Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vety pienimolekyylisenä ja erittäin matalissa lämpötiloissa nesteytyvänä kaasuna on epäkäytännöllisin mahdollinen polttoaine, jonka varastointiin liittyy suuria ongelmia.
Miksi valehtelet koko ajan tuon saman asian uudelleen ja uudelleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansanpakkasukko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansanpakkasukko kirjoitti:
Tämän aamun sähköautoluvut:
Lämpötila: -9
Akun kapasiteetti: 58 kWh
Lataustaso: 100%
Latausvirta: 8 A
Matka: 200 km
Suunta: StadiTähän voi sitten pistää 500 viestiä autistista jankkausta perään.
Jos akun varaustila on 100%, miten latausvirta voi olla 8A?
Tämmöstä tämä on, kun ihmiset postaikevat mitä sattuu ymmärtämättä edes, mitä ovat viestiin kopioineet.
No niin , siinä onkin täydellinen esimerkki autistijankkauksesta. 8 A on se virta, jolla akku on yön aikana latautunut. Nyt virta on 0 A.
Kauanko kestää ladata iso sähköauton akku tuolla virralla?
Kestää mitä kestää, mitä sillä on väliä?
Kyllä se jotain voi kiinnostaa, joka ajaa paljon enemmän kuin sinä ja on myös vain 8A latausmahdollisuus. Et kauhean avulias kyllä ole.
Esimerkiksi perinteisestä parkkipaikan lämpötolpasta saatavalla pienellä 8 ampeerin virralla saa yön (10 h) aikana ladattua 18 kWh edestä energiaa. Tällä ajaa noin 80-140 km autosta ja ajo-olosuhteista riippuen.
Teslalla ajaa 120km.Mikäli ajaa poikkeavan paljon eli yli tuon 120 km / päivä eikä saa talonyhtiöön asennettua kunnollista laturia
kannattaa odottaa että talonyhtiöön asennetaan kunnolliset latausasemat tai valmius niille seuraavan isomman remontin yhteydessä.Tai jos ajaa esim. Teslalla poikkeuksellisesti akun tyhjäksi eli n. 500km, kotilataus on tuon 8A ja tarvitsee akun täyteen heti seuraavana päivänä kannattaa mennä Superchargerille ja ladata siellä 60kW ja loput parkkipaikalla.
Normaali kotilatauslaite lataa esim. 11 kW teholla jolloin Teslan saa ladattua täyteen 7 tunnissa.
https://10myyttiasahkoautoilusta.fi/sahkoautoa-ei-voi-ladata-tavallises…
Mutku perinteisessä lämmitystolpassa on kellokytkin joka antaa vain 2 tuntia sähköä kerrallaan
Omaan lämmitystolppaani (okt pihalla) vaihdoin sellaisen kellokytkimen, missä on paineltavia nastoja reunoissa ja käänsin ne kaikki päälle, joten sähköä tulee 24/7.
Mihin tarvitset siis sitä kellokytkintä?
Vierailija kirjoitti:
Jos käytössä on vain kotitalouspistorasia, josta saa tehoa ulos noin 2 kilowattia, auto latautuu hitaasti tai lataus ei välttämättä käynnisty ollenkaan, koska auton oma akunlämmitin joko haukkaa lähes kaiken käytettävissä olevan tehon tai lämmitin ei kykene lämmittämään akkua riittävän lämpimäksi latausta varten. Jos käytössä on voimavirtapistorasia tai kiinteästi asennettu latauslaite yli 4 kW teholla, ongelmia itse latauksen suhteen ei tule, sähkönkulutus vain kasvaa. Joissain (etenkin vanhemmissa) sähköautomalleissa ei ole akun lämmitintä lainkaan. Tällöin akku ei lataudu ollenkaan, jos auto on seissyt riittävän kylmässä niin että akku on jäähtynyt liian kylmäksi latausta varten.
Jos käytössä on riittävästi lataustehoa (yli 4 kW) ja autossa on akun lämmitin, sähköauto latautuu pohjoisenkin pakkasissa. Kylmä sää syö luonnollisesti käytettävissä olevaa toimintamatkaa, koska vastusvoimat, kylmän akun häviöt ja ennen kaikkea ohjaamon lämmitys syövät energiaa.
