Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa että muutamme Ouluun. Minä en. Neuvoja?
12.02.2021 |
Mies on syntyjään kotoisin Oulusta, mutta muuttanut sieltä pois alakouluikäisenä eikä siellä asu hänen sukulaisiaankaan edes. Mutta miehellä on jotenkin vahva päähänpinttymä siitä, että se on (hänelle) paras paikka asua. Asumme nyt Helsingissä ja itse olen täältä kotoisin ja meillä molemmilla on työt täällä. Mies saisi siirron Ouluun ja haluaa ehdottomasti, että muutamme. Asia on edennyt ihan riidaksi asti, koska minä en halua muuttaa. Miehen mielestä Helsinki on kamala paikka ja Oulussa olisi kaikki hyvin, myös molemmille lapsillemme. Lapset on sen verran pieniä, että eivät vielä ole koulussa, isompi menee ekalle syksyllä ja siksi mies painostaa, että nyt o se hetki kun kannattaa muuttaa.
Mitä ihmettä teen? Täällä Helsingissä asuu lähisukulaiseni, ystäväni, täällä on työni, harrastukseni jne. Oulussa olen käynyt kerran enkä oikein edes pitänyt paikasta, tosin myönnän että en tiedä siitä paljoa. Neuvokaa joku mitä tekisitte vastaavassa tilanteessa.
Kommentit (381)
Minulla ei olisi tuossa mitään miettimistä. En muuttaisi pienten lasten kanssa paikkaan, jossa ei ole mitään turvaverkkoa enkä missään nimessä luopuisi vakituisesta, mieleisestä työpaikasta. Mies voisi mennä töihin, jos välttämättä haluaa, pääseehän hän viikonlopuiksi käymään, kun Oulusta pääsee lentäen Helsinkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se mies sieltä Oulusta on vailla? Osaako yhtään eritellä, mitä sieltä saisi edes hän itse, muusta perheestä puhumattakaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut Oulussa elämäni, nyt nelikymppinen. Oulussa on paljon hyviä puolia, pieni ja tiivis kaupunki, kaunis talvi ja kauniit kesät.
Täällä on kuitenkin kulttuuri melko jäyhää. Ihmisillä on varsinkin tässä iässä tiiviit omat piirit, ja uusia ystäviä on vaikeaa löytää. Se on vaikeaa oululaiselle joka näyttää ja kuulostaa oululaiselta, varmasti vielä vaikeampaa Helsingistä tulleelle. Kaikenlainen erilaisuus saa ihmiset ottamaan vielä enemmän etäisyyttä ja ihmisillä on helsinkiläisiä kohtaan omituisia ennakkoluuloja, pidetään leuhkana ja "parempana". Fiksuja, avoimia piirejä voi olla hyvin vaikea löytää.
Ystäväni muutti Oulusta takaisin Helsinkiin juuri siksi, kun ei täällä saanut ystäviä ja verkostoja, aikuisen ihmisen sinkkuus ja lapsettomuus oli jo liian erikoista ihmisille. Oma vanhempani on saanut kuulla vuosikymmenten jälkeen kettuilua siitä ettei ole "oikea oululainen" kun ei ole täältä kotoisin.
Itse suoritan opintojani Oulussa monimuotona eli käyn vain silloin tällöin siellä. Pari ihan mukavaa oululaista opiskelijakaveria on löytynyt, joiden kanssa voidaan tehdä esim. ryhmätyöt, mutta toinen heistä teki jo ensimmäisenä vuonna suoraan selväksi, että eihän tässä mitään ystäviä olla, vaan koulukavereita. Itse näin kolmekymppisenä ajattelen, että kyllä minun elämään vielä muutama uusi ystävä mahtuisi, mutta näköjään piirit on pienet.
