Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

"Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää - Suomen linnuista iso osa on kokemassa saman kohtalon"

Vierailija
12.02.2021 |

Kommentit (375)

Vierailija
141/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen itsekin huolissani pikkulintujen määrän dramaattisesta vähenemisestä, mutta miksi tuohonkin artikkeliin oli pitänyt ympätä kirjoittajan omista ennakkoluuloista kumpuavaa schaibea metsätaloudesta ja ilmastonmuutoksesta?

Esimerkki 1: Nimenomaan hoitamaton metsä on läpipääsemätöntä ryteikköä, ei hoidettu istutusmetsä.

Esimerkki 2: Naava oli maassamme joskus 1960-70 luvulla häviämässä kuulemma Keski-Euroopasta peräisin olevien happosateiden johdosta, mutta nyt naavaa taas on.

Maassamme on hyvin monenlaista metsää, hoidettua on vain pieni osa ja suurin osa on huonosti hoidettua tai hoitamatonta. Avohakkuu- ja istutuspalstat tuskin ovat syynä lintukatoon. On varmasti totta että lahopuun määrä on pienentynyt, ei kuitenkaan merkittävästi koska sehän jää hakkuussa metsään. Minusta lintukadon syitä olisi syytä tutkia tosimielellä ilman ennakkoluuloja eikä syöttää omaan ideologiaan istuvaa agendaa totuutena.

Vierailija
142/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hölmötiainen lentäisi 100m päähän pois hakkuuaukealta haukkojen silmistä, niin ruokaakin voisi löytyä. Eläinkunta on osannut sopeutua miljoinien vuosien ajan metsäpalojen jättämiin aukkoihin, niin osaa se sopeutua myös ihmisen tuhannen vuoden sisään jättämiin aukkoihin.

No aika monet miljoonat eläin- ja kasvilajit ei ole osanneet sopeutua vaan ovat kuolleet sukupuuttoon.

Se on voi voi, kyllä lajeja riittää.

Tämä on vissiin sitä paljon puhuttua suomalaisten "erityistä luontosuhdetta"? Vakavasti puhuen, olen hämmästynyt miten paljon löytyy ihmisiä, joille on täydellisen yhdentekevää vaikka suurin osa koko elollisesta maailmasta tuhoutuisi. Elämme keskellä joukkosukupuuttoaaltoa, eikä ihmisiä vilpittömästi kiinnosta, ellei asia vaikuta_ juuri nyt_heidän omassa elämässään. No, vielä tulee aika jolloin asia taatusti vaikuttaa kaikkiin ihmisiin, mutta silloin on luultavasti liian myöhäistä enää tehdä asialle mitään. 

Joo, ei kiinnosta pätkän vertaa. Käynnissä on kuudes(!) sukupuuttoaalto. Kuuluu normaaliin evoluution kehitykseen. Niitä on ollut ennen ihmiskuntaa ja tulee olemaan ihmisten jo kadottuakin. Kunnes aurinko nielaisee maapallon. Silloin tulee lopullinen elämän katoaminen hehkuvalta kivikuulalta avaruudessa.

Tässä rummutuksessa on vain kyse syyllistämisestä ja vallanhalusta. Halusta ohjata muiden elämää ja tapaa elää. 

Puhut kuin joukkosukupuutto olisi jokin taustalla tapahtuva tapahtuma, joka ei vaikuta ihmisiin mitenkään ja josta meidän ei tarvitse sen vuoksi välittää. Menneisyyden joukkosukupuutot olivat kuitenkin niin pahoja tapahtumia, että jos ihmiset olisivat olleet tuolloin olemassa, todennäköisesti mekään emme olisi selvinneet niistä hengissä. On myös täysin mahdollista, että tämä joukkosukupuutto koituu meidän kohtaloksi. Kannattaa muistaa, että menneisyydestä löytyy sivilisaatioita jotka ovat romahtaneet, kun ympäröivän luonnon kantokyky on romahtanut.

No mitäs sitten?

Ei tänne ole kukaan jäänyt harhailemaan ilman joukkotuhoakaan.

Hömötiasella ei ole itseisarvoa

Lehmällä ei ole itseisarvoa

Mehiläisellä ei ole itseisarvoa.