Jos kiikarissa on joku tietty sähköautomalli, kannattaa kysellä käyttäjien talvikokemuksia esimerkiksi kyseisen sähköauton omistajien Facebook-ryhmästä. Näissä ja erityisesti myyjien puheissa kannattaa muistaa terve lähdekritiikki.
VW ID.3 on ainakin latautunut ihan normaalisti 11 asteen pakkasessa kun sen on laittanut 8A schukojohdolla kiinni heti pihaan ajettaessa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi sähköauton akku painaa 600 kg. Yhden akun valmistamiseksi pitää kaivaa, kuljettaa ja prosessoida n. 250 tonnia raaka-ainetta jossain päin maapalloa. Akkuja ei myöskään voida kierrättää. Käytetty akku on myrkyllistä ongelmajätettä ja kierrätystekniikka on vasta kehitteillä.
Ainakin Fortum väittää, että heillä olisi esim. Harjavallassa laitos, jossa voivat kierrättää pitkälti yli 90% akkujen raaka-aineista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käytössä on vain kotitalouspistorasia, josta saa tehoa ulos noin 2 kilowattia, auto latautuu hitaasti tai lataus ei välttämättä käynnisty ollenkaan, koska auton oma akunlämmitin joko haukkaa lähes kaiken käytettävissä olevan tehon tai lämmitin ei kykene lämmittämään akkua riittävän lämpimäksi latausta varten. Jos käytössä on voimavirtapistorasia tai kiinteästi asennettu latauslaite yli 4 kW teholla, ongelmia itse latauksen suhteen ei tule, sähkönkulutus vain kasvaa. Joissain (etenkin vanhemmissa) sähköautomalleissa ei ole akun lämmitintä lainkaan. Tällöin akku ei lataudu ollenkaan, jos auto on seissyt riittävän kylmässä niin että akku on jäähtynyt liian kylmäksi latausta varten.
Jos käytössä on riittävästi lataustehoa (yli 4 kW) ja autossa on akun lämmitin, sähköauto latautuu pohjoisenkin pakkasissa. Kylmä sää syö luonnollisesti käytettävissä olevaa toimintamatkaa, koska vastusvoimat, kylmän akun häviöt ja ennen kaikkea ohjaamon lämmitys syövät energiaa.
Jos kiikarissa on joku tietty sähköautomalli, kannattaa kysellä käyttäjien talvikokemuksia esimerkiksi kyseisen sähköauton omistajien Facebook-ryhmästä. Näissä ja erityisesti myyjien puheissa kannattaa muistaa terve lähdekritiikki.
VW ID.3 on ainakin latautunut ihan normaalisti 11 asteen pakkasessa kun sen on laittanut 8A schukojohdolla kiinni heti pihaan ajettaessa.
Tai sitten ei lataudu. Tässä ketjussa on valehdeltu tosi paljon aiemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käytössä on vain kotitalouspistorasia, josta saa tehoa ulos noin 2 kilowattia, auto latautuu hitaasti tai lataus ei välttämättä käynnisty ollenkaan, koska auton oma akunlämmitin joko haukkaa lähes kaiken käytettävissä olevan tehon tai lämmitin ei kykene lämmittämään akkua riittävän lämpimäksi latausta varten. Jos käytössä on voimavirtapistorasia tai kiinteästi asennettu latauslaite yli 4 kW teholla, ongelmia itse latauksen suhteen ei tule, sähkönkulutus vain kasvaa. Joissain (etenkin vanhemmissa) sähköautomalleissa ei ole akun lämmitintä lainkaan. Tällöin akku ei lataudu ollenkaan, jos auto on seissyt riittävän kylmässä niin että akku on jäähtynyt liian kylmäksi latausta varten.
Jos käytössä on riittävästi lataustehoa (yli 4 kW) ja autossa on akun lämmitin, sähköauto latautuu pohjoisenkin pakkasissa. Kylmä sää syö luonnollisesti käytettävissä olevaa toimintamatkaa, koska vastusvoimat, kylmän akun häviöt ja ennen kaikkea ohjaamon lämmitys syövät energiaa.