Hyvin tutulta kuulostaa, olen siis tuo nelikymppinen oululainen. Töissä ja harrastuksissa löytyy kivoja ihmisiä, joiden kanssa voi tehdä niitä töitä ja harrastuksia, mutta yhdessä oleminen on rajattu tarkkaan tähän. Sen lähemmäs eivät halua päästää. Sen sijaan Etelä-Suomessa pyöriessäni olen saanut ihan oikeita kavereitakin, joten en usko että ongelma olisi pelkästään omissa sosiaalisissa taidoissa.
Annan puolesta ja vastaan neuvoja:
Vastaan:
Jos teillä on omistusasunto Helsingissä kuten sanoit, älkää muuttako. Sen arvo kasvaa järisyttävää vauhtia seuraavina vuosina.
Lapsille on Helsingissä parempia kesätyöpaikkamahdollisuuksia tulevaisuudessa
Nyt jos joskus ei kannata jäädä työttömäksi. Siksi sinä et mielestäni voi muuttaa.
Puolesta:
Elämänrytmi! Harmittaa fiksujen ja kauniiden helsinkisinkkunaisystävieni puolesta, kun antavat itsestään kaiken toinen toistaan tyhjänpäiväisten työpaikkojena takia. Kilpailu on kovaa, ja burn out ollut lähes jokaisella. Kaikki etsivät sitä oikeaa, ja kukaan ei rakastu tosissaan. Mielialalääkitys on käytössä. Mielestäni omaa elämäänsä ei kannata haaskata juoksemalla päättymättömässä oravanpyörässä, vaikka Matti Vanhanen kuinka pyytäisi. Lapsien on hyvä oppia elämään kiireen ja kilpailun ulkopuolella, pohjoisessa se ymmärretään paremmin. Päättäkööt sitten aikuisena mitä tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi lestadiolainen? En pysty mitenkään muuten selittämään halua Palata Ouluun, jos sieltä on kerran päässyt pois.
Olen kotoisin Oulun eteläpuolelta ja opiskelin sekä työskentelin Oulussa 15 vuotta ennen kuin muutin Pääkaupunkiseudulle ja sitten ulkomaille perheeni kanssa.
Käyn Oulussa edelleen säännöllisesti ja Oulu on varmasti Suomen tylsin ja rumin iso kaupunki. Siellä jengi vetää menemään tuulipuvut päällä kesää talvea. Keskustassa ei ole liikkeitä eikä kunnon ravintoloita kuin pari. Lestadiolais- ja Arinamafia pyörittää omaa korruptoitunutta peliään,johon kukaan ei puutu. Naiset ei meikkaa tai välitä miten pukeutuvat.
Ahdistava kaupunki, paska kaupunni!
Älä lähre sinne!
Kuka tekee valintansa kotikaupungistaan muiden ihmisten tuulipukujen tai naisten meikkaamattomuuden perusteella?
Miten lestadiolais- ja Arinamafia vaikuttavat oululaisten arkeen? Siitä haluaisin kuulla lisää. Samalla joku voisi kertoa, mikä on Arinamafia.[/
quote]Tiedätkö mitä mafia tarkoittaa ja miten se toimii? Samalla tavalla toimii lesta-ja arinamafi. Arina on pohjois-suomen s-ryhmän Osuuskauppa. Arina on muun muassa rakentanut prisman laajennuksen ilman rakennuslupaa ja kolme kaupunki ei tehnyt mitään. Oulun kaupunki antoi myös Arinan rakentaa ostoskeskuksen kaupungin pääkadun päälle.Missä muualla vastaava olisi myös mahdollista, yksi yhtiö saa katkaista liikenteen keskeltä kaupunkia? Toki arinan toiveet huomioidaan kaupungin kaavoituksessa kuten myös lestadiolaisten.
