kohtelias ja ystävällinen kuin iholle tunkeva. Kaikki ei tykkää että höpöttelee liikaa tms. Etenkään jos ei tunneta suht hyvin.
Näinkään ei ole aloituksessa väitetty aapeen toimineen.
Onhan. Mm. ”Tuttavallinen” ”small talk”, nämä eivät ole peruskohteliaisuutta.
Jos x pyytää minua vapaaehtoiseksi eikä voi parin tunnin aikana jutella muutamaa minuuttia smalltalkia, niin se on puhtaasti epäkohteliasta ja jopa ilkeää käytöstä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta muu kuin alkaa samanlaiseksi kuin muut suomalaiset. Eli ole hiljaa, nyökkää tervehdykseksi, ala puhumaan vähän ehkä kuukauden päästä. Älä paljasta asioital liikaa itsestäsi ettei joku kateellinen ala tuhahtelemaan. Valitan mutta tuollaista meno Suomessa vähän on. Suurin osa on duunareita, maalaisia tms ja käytöstapoja ei ole
Juu, mutta tässä ei kannata olla niin katkera klangi. Nimittäin jos pystyy ajattelemaan, että nämä ihmiset eivät ollakseen pahoja just meille tai yleisestikään, ole tuollaisia, niin voi sitten huomata, että kunhan heihin tutustuu niin sitten he voivat osoittaa pitävänsä sinusta kyllä.
Tosin syystä tai toisesta olen silti varautunut aina tällaisten seurassa, vaikka painankin sen niin pieneksi kuin osaan, mutta silti. En tiedä, johtuuko se tästä vai täysin jostain muusta minussa.
Minullahan on siis niin minua maahan painanut kotikasvatus kuin olla ja voi, eli AINA kaikki se, mitä toiset tekivät, oli automaattisesti oikein ja se, mitä minä teen, on AINA väärin. Jos sitten valitin tätä asiaa äidilleni, että tein kuten hän sanoi ja ”harrastin käytöstapoja” ja toiset vain ynähtelivät ja tuli paha mieli, niin TIETENKÄÄN äitini ei välittänyt minun pahasta mielestäni yhtään mitään, vaan sössötti, että en nyt saa suuttua niille toisille, koska eivät he pahaa tahdo. (Toki jos mä olisin ynähtänyt, hän ois huutanut mulle, miten mä aiheutan toiselle pahan mielen olemalla epäkohtelias).
No, mutta koska olin siinä vaiheessa elämää todella pahasti tämän narsistiäitini alistama, koska psykoteraoeuttipaskakaan ei osannut korjata mitään äitini aikaansaamia vaurioitani, niin alistuin tähänkin ohjeeseen, että okei, mä oon ilkeä, koska vaadin toisia tajuamaan käytöstapoja ja heidän junttiutensa on kiltteyttä, koska se on tahatonta epäkohteliaisuutta (toki NIIN paljon hyvää äitini ei minun suuntaani suonut, että olisi ikimain sanonut sitä toisilta epäkohteliaisuudeksi! Ei, sehän ois ilmaissut vikaa muissa ja siis kenties jotain hyvyyttä minussa ja se oli mahdottomuus) ja annoin olla. Niin silloin sainkin havaita, että äitini oli oikeassa, se ei ollut ilkeyttä, muut vaan ovat juntteja, mutta koitan opetella ajattelemaan, ettei se ole tarkoitettu ilkeydeksi.
Mutta en voi sellaisia ihmisiä sydänystävinäni pitää. Mutta en tiedä johtuuko se enemmän äidistäni, kuin heistä.
On myös luultavasti sama tyyppi, joka on ajan saatossa avannut palstalle lukemattomia ketjuja milloin mistäkin aiheesta, ja järjestää aivan käsittämättömän shown niiden ympärille. Esittää päästä revityt asiat tosina, vääntää aivan verissäpäin jokaisen epäilijän motiiveista, ja lopuksi ilmiantaa/ poistattaa kaikki vastaväittäjät. Tunnistan kirjoitustyylin. Tervettä menoa. Katsotaan, kauanko tämä viesti saa olla täällä.