Jos kiikarissa on joku tietty sähköautomalli, kannattaa kysellä käyttäjien talvikokemuksia esimerkiksi kyseisen sähköauton omistajien Facebook-ryhmästä. Näissä ja erityisesti myyjien puheissa kannattaa muistaa terve lähdekritiikki.
VW ID.3 on ainakin latautunut ihan normaalisti 11 asteen pakkasessa kun sen on laittanut 8A schukojohdolla kiinni heti pihaan ajettaessa.
Yksi kaveri latasi tuollaista 8A sähköautoa 16A virralla ja akku hajosi kun se kuumeni liikaa yön aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käytössä on vain kotitalouspistorasia, josta saa tehoa ulos noin 2 kilowattia, auto latautuu hitaasti tai lataus ei välttämättä käynnisty ollenkaan, koska auton oma akunlämmitin joko haukkaa lähes kaiken käytettävissä olevan tehon tai lämmitin ei kykene lämmittämään akkua riittävän lämpimäksi latausta varten. Jos käytössä on voimavirtapistorasia tai kiinteästi asennettu latauslaite yli 4 kW teholla, ongelmia itse latauksen suhteen ei tule, sähkönkulutus vain kasvaa. Joissain (etenkin vanhemmissa) sähköautomalleissa ei ole akun lämmitintä lainkaan. Tällöin akku ei lataudu ollenkaan, jos auto on seissyt riittävän kylmässä niin että akku on jäähtynyt liian kylmäksi latausta varten.
Jos käytössä on riittävästi lataustehoa (yli 4 kW) ja autossa on akun lämmitin, sähköauto latautuu pohjoisenkin pakkasissa. Kylmä sää syö luonnollisesti käytettävissä olevaa toimintamatkaa, koska vastusvoimat, kylmän akun häviöt ja ennen kaikkea ohjaamon lämmitys syövät energiaa.
Jos kiikarissa on joku tietty sähköautomalli, kannattaa kysellä käyttäjien talvikokemuksia esimerkiksi kyseisen sähköauton omistajien Facebook-ryhmästä. Näissä ja erityisesti myyjien puheissa kannattaa muistaa terve lähdekritiikki.
VW ID.3 on ainakin latautunut ihan normaalisti 11 asteen pakkasessa kun sen on laittanut 8A schukojohdolla kiinni heti pihaan ajettaessa.
Yksi kaveri latasi tuollaista 8A sähköautoa 16A virralla ja akku hajosi kun se kuumeni liikaa yön aikana.
Akku ei hajonnut. Se räjähti ja talli ja talo paloi.
https://www.washingtonpost.com/technology/2021/08/04/tesla-fire/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähködatsunisti kirjoitti:
Kylmän akun lataamisesta: Nissan Leafissa (minulla on 2018 uudempi korimalli) on akun pakkasraja -25 astetta. Jos akku kylmenee tuon rajan alle, "auto" alkaa leikkiä kuollutta eli sillä ei voi ajaa eikä sitä voi ladata ennen kuin akku lämpenee tuon rajan yläpuolelle.
Akusta virtansa ottava 300-wattinen akunlämmitin menee päälle akun jäähdyttyä -17-asteiseksi ja pysyy päällä, kunnes akun lämpötila nousee -10 asteeseen.
Kauanko lämmitys kestää?
En tarkkaan muista, kun niin harvoin on tullut ilmoitus akkulämmityksen käynnistymisestä. Olisiko tapahtunut viimeeksi toissa talvena, kun oli yli 25 pakkasta eikä ajettu pariin päivään. Ei se kuitenkaan kauhean pitkään päällä ollut, 4 tuntia korkeintaan tjsp. Lämmitysteho ei ole suuri, mutta eipä lämpötilankaan tarvitse nousta, kuin 7 astetta..
Ei tosiaan ole suuri teho, alle sähkövatkaimen tehoja. Joku Teslan malli taas käyttää samaan akkujen lämmityspuuhaan 6000 - 7000 watin tehoja, kun sinun autosi ei tarvitse kuin 300.
Toisaalta: Teslan lämpimämmät akut lataantuvat suuremmalla teholla ja akusta lähtee potkua heti liikkeellelähdön jälkeen. Akun ollessa reilusti pakkasella, Nissanin mittaristossa olevasta tehomittarista näkyy, että huipputehosta on käytettävissä noin puolet ja täyskaasukiihdytyksessä huomaa selvästi tehon laskun ja mittaristoon tulee ilmoitus "power reduced".