Lestadiolaisilla on paljon yritystoimintaa ja toki he ovat soluttautuneet tärkeimpiin virastoihin.Tähän vielä tarkennuksenna, että Arinan edustajia (tai heidän piiriensä edustajia) on kaikissa Oulun kaupungin päättävissä elimissä niin paljon, että saavat käytännössä kaikki Arinan suunnitelmat läpi. Siksi Oulun "ihanat ravintolat ja kahvilat" ovat pääasiassa S-ryhmän ketjuravintoloita ja kahviloita. Yksityiset ei pärjää ja kohta tilalle tulee S-ryhmänketjupaikka. Ja tosiaan Arina rakennutti kauppakeskus Valkean keskelle kaupungin katua, niin että katu suljettiin autoliikenteeltä ja päälle rakennettiin ostoskeskus. Kuinkakohan monessa muussa kaupungissa yksityinen yritys saisi ottaa pätkän ydinkeskustan katua omaksi liiketilakseen?
Tämä on Oulussa "julkinen salaisuus", jonka kaikki tietävät ja jolle ei mitään voi. Kutsutaan yleisesti "Arinamafiaksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittavaa havaita, että Suomessa helsinkiläiset ovat konservatiivisimpia muuttamaan mihinkään Suomen sisällä - seuraavaksi konservatiivisimmat lienee turkulaiset?
Itse maaseudulta kotoisin olevana olen asunut neljässä eri maassa, puolessa noista lasten kanssa, ja muuttanut Suomen sisälläkin useita kertoja. Työpaikan menettäminen olisi iso este minulle muutossa, mutta me olemme aina kyenneet löytämään kummallekin urajohteisesti paikat uusista kaupungeista. Kun lapset tulivat kouluikään muuttaminen laantui, ovat käyneet koulunsa 1 tai 2 kaupungissa. Tietenkin turvaverkot ovat olleet kepoiset muuttojen myötä, ja osa ystävyyksistä on jäänyt muutoissa - mutta ne parhaat ovat pysyneet, ja pysyvät varmaan elämän loppuun asti.
Elämä samoissa ympyröissä lapsuudesta vanhuuteen laittaa ihmisen väistämättä tietynlaisen kuplan sisälle: näkee samoja asioita, seurustelee samanlaisten ihmisten kanssa, ei tule edes tarvetta nähdä ja ymmärtää jotain muuta. Lomamatkojen aikana harvemmin oppii mitään syvempää toisenlaisesta kulttuurista. Mutta meneehän se noinkin, on tuttua ja turvallista, voi keskittyä valitsemaan seuraavaan kerrostaloasuntoon ne unelmien kaakelit ja valkoisen sävyistä sen juuri oikean seinävärin. Lapset oppivat saman, ei kovin älyllisesti uteliaan tavan elää?
Oulussa on puolet halvempaa kaikki.On myös meri ja koulut.Junat kulkee ja lennot.Sen takia muutetaan Ouluun koska edullista.Jotkut tosin muuttaa Lappeenrantaan sen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma kokemukseni Oulusta on se, että sijainti niin pohjoisessa on mälsä ja talvet kylmiä. Siellä on kuitenkin lentokenttä ja todella hyvät junayhteydet etelämmäksi.
Ihmiset ovat kuitenkin välittömämpiä ja lämpimämpiä kuin Helsingissä, jossa kaikilla on kiire ja vieraille ihmisille puhuminen tuntui olevan kiellettyä. Asuin 4kk kokoaikaisesti Helsingissä, enkä löytänyt yhtään ystävää. Oulussa vietin viikonloppuja silloisen miesystävän luona ja löysin paljon ystäviä, sellaisiakin joita mies ei itse esitellyt tai tuntenut.
Muuttaisin paljon mieluummin Ouluun kuin Helsinkiin.
T. N35 Turusta
Oulussa on meri mistä voi onkia kalaa eikä tule nälkä ikinä.Kun asuu rannalla voi ostaa veneen.Voi myös olla mukana kehittämässä laivaliikennettä Ruotsiin ja Saksaan.Torikauppaa kalakauppaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on nyt Oulu sotkettu ihmisten välisiin ristiriitoihin. Ja vaikeisiin elämäntilanteisiin.
Teillä voi mennä parisuhteessa lopussa huonosti, asuitte sitten ihan missä vaan.
Ouluhan niitä ei ole aiheuttanut.
Miksi ap vihaa Oulua? Oulu on paljon parempi ja mukavampi paikka asua kuin Helsinki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin mies sai yhtäkkiä päähänsä, että hän lähtee ulkomaankomennukselle pariksi kolmeksi vuodeksi. Olimme muuttaneet muutamia vuosia sitä ennen hänen toiveestaan omakotitaloon kehyskuntaan. Itse käyn pääkaupunkiseudulla töissä ja teen pitkää päivää. Ensin ehdotteli, että lähden hänen kanssaan mukaan. Tekemään mitä? No odottelemaan häntä töistä kotiin ilman omaa rahaa ( tienaan meistä enemmän tällä hetkellä, oman alan työtä en voi oikein tehdä kuin Suomessa). Kun en suostunut lähtemään mukaan, hän ilmeisesti kuvitteli, että jäisin talonmieheksi omakotitaloon, minkä hän nimenomaan oli halunnut hankkia (talo on hänen). Ilmoitin, että muutan samantien takaisin pääkaupunkiin, mikäli hän haluaa muuttaa ulkomaille, hoitakoot talonsa hoidon jollain muulla tavalla. Varmuuden vuoksi hankin myös asunnon jo valmiiksi Helsingistä, sellaisen, missä on vain minulle tilaa. Haaveilu ulkomaankomennuksesta on ainakin toistaiseksi haudattu.
Voihan se olla, että tuhosit tällä miehen "once in a lifetime" - mahdollisuuden kokea jotain uutta ja erilaista, ja voipi olla, että löydät vielä edestäsi sen.
Tai on once in a lifetime -tilaisuus päästä itsekkäistä äijästä eroon.
Hintatasoero Helsinki vs. Oulu on todella iso.
Jos teillä on omistusasunto Helsingissä niin voitte laittaa sen vuokralle ja se raha kompensoi jo aika pitkälti sinun osuutesi jos menee hetki löytää töitä.
Mielestäni kannattaisi nyt kuitenkin laittaa muuton suhteen hieman jäitä hattuun ja käydä siellä viikonloppulomilla ja vaikka kesälomalla.
Päätöstä ei kannata tehdä korona-aikana, vaan käydä siellä tutustumassa, sillä miehen mielikuva saattaa olla kaunistellumpi siten, ettei tämä lopulta viihdykään.
Kannattaa myös kysyä että mikä on perimmäinen syy siihen että Helsinki ahdistaa miestäsi, oliko hän onneton Helsingissä ennen koronaa?. Voisiko se ratketa muuttamalla hieman kauemmas Helsingin keskustasta? Saattaa olla että kunhan tässä elo taas normalisoituu, niin tarve muuttaa heikkenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemukseni Oulusta on se, että sijainti niin pohjoisessa on mälsä ja talvet kylmiä. Siellä on kuitenkin lentokenttä ja todella hyvät junayhteydet etelämmäksi.
Ihmiset ovat kuitenkin välittömämpiä ja lämpimämpiä kuin Helsingissä, jossa kaikilla on kiire ja vieraille ihmisille puhuminen tuntui olevan kiellettyä. Asuin 4kk kokoaikaisesti Helsingissä, enkä löytänyt yhtään ystävää. Oulussa vietin viikonloppuja silloisen miesystävän luona ja löysin paljon ystäviä, sellaisiakin joita mies ei itse esitellyt tai tuntenut.
Muuttaisin paljon mieluummin Ouluun kuin Helsinkiin.
T. N35 Turusta
Olen 100% samaa mieltä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa saa ystävällistä palvelua ja hoitoa, samoin asiakaspalvelu on ystävällistä kaupoissa ja ihmiset mukavia. Helsingistä en voi sanoa samaa, vaikka itse olen kohtelias ja hyvätapainen. Helsingissä en viihtynyt kauan ja usein kun yritin luoda keskustelua, niin vastapuolelta kysyttiin äkäisesti epäilleen miksi kysyt? mitä se sulle kuuluu! En pidä tuollaisesta käytöksestä.
Älä missään nimessä taivu tuohon. Miehellä on joku vaihe vaan menossa. Jos ei mene ohi, niin voi vaikka itse muuttaa sinne tai hankitte loma-asunnon sieltä.
Täytyy tähän vielä sanoa, että asuin elämäni ensimmäiset 20 vuotta Oulussa enkä missään nimessä muuttaisi takaisin, vaikka hyvän lapsuuden siellä elinkin. Se ei ole ainoastaan pieni ja hiljainen paikka, joka on kaukana kaikesta, vaan Oulun ilmapiiri ja mielenmaisemat ovat myös hyvin erilaisia (huonolla tavalla minun näkökulmastani) ja voi tulla järkytyksenä etelän kaupungeista saapuville.
Vierailija kirjoitti:
Luin vain minä, minä, minä. Jos sulla on kaksi lasta, niin mietit mikä heille on parhaaksi. Muita neuvoja ei tule. Kasva aikuiseksi.
Missä luet minä, minä, minä? Alussa kirjoittaja kertoo miehen taustat, keskellä heidän taustat puolisoina, perheenä ja lasten näkökulmat ja lopussa omansa. Missä koet, että minä minää hoettiin?
Kirjoittaja kyselee neuvoja ja vertaistukea. Ei varmaan voi käydä juttelemassa lähipiirin kanssa, koska korona, ja eiköhän keskustelupalsta ole tarkoitettu asioista keskustelemiseen. Aikuiselta kirjoittaja tuntuu. Sinä taas et.
AP, miten näkökenttäsi laajenisi jos vaihdettaisiin Oulun tilalle vaikka Pariisi? Löytyisikö sitten tahtotila esim. vuokrata se Helsingin omistusasunto määräajaksi, ottaa töistä vuorottelu- tai virkavapaata (jos sellainen on mahdollista) ja lähteä toteuttamaan kumppanin haavetta käytännössä riskittä? Toisin sanoen, voiko olla että mielikuvasi Oulusta versus mielikuvasi Pariisista kertoo nyt sen mikä miehesi toiveessa sinua pohjimmiltaan mietityttää, eli sinun elämänlaadun heikkeneminen Oulussa? Mutta sinulla ei ole kokemusta elämästä Oulussa, entä jos muutto parantaisikin sinun elämänlaatua? Määräaikaisuudesta seuraava paineettomuus saattaisi auttaa sinua jopa löytämään erilaista merkitystä vaikkapa uuden työn muodossa.
Tein tällaisen ajatusleikin kun itse jouduin muuttamaan oikein mukavia elinolosuhteitani jotta puolisoni pääsi toteuttamaan tärkeän haaveensa. Tajusin että suurin jarru oli ennakkoluuloni eikä tietenkään tietoni siitä miten tulisi käymään ja päätin hypätä - ja minun tapauksessa elinolosuhteeni paranivat. En voi taata että sinulle käy samoin, mutta jos pystyt testaamaan asian korkeintaan pienillä pintahaavoilla, niin suosittelen kyllä.
Oulu ei sopinut minulle, mutta käykää toki kokeilemassa jos se sopisi teille. Olen elävä ja hengittävä todiste siitä että sieltä pääsee pois! ;)
Itse suoritan opintojani Oulussa monimuotona eli käyn vain silloin tällöin siellä. Pari ihan mukavaa oululaista opiskelijakaveria on löytynyt, joiden kanssa voidaan tehdä esim. ryhmätyöt, mutta toinen heistä teki jo ensimmäisenä vuonna suoraan selväksi, että eihän tässä mitään ystäviä olla, vaan koulukavereita. Itse näin kolmekymppisenä ajattelen, että kyllä minun elämään vielä muutama uusi ystävä mahtuisi, mutta näköjään piirit on pienet.