Minulla ei ole itseisarvoa

Lapsellani ei ole itseisarvoa

Metsällä ei ole itseisarvoa.

Me olemme kaikki vain käymässä täällä. Kaikki kuolee joskus ja jotain muuta tulee tilalle. Ja jos ei tule, en enää siitä mitään tiedä. Eikä se minua silloinkaan kiinnostaisi.

Korona voi tänään tarttua minuun ja voin olla kuukauden kuluttua kuollut. 

Tämä on vain yksi planeetta loputtomassa avaruudessa. Ei tällä ole mitään väliä painovoimalaille ja evoluutiolle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri yhtenä päivänä mietin sitä, että ongelma Suomen metsissä on se, että niissä on niin valtavan laajoja alueita juuri samaan aikaan avohakkuulla. On hyvä uudistaa metsää ja välillä hakata se ja istuttaa uusia puuntaimia, mutta viime vuosikymmeninä on yleistynyt koko palstan puiden myynti ja kun riittävän monet metsänomistajat päättävät muuttaa metsänsä rahaksi samaan aikaan, seuraus on ettei ole enää muuta kuin valtavan laajoja avohakkuita silmän kantamattomiin. Pitäisi olla joku järjestelmä, joka valvoo ettei tietyn kokoiselta metsäalueelta ole kaadettu liikaa puustoa avohakkuulle. Siinä metsässä ja puissa on kuitenkin lintujen ja muiden eläimien ravinnonsaanti kiinni. Puiden lehdet ja rungot ovat ötököiden ravintoa, ja ötökät lintujen ravintoa. Ilman metsää ei ole ravinnonlähteitä. Ei avohakkuulta löydy ruokaa kuin raadonsyöjille.

Vierailija
144/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vihepiiperöt on tyhmiä.

Siellähän on akateemisia eli biologeja ja muita tutkijoita tekemässä selvityksiä. Taitavat kumminkin olla älykkäämpiä kuin sinä.

No eivät näköjään, kun eivät ymmärrä että lintu osaa lentää eli lol xD

Minne se lintu lentää jos sitä vanhaa metsää ei kerta kaikkiaan löydy enää mistään?

No siellä mistä sitä löytyy? Hömötiainen on elinvoimainen laji, vaikkakin uhanalainen suomessa.

Suomen oma kanta hömötiaisista tarvitaan Suomessa, sitä ei korvaa minkään muun maan kanta.

Ei sitä juuri suomessa mihinkään tarvita. Eihän täällä ole kenguruitakaan, mutta ei ole pahemmin haitannut.

Uuden eliölajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan maassamme elää 2 667 uhanalaista lajia, mikä on 11,9 prosenttia arvioiduista lajeista. Tämä ei ole mikään vähäinen määrä ja ongelmat tulevat vain pahenemaan kun luonnon monimuotoisuus entisestään heikkenee. Kannattaa muistaa, että me tarvitsemme luontoa enemmän kuin luonto tarvitsee meitä. Jos heikennämme luonnon kantokykyä liikaa, se lopulta vahingoittaa eniten juuri meitä.

1. Kukaan ei tiedä, montako lajia maassamme elää. 2. Jatkuvasti lajeja syntyy ja kuolee riippumatta ihmisen toiminnasta. 3. Laita esimerkki siitä, kuinka Suomen luonto meitä vahingoittaa (kirjoitit itse: "maassamme".

Edellä mainitsemani luvut perustuvat Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen, josta voi lukea enemmän täällä: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uusi_arvio__joka_yhdeksas_Suome…

Kyllä, lajeja kuolee myös riippumatta ihmisten toiminnasta. Nykyinen sukupuuttojen tahti on kuitenkin ylittänyt luonnollisen tason jo aikoja sitten. Suurin uhka ihmisille on kenties hyönteisten joukkotuho, sillä ne muodostavat ekologisen lokeron josta kaikki muut eläimet ovat tavalla tai toisella riippuvaisia. Yli 40 prosenttia hyönteislajeista kärsii vähenemisestä ja jopa kolmannes lajeista on uhanalaisia. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös maatalouteen, koska 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä.

Kuten jo ylempänä kirjoitin:

Sehän menee oikeasti niin, että 22 418 eli 47 % Suomen lajeista tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta on pystytty arvioimaan. Näistä 2 667 lajia arvioitiin uhanalaisiksi, mikä on 11,9 prosenttia.

Kyse ei siis ole ihan siitä, että joka yhdeksäs laji olisi uhanalainen, vaan joka yhdeksäs niistä, joiden uhanalaisuus on pystytty arvioimaan.

Mikäli lasketaan ilmoitettujen lukujen mukaan uhanalaiset jaettuna kokonaismäärällä, ei päästä kuinlukuun 5,6 %, mikä ei tietenkään kuulosta riittävän dramaattiselta. 

Mielikuvamuokkaus ja värikynä on aina kuulunut vihert e r r o r i s t i e n työkalupakkiin

Miten perustelet tuon oletuksesi että yksikään niistä lajeista joita ei pystytty arvioimaan ei olisi uhanalainen?

Miten sinä perustelet, että ne olisivat, kun sitä ei pystytä edes arvioimaan vajaan tiedon takia? Ei näitä mututuntumalla voida heitellä ja sen mukaan rajoittaa ihmisten elämää ja omaisuutta

Vierailija
145/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niitä vanhoja metsiä löytyy yllättävän paljon läpi suomen jos jalkautuu vähänkään edemmäs teistä. Lisäksi näiden "unohdettujen" metsien osuus on todella merkittävä, ne ovat perikuntien ja kuolinpesien omistuksessa ja niitä ei voida koskaan hakata, koska niiden omistajia on ympäri maapalloa. Ostin kerran Metsän perikunnalta, osakkaita siihen löytyi ruotsista ja Kanadasta suomen lisäksi, miten sellainen voi hoitaa metsää. Näitä ei tilastoida mitenkään, vaikka ovat käytännössä suojelualueita. Metsiä kun kävelee, näihin törmää usein.

Vierailija
146/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Juuri yhtenä päivänä mietin sitä, että ongelma Suomen metsissä on se, että niissä on niin valtavan laajoja alueita juuri samaan aikaan avohakkuulla. On hyvä uudistaa metsää ja välillä hakata se ja istuttaa uusia puuntaimia, mutta viime vuosikymmeninä on yleistynyt koko palstan puiden myynti ja kun riittävän monet metsänomistajat päättävät muuttaa metsänsä rahaksi samaan aikaan, seuraus on ettei ole enää muuta kuin valtavan laajoja avohakkuita silmän kantamattomiin. Pitäisi olla joku järjestelmä, joka valvoo ettei tietyn kokoiselta metsäalueelta ole kaadettu liikaa puustoa avohakkuulle. Siinä metsässä ja puissa on kuitenkin lintujen ja muiden eläimien ravinnonsaanti kiinni. Puiden lehdet ja rungot ovat ötököiden ravintoa, ja ötökät lintujen ravintoa. Ilman metsää ei ole ravinnonlähteitä. Ei avohakkuulta löydy ruokaa kuin raadonsyöjille.

Eli kyseessä olisi nopeuskilpailu, kuka ehtii ekana hakkaamaan rahaa pankkitililleen.

Kuka kompensoi tulonmenetykset naapuripalstan omistajalle joka ei saa taloudellisesti hyödyntää omaisuuttaan? Sinä vai?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi hömötiainen uhanalaisuus ei näy missään, se on yleinen lintu lintulaudalla. Marraskuussa tein metsähakkuuta kaukana sydänmailla, evästauolla ei juuri elämää metsässä näkynyt, hirvikoira saattoi jossain kaukana haukkua tai ajokoira ajoi jänistä, mutta huomattavaa oli miten melkein päivittäin todella utelias hömötiainen hyppi lähi kuusen oksilla, lauloi, hyppäsi välillä jopa moottorisahan kahvan päälle ihmettelemään. Tuo noin 30 vuotias nuori metsä kelpasi hyvin, viime talvena olin samalla alueella vanhemmassa metsässä ja myös hömötiainen kaverina. Ei me viimeistä isoa koivua, kuusta, haapaa tai mäntyä kaadeta, ne jäävät pystyyn. Meillä on suojelualueita, meillä otetaan metsätaloudessa kokoajan enemmän ja enemmän huomioon luonnon monimuotoisuus, mutta meidän metsistä kolmannes on Ei kenenkään omistuksessa (perikunnat ja kuolinpesät) nämä metsät ovat käytännössä luonnonsuojelualueita, näitä on paljon paljon enemmän kuin itse virallisia luonnonsuojelualueita ja nämä tulevat lisääntymään vain.

Yksilöiden määrä ei kerro uhanalaisuutta vaan kannan jatkuva pieneneminen. Hömppiä vielä hyvin on mutta tätä rataa muutaman vuosikymmenen päästä ei ole.

Vierailija
148/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos voidaan osoittaa, että joku tietty laji tai ryhmä aiheuttaa muiden lajien joukkosukupuuttoa, eikö oikea ratkaisu olisi hankkiutua tästä yhdestä lajista tai ryhmästä eroon? Oli ne sitten Kiinan jättiherhiläisiä tai Suomen metsänomistajajuntteja, joita ei kiinnosta kuin se oma napanöyhtä. 🤔

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä ole enää lintulautojakaan, koska kaupungin järjestyssääntö kieltää lintujen ruokkimisen. Muutama sitkeä siis yritti silti jatkaa lintulaudan pitoa mutta alueen omakotiyhdistys ja puskaradio painostivat lopettamaan.

Vierailija
150/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nyt sitten kaikille ”luonnonsuojelijoille”, cityhipeille ja muille vihreille tiedoksi, että linnuilla on siivet, joilla lentää ihan oikeaan metsään. Suomessa nimittäin metsää riittää, suosittelen kotimaan matkailua ihan vaikka lentokoneella, niin huomaatte itsekin että suurin osa maapinta-alasta on metsää.

Metsän määrä ei merkkaa mitään vaan sen laatu. Nykymetsät on pääosin nuoria ja hoidettuja puupeltoja ilman luontoarvoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vihepiiperöt on tyhmiä.

Siellähän on akateemisia eli biologeja ja muita tutkijoita tekemässä selvityksiä. Taitavat kumminkin olla älykkäämpiä kuin sinä.

No eivät näköjään, kun eivät ymmärrä että lintu osaa lentää eli lol xD

Minne se lintu lentää jos sitä vanhaa metsää ei kerta kaikkiaan löydy enää mistään?

No siellä mistä sitä löytyy? Hömötiainen on elinvoimainen laji, vaikkakin uhanalainen suomessa.

Suomen oma kanta hömötiaisista tarvitaan Suomessa, sitä ei korvaa minkään muun maan kanta.

Ei sitä juuri suomessa mihinkään tarvita. Eihän täällä ole kenguruitakaan, mutta ei ole pahemmin haitannut.

Uuden eliölajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan maassamme elää 2 667 uhanalaista lajia, mikä on 11,9 prosenttia arvioiduista lajeista. Tämä ei ole mikään vähäinen määrä ja ongelmat tulevat vain pahenemaan kun luonnon monimuotoisuus entisestään heikkenee. Kannattaa muistaa, että me tarvitsemme luontoa enemmän kuin luonto tarvitsee meitä. Jos heikennämme luonnon kantokykyä liikaa, se lopulta vahingoittaa eniten juuri meitä.

1. Kukaan ei tiedä, montako lajia maassamme elää. 2. Jatkuvasti lajeja syntyy ja kuolee riippumatta ihmisen toiminnasta. 3. Laita esimerkki siitä, kuinka Suomen luonto meitä vahingoittaa (kirjoitit itse: "maassamme".

Edellä mainitsemani luvut perustuvat Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen, josta voi lukea enemmän täällä: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uusi_arvio__joka_yhdeksas_Suome…

Kyllä, lajeja kuolee myös riippumatta ihmisten toiminnasta. Nykyinen sukupuuttojen tahti on kuitenkin ylittänyt luonnollisen tason jo aikoja sitten. Suurin uhka ihmisille on kenties hyönteisten joukkotuho, sillä ne muodostavat ekologisen lokeron josta kaikki muut eläimet ovat tavalla tai toisella riippuvaisia. Yli 40 prosenttia hyönteislajeista kärsii vähenemisestä ja jopa kolmannes lajeista on uhanalaisia. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös maatalouteen, koska 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä.

Kuten jo ylempänä kirjoitin:

Sehän menee oikeasti niin, että 22 418 eli 47 % Suomen lajeista tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta on pystytty arvioimaan. Näistä 2 667 lajia arvioitiin uhanalaisiksi, mikä on 11,9 prosenttia.

Kyse ei siis ole ihan siitä, että joka yhdeksäs laji olisi uhanalainen, vaan joka yhdeksäs niistä, joiden uhanalaisuus on pystytty arvioimaan.

Mikäli lasketaan ilmoitettujen lukujen mukaan uhanalaiset jaettuna kokonaismäärällä, ei päästä kuinlukuun 5,6 %, mikä ei tietenkään kuulosta riittävän dramaattiselta. 

Mielikuvamuokkaus ja värikynä on aina kuulunut vihert e r r o r i s t i e n työkalupakkiin

Miten perustelet tuon oletuksesi että yksikään niistä lajeista joita ei pystytty arvioimaan ei olisi uhanalainen?

Miten sinä perustelet, että ne olisivat, kun sitä ei pystytä edes arvioimaan vajaan tiedon takia? Ei näitä mututuntumalla voida heitellä ja sen mukaan rajoittaa ihmisten elämää ja omaisuutta

No mutta enhän minä ole väittänyt että ne kaikki olisivat uhanalaisia. Ilman tarkempia tietoja mm. niistä syiksi miksi niiden yleisyyttä ei ole kyettyä arvioimaan, on luontevinta olettaa että suurinpiirtein samassa suhteessa niistä uhanalaisia löytyy kuin tutkituistakin.

Muutenkin kiinnostavampaa on se että niissä tutkituissakin uhanalaisten osuus kasvaa koko ajan.

Vierailija
152/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Juuri yhtenä päivänä mietin sitä, että ongelma Suomen metsissä on se, että niissä on niin valtavan laajoja alueita juuri samaan aikaan avohakkuulla. On hyvä uudistaa metsää ja välillä hakata se ja istuttaa uusia puuntaimia, mutta viime vuosikymmeninä on yleistynyt koko palstan puiden myynti ja kun riittävän monet metsänomistajat päättävät muuttaa metsänsä rahaksi samaan aikaan, seuraus on ettei ole enää muuta kuin valtavan laajoja avohakkuita silmän kantamattomiin. Pitäisi olla joku järjestelmä, joka valvoo ettei tietyn kokoiselta metsäalueelta ole kaadettu liikaa puustoa avohakkuulle. Siinä metsässä ja puissa on kuitenkin lintujen ja muiden eläimien ravinnonsaanti kiinni. Puiden lehdet ja rungot ovat ötököiden ravintoa, ja ötökät lintujen ravintoa. Ilman metsää ei ole ravinnonlähteitä. Ei avohakkuulta löydy ruokaa kuin raadonsyöjille.

Avohakkuiden tilalle pitäisi löytää toinen vaihtoehto. Onhan se totta, että omaisuuttaan pitää pystyä muuttamaan rahaksi silloin kun tarvitsee ja etenkin jos ajateltaisiin henkilökohtaisia hätätilanteita. Ei voida luoda sellaista järjestelmää, joka antaisi naapurin pelastaa itsensä vasaran alta metsää myymällä, mutta nieressä asuja ei samaa pystyisi tekemään. Pitäisi olla sellainen malli, joka rajoittaa, mutta ei täysin estä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niitä vanhoja metsiä löytyy yllättävän paljon läpi suomen jos jalkautuu vähänkään edemmäs teistä. Lisäksi näiden "unohdettujen" metsien osuus on todella merkittävä, ne ovat perikuntien ja kuolinpesien omistuksessa ja niitä ei voida koskaan hakata, koska niiden omistajia on ympäri maapalloa. Ostin kerran Metsän perikunnalta, osakkaita siihen löytyi ruotsista ja Kanadasta suomen lisäksi, miten sellainen voi hoitaa metsää. Näitä ei tilastoida mitenkään, vaikka ovat käytännössä suojelualueita. Metsiä kun kävelee, näihin törmää usein.

Olen samaa mieltä. Täällä on heitetty arvio että Suomessa 5% metsistä olisi vanhoja alkuperäistilassa olevia. Tuohan on itse asiassa paljon, on tämä niin metsäinen maa. Ja osa lopuistakin on melko vanhaa ryteikköä.

Vierailija
154/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö pohjoisempana tahdota enää pitää lintulautoja?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hölmötiainen lentäisi 100m päähän pois hakkuuaukealta haukkojen silmistä, niin ruokaakin voisi löytyä. Eläinkunta on osannut sopeutua miljoinien vuosien ajan metsäpalojen jättämiin aukkoihin, niin osaa se sopeutua myös ihmisen tuhannen vuoden sisään jättämiin aukkoihin.

No aika monet miljoonat eläin- ja kasvilajit ei ole osanneet sopeutua vaan ovat kuolleet sukupuuttoon.

Se on voi voi, kyllä lajeja riittää.

Tämä on vissiin sitä paljon puhuttua suomalaisten "erityistä luontosuhdetta"? Vakavasti puhuen, olen hämmästynyt miten paljon löytyy ihmisiä, joille on täydellisen yhdentekevää vaikka suurin osa koko elollisesta maailmasta tuhoutuisi. Elämme keskellä joukkosukupuuttoaaltoa, eikä ihmisiä vilpittömästi kiinnosta, ellei asia vaikuta_ juuri nyt_heidän omassa elämässään. No, vielä tulee aika jolloin asia taatusti vaikuttaa kaikkiin ihmisiin, mutta silloin on luultavasti liian myöhäistä enää tehdä asialle mitään. 

Joo, ei kiinnosta pätkän vertaa. Käynnissä on kuudes(!) sukupuuttoaalto. Kuuluu normaaliin evoluution kehitykseen. Niitä on ollut ennen ihmiskuntaa ja tulee olemaan ihmisten jo kadottuakin. Kunnes aurinko nielaisee maapallon. Silloin tulee lopullinen elämän katoaminen hehkuvalta kivikuulalta avaruudessa.

Tässä rummutuksessa on vain kyse syyllistämisestä ja vallanhalusta. Halusta ohjata muiden elämää ja tapaa elää. 

Puhut kuin joukkosukupuutto olisi jokin taustalla tapahtuva tapahtuma, joka ei vaikuta ihmisiin mitenkään ja josta meidän ei tarvitse sen vuoksi välittää. Menneisyyden joukkosukupuutot olivat kuitenkin niin pahoja tapahtumia, että jos ihmiset olisivat olleet tuolloin olemassa, todennäköisesti mekään emme olisi selvinneet niistä hengissä. On myös täysin mahdollista, että tämä joukkosukupuutto koituu meidän kohtaloksi. Kannattaa muistaa, että menneisyydestä löytyy sivilisaatioita jotka ovat romahtaneet, kun ympäröivän luonnon kantokyky on romahtanut.

No mitäs sitten?

Ei tänne ole kukaan jäänyt harhailemaan ilman joukkotuhoakaan.

Hömötiasella ei ole itseisarvoa

Lehmällä ei ole itseisarvoa

Mehiläisellä ei ole itseisarvoa.

Minulla ei ole itseisarvoa

Lapsellani ei ole itseisarvoa

Metsällä ei ole itseisarvoa.

Me olemme kaikki vain käymässä täällä. Kaikki kuolee joskus ja jotain muuta tulee tilalle. Ja jos ei tule, en enää siitä mitään tiedä. Eikä se minua silloinkaan kiinnostaisi.

Korona voi tänään tarttua minuun ja voin olla kuukauden kuluttua kuollut. 

Tämä on vain yksi planeetta loputtomassa avaruudessa. Ei tällä ole mitään väliä painovoimalaille ja evoluutiolle.

Jos ajattelet näin, miksi vaivaudut edes osallistumaan tähän keskusteluun? Yhtään millään ei ole mitään merkitystä, mutta jostain syystä sinua kuitenkin harmittaa luonnonsuojelu ajatuksena enemmän kuin massasukupuutto.

Vierailija
156/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niitä vanhoja metsiä löytyy yllättävän paljon läpi suomen jos jalkautuu vähänkään edemmäs teistä. Lisäksi näiden "unohdettujen" metsien osuus on todella merkittävä, ne ovat perikuntien ja kuolinpesien omistuksessa ja niitä ei voida koskaan hakata, koska niiden omistajia on ympäri maapalloa. Ostin kerran Metsän perikunnalta, osakkaita siihen löytyi ruotsista ja Kanadasta suomen lisäksi, miten sellainen voi hoitaa metsää. Näitä ei tilastoida mitenkään, vaikka ovat käytännössä suojelualueita. Metsiä kun kävelee, näihin törmää usein.

Miksi ala peukkuja? Tämä on tosi asia. Nämä unohdettujen osuudet vain kasvavat ja kasvavat, kun väki maaseudulta kuolee ja perilliset ovat muuttaneet kaupunkiin, maat jäävät jakamatta ja pian ovat lasten lasten, näiden eronneiden puolisoiden ja uusien lasten omistuksessa. Tästä oli joskus lehdessä kun puhuttiin puun riittävyydestä, että Suomen metsistä jopa kolmannes on Ei kenenkään omistuksessa ja niistä ei puuta saada.

Vierailija
157/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun maalla ja itkua pukkaa silmään, kun lenkillä käy. Kammottavan rumia, suuria hakkuuaukioita joka puolella, myös kylätien varrella. Kun metsien vanhat omistajat kuolevat, muualla asuva perikunta hakkauttaa metsät heti kun pystyy.

Toinen on nämä tuulivoimateollisuusalueet. Järkyttävää luonnon tuhoamista. Metsää kaadetaan satoja hehtaareja myllyjen, sähkölinjojen ja uusien teiden tieltä. Viis veisataan eläimistä tai lähellä asuvista ihmisistä. Voimaloiden lähellä asuvat ihmiset on tuomittu asumaan teollisuusalueen reunalla loppuikänsä, koska kukaan ei noita taloja osta. Ajatelkaa, rakennat talon metsään, koska haluat rauhaa ja hiljaisuutta ja juuri se sinulta viedään. Samalla tuhotaan säälimättä eläinten kodit ja asuinalueet. Käsittämätöntä toimintaa. Kepuilta en tätä ihmettele, mutta miten ihmeessä vihreät ajavat tätä tihutyötä?

Tuulivoimaloita ei rakenneta metsän keskelle vaan esim. rannikolle. Tai kerro toki ihmeessä missä olisi kaadettu satoja hehtaareja?

Suomessa suurin osa tuulivoimaloista on ihan metsissä. Vaikka esim Pohjanmaa on rannikkoaluetta, se ei tarkoita, että ne voimalat olisi rakennettu rannoille! Ihan sisämaassa ovat. Jokaisen myllyn ympärillä on sadan metrin tyhjä suoja-alue, ja sinne menee leveä sepelinen huoltotie, jotka näin pirstaloivat koko metsäalueen.

Vierailija
158/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hömötiainen uhanalaisuus ei näy missään, se on yleinen lintu lintulaudalla. Marraskuussa tein metsähakkuuta kaukana sydänmailla, evästauolla ei juuri elämää metsässä näkynyt, hirvikoira saattoi jossain kaukana haukkua tai ajokoira ajoi jänistä, mutta huomattavaa oli miten melkein päivittäin todella utelias hömötiainen hyppi lähi kuusen oksilla, lauloi, hyppäsi välillä jopa moottorisahan kahvan päälle ihmettelemään. Tuo noin 30 vuotias nuori metsä kelpasi hyvin, viime talvena olin samalla alueella vanhemmassa metsässä ja myös hömötiainen kaverina. Ei me viimeistä isoa koivua, kuusta, haapaa tai mäntyä kaadeta, ne jäävät pystyyn. Meillä on suojelualueita, meillä otetaan metsätaloudessa kokoajan enemmän ja enemmän huomioon luonnon monimuotoisuus, mutta meidän metsistä kolmannes on Ei kenenkään omistuksessa (perikunnat ja kuolinpesät) nämä metsät ovat käytännössä luonnonsuojelualueita, näitä on paljon paljon enemmän kuin itse virallisia luonnonsuojelualueita ja nämä tulevat lisääntymään vain.

Yksilöiden määrä ei kerro uhanalaisuutta vaan kannan jatkuva pieneneminen. Hömppiä vielä hyvin on mutta tätä rataa muutaman vuosikymmenen päästä ei ole.

Entäs sitten?

Muutaman vuosikymmenen päästä ei minua eikä sinuakaan ole. Ei paljoa haittaa tuhkakasaa onko hömötiaisia tai ei.

Kun kävin 80-luvulla peruskoulua, muistan, kuinka puuhelmin koristautunut opettaja melkein vesi silmissä opetti senaikasta narratiivia, kuinka metsät kuolevat happosateisiin ja merikotka kuolee sukupuuttoon.

Kuinkas kävikään. Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin koskaan sotien jälkeen ja merikotkia on rannikolla nurkat väärällään. Paikallisesti jopa niin paljon, että haahkakannat ovat pienentyneet kun ovat pesimäaikaan helppoa saalista. Viime syksynä oli kova poru somen vihrepiipertäjien parissa kun webcamera syötti livekuvaa kun kymmenen merikotkat söivät tyhjäksi merimetsojen pesimäluodon.

Jopa Thsernobylin vieressä olevassa Pripyatin kaupungissa elämä on palannut villieläimien muodossa.

Nämä nykyajan Koijärveläiset ovat liian nuoria muistamaan ja tajuamaan, että hokevat samaa maailmanlopun narratiivia kuin edeltäjänsä menneinä vuosikymmeninä. Evoluutio jauhaa suuntaa valitsematta. Haluammepa tai emme

Vierailija
159/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hölmötiainen lentäisi 100m päähän pois hakkuuaukealta haukkojen silmistä, niin ruokaakin voisi löytyä. Eläinkunta on osannut sopeutua miljoinien vuosien ajan metsäpalojen jättämiin aukkoihin, niin osaa se sopeutua myös ihmisen tuhannen vuoden sisään jättämiin aukkoihin.

No aika monet miljoonat eläin- ja kasvilajit ei ole osanneet sopeutua vaan ovat kuolleet sukupuuttoon.

Se on voi voi, kyllä lajeja riittää.

Tämä on vissiin sitä paljon puhuttua suomalaisten "erityistä luontosuhdetta"? Vakavasti puhuen, olen hämmästynyt miten paljon löytyy ihmisiä, joille on täydellisen yhdentekevää vaikka suurin osa koko elollisesta maailmasta tuhoutuisi. Elämme keskellä joukkosukupuuttoaaltoa, eikä ihmisiä vilpittömästi kiinnosta, ellei asia vaikuta_ juuri nyt_heidän omassa elämässään. No, vielä tulee aika jolloin asia taatusti vaikuttaa kaikkiin ihmisiin, mutta silloin on luultavasti liian myöhäistä enää tehdä asialle mitään. 

Joo, ei kiinnosta pätkän vertaa. Käynnissä on kuudes(!) sukupuuttoaalto. Kuuluu normaaliin evoluution kehitykseen. Niitä on ollut ennen ihmiskuntaa ja tulee olemaan ihmisten jo kadottuakin. Kunnes aurinko nielaisee maapallon. Silloin tulee lopullinen elämän katoaminen hehkuvalta kivikuulalta avaruudessa.

Tässä rummutuksessa on vain kyse syyllistämisestä ja vallanhalusta. Halusta ohjata muiden elämää ja tapaa elää. 

Erona vaan on, että tämä sukupuuttoaalto on ihmisen aiheuttama. Aikaisemmat on tapahtuneet luonnollisista syistä, joihin kukaan ei olisi voinut vaikuttaa. Nykyiseen voitaisiin jos haluttaisiin. Se on totta, että miljardin vuoden päästä täällä ei elä enää kuin mikrobeja maan alla mutta ei se anna meille oikeutusta tuhota elinympäristöämme nyt.

Vierailija
160/375 |
12.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän kaikki Hölmötiaiset ole aina kuolleet sukupuuttoon evoluutiossa.