Sähködatsunisti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähködatsunisti kirjoitti:
Kylmän akun lataamisesta: Nissan Leafissa (minulla on 2018 uudempi korimalli) on akun pakkasraja -25 astetta. Jos akku kylmenee tuon rajan alle, "auto" alkaa leikkiä kuollutta eli sillä ei voi ajaa eikä sitä voi ladata ennen kuin akku lämpenee tuon rajan yläpuolelle.
Akusta virtansa ottava 300-wattinen akunlämmitin menee päälle akun jäähdyttyä -17-asteiseksi ja pysyy päällä, kunnes akun lämpötila nousee -10 asteeseen.
Kauanko lämmitys kestää?
En tarkkaan muista, kun niin harvoin on tullut ilmoitus akkulämmityksen käynnistymisestä. Olisiko tapahtunut viimeeksi toissa talvena, kun oli yli 25 pakkasta eikä ajettu pariin päivään. Ei se kuitenkaan kauhean pitkään päällä ollut, 4 tuntia korkeintaan tjsp. Lämmitysteho ei ole suuri, mutta eipä lämpötilankaan tarvitse nousta, kuin 7 astetta..
Ei tosiaan ole suuri teho, alle sähkövatkaimen tehoja. Joku Teslan malli taas käyttää samaan akkujen lämmityspuuhaan 6000 - 7000 watin tehoja, kun sinun autosi ei tarvitse kuin 300.
Toisaalta: Teslan lämpimämmät akut lataantuvat suuremmalla teholla ja akusta lähtee potkua heti liikkeellelähdön jälkeen. Akun ollessa reilusti pakkasella, Nissanin mittaristossa olevasta tehomittarista näkyy, että huipputehosta on käytettävissä noin puolet ja täyskaasukiihdytyksessä huomaa selvästi tehon laskun ja mittaristoon tulee ilmoitus "power reduced".
Kalliiksi tulee näillä sähkönhinnoilla pelkkä akkujen lämmitys. Jossain luki että pakkasella akkujen lämmitykseen menee enemmän energiaa mitä on saavutettu hyöty. Paljon menee hukkaan energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansanpakkasukko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansanpakkasukko kirjoitti:
Tämän aamun sähköautoluvut:
Lämpötila: -9
Akun kapasiteetti: 58 kWh
Lataustaso: 100%
Latausvirta: 8 A
Matka: 200 km
Suunta: StadiTähän voi sitten pistää 500 viestiä autistista jankkausta perään.
Jos akun varaustila on 100%, miten latausvirta voi olla 8A?
Tämmöstä tämä on, kun ihmiset postaikevat mitä sattuu ymmärtämättä edes, mitä ovat viestiin kopioineet.
No niin , siinä onkin täydellinen esimerkki autistijankkauksesta. 8 A on se virta, jolla akku on yön aikana latautunut. Nyt virta on 0 A.
Kauanko kestää ladata iso sähköauton akku tuolla virralla?
Kestää mitä kestää, mitä sillä on väliä?
Kyllä se jotain voi kiinnostaa, joka ajaa paljon enemmän kuin sinä ja on myös vain 8A latausmahdollisuus. Et kauhean avulias kyllä ole.
Esimerkiksi perinteisestä parkkipaikan lämpötolpasta saatavalla pienellä 8 ampeerin virralla saa yön (10 h) aikana ladattua 18 kWh edestä energiaa. Tällä ajaa noin 80-140 km autosta ja ajo-olosuhteista riippuen.
Teslalla ajaa 120km.Mikäli ajaa poikkeavan paljon eli yli tuon 120 km / päivä eikä saa talonyhtiöön asennettua kunnollista laturia
kannattaa odottaa että talonyhtiöön asennetaan kunnolliset latausasemat tai valmius niille seuraavan isomman remontin yhteydessä.Tai jos ajaa esim. Teslalla poikkeuksellisesti akun tyhjäksi eli n. 500km, kotilataus on tuon 8A ja tarvitsee akun täyteen heti seuraavana päivänä kannattaa mennä Superchargerille ja ladata siellä 60kW ja loput parkkipaikalla.
Normaali kotilatauslaite lataa esim. 11 kW teholla jolloin Teslan saa ladattua täyteen 7 tunnissa.
https://10myyttiasahkoautoilusta.fi/sahkoautoa-ei-voi-ladata-tavallises…
Mutku perinteisessä lämmitystolpassa on kellokytkin joka antaa vain 2 tuntia sähköä kerrallaan
Omaan lämmitystolppaani (okt pihalla) vaihdoin sellaisen kellokytkimen, missä on paineltavia nastoja reunoissa ja käänsin ne kaikki päälle, joten sähköä tulee 24/7.
Mihin tarvitset siis sitä kellokytkintä?
Esitelläkseni tyhmyyttäni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vety pienimolekyylisenä ja erittäin matalissa lämpötiloissa nesteytyvänä kaasuna on epäkäytännöllisin mahdollinen polttoaine, jonka varastointiin liittyy suuria ongelmia.
Miksi valehtelet koko ajan tuon saman asian uudelleen ja uudelleen?
Valitettava totuus, vedyn paineistus tai nesteytys kuluttaa tolkuttoman määrän energiaa, ja huonontaa jo valmiiksi huonoa (elektrolyysi ja polttokenno) energiaketjun hyötysuhdetta entisestään.
Lisäksi vety pienimolekyylisenä kaasuna vaatii kalliit ja painavat painesäiliöt, jotka ovat lisäksi onnettomuustilanteissa erittäin vaarallisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansanpakkasukko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansanpakkasukko kirjoitti:
Tämän aamun sähköautoluvut:
Lämpötila: -9
Akun kapasiteetti: 58 kWh
Lataustaso: 100%
Latausvirta: 8 A
Matka: 200 km
Suunta: StadiTähän voi sitten pistää 500 viestiä autistista jankkausta perään.
Jos akun varaustila on 100%, miten latausvirta voi olla 8A?
Tämmöstä tämä on, kun ihmiset postaikevat mitä sattuu ymmärtämättä edes, mitä ovat viestiin kopioineet.
No niin , siinä onkin täydellinen esimerkki autistijankkauksesta. 8 A on se virta, jolla akku on yön aikana latautunut. Nyt virta on 0 A.
Kauanko kestää ladata iso sähköauton akku tuolla virralla?
Kestää mitä kestää, mitä sillä on väliä?
Kyllä se jotain voi kiinnostaa, joka ajaa paljon enemmän kuin sinä ja on myös vain 8A latausmahdollisuus. Et kauhean avulias kyllä ole.
Esimerkiksi perinteisestä parkkipaikan lämpötolpasta saatavalla pienellä 8 ampeerin virralla saa yön (10 h) aikana ladattua 18 kWh edestä energiaa. Tällä ajaa noin 80-140 km autosta ja ajo-olosuhteista riippuen.
Teslalla ajaa 120km.Mikäli ajaa poikkeavan paljon eli yli tuon 120 km / päivä eikä saa talonyhtiöön asennettua kunnollista laturia
kannattaa odottaa että talonyhtiöön asennetaan kunnolliset latausasemat tai valmius niille seuraavan isomman remontin yhteydessä.Tai jos ajaa esim. Teslalla poikkeuksellisesti akun tyhjäksi eli n. 500km, kotilataus on tuon 8A ja tarvitsee akun täyteen heti seuraavana päivänä kannattaa mennä Superchargerille ja ladata siellä 60kW ja loput parkkipaikalla.
Normaali kotilatauslaite lataa esim. 11 kW teholla jolloin Teslan saa ladattua täyteen 7 tunnissa.
https://10myyttiasahkoautoilusta.fi/sahkoautoa-ei-voi-ladata-tavallises…
Mutku perinteisessä lämmitystolpassa on kellokytkin joka antaa vain 2 tuntia sähköä kerrallaan
Omaan lämmitystolppaani (okt pihalla) vaihdoin sellaisen kellokytkimen, missä on paineltavia nastoja reunoissa ja käänsin ne kaikki päälle, joten sähköä tulee 24/7.
Mihin tarvitset siis sitä kellokytkintä?
Täyttämään kellokytkimen reiän lämmitystolpassa, ettei kukaan työnnä sormiaan sähköihin. Tuossa tolpassa on pohjalla pistorasia, mihin kellokytkn työnnetään, mutta siinä ei ole ulkoisia muoviosia, vaan kosketinliuskat paljaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi sähköauton akku painaa 600 kg. Yhden akun valmistamiseksi pitää kaivaa, kuljettaa ja prosessoida n. 250 tonnia raaka-ainetta jossain päin maapalloa. Akkuja ei myöskään voida kierrättää. Käytetty akku on myrkyllistä ongelmajätettä ja kierrätystekniikka on vasta kehitteillä.
Ainakin Fortum väittää, että heillä olisi esim. Harjavallassa laitos, jossa voivat kierrättää pitkälti yli 90% akkujen raaka-aineista.
Se ei tosin tarkoita, että juuri niitä ohutkalvoina akussa olevia erikoismetalleja voitaisiin kierrättää lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vety pienimolekyylisenä kaasuna vaatii kalliit ja painavat painesäiliöt, jotka ovat lisäksi onnettomuustilanteissa erittäin vaarallisia.
Ja paljonko ne säiliöt siis painavat ja maksavat?
Luuletko, että satojen kilojen litiumakku ei ole onnettomuustapauksessa erittäin vaarallinen? Energiasisältö on dynamiitin luokkaa, ja akkupaloa on käytännössä mahdoton sammuttaa nykyisillä sammutuskeinoilla. Palo jatkuu niin kauan kuin akuissa on virtaa.
Ja jo pienikin sähköauton saama kolku vaatii ammattilaisen arvion siitä, saako autoa käyttää ja ladata, ja ne ovat kalliita korjata jos akut pitää kolarin jälkeen vaihtaa. Siksi sähköautot menevät lunastukseen todella helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansanpakkasukko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansanpakkasukko kirjoitti:
Tämän aamun sähköautoluvut:
Lämpötila: -9
Akun kapasiteetti: 58 kWh
Lataustaso: 100%
Latausvirta: 8 A
Matka: 200 km
Suunta: StadiTähän voi sitten pistää 500 viestiä autistista jankkausta perään.
Jos akun varaustila on 100%, miten latausvirta voi olla 8A?
Tämmöstä tämä on, kun ihmiset postaikevat mitä sattuu ymmärtämättä edes, mitä ovat viestiin kopioineet.
No niin , siinä onkin täydellinen esimerkki autistijankkauksesta. 8 A on se virta, jolla akku on yön aikana latautunut. Nyt virta on 0 A.
Kauanko kestää ladata iso sähköauton akku tuolla virralla?
Kestää mitä kestää, mitä sillä on väliä?
Kyllä se jotain voi kiinnostaa, joka ajaa paljon enemmän kuin sinä ja on myös vain 8A latausmahdollisuus. Et kauhean avulias kyllä ole.
Esimerkiksi perinteisestä parkkipaikan lämpötolpasta saatavalla pienellä 8 ampeerin virralla saa yön (10 h) aikana ladattua 18 kWh edestä energiaa. Tällä ajaa noin 80-140 km autosta ja ajo-olosuhteista riippuen.
Teslalla ajaa 120km.Mikäli ajaa poikkeavan paljon eli yli tuon 120 km / päivä eikä saa talonyhtiöön asennettua kunnollista laturia
kannattaa odottaa että talonyhtiöön asennetaan kunnolliset latausasemat tai valmius niille seuraavan isomman remontin yhteydessä.Tai jos ajaa esim. Teslalla poikkeuksellisesti akun tyhjäksi eli n. 500km, kotilataus on tuon 8A ja tarvitsee akun täyteen heti seuraavana päivänä kannattaa mennä Superchargerille ja ladata siellä 60kW ja loput parkkipaikalla.
Normaali kotilatauslaite lataa esim. 11 kW teholla jolloin Teslan saa ladattua täyteen 7 tunnissa.
https://10myyttiasahkoautoilusta.fi/sahkoautoa-ei-voi-ladata-tavallises…
Mutku perinteisessä lämmitystolpassa on kellokytkin joka antaa vain 2 tuntia sähköä kerrallaan
Omaan lämmitystolppaani (okt pihalla) vaihdoin sellaisen kellokytkimen, missä on paineltavia nastoja reunoissa ja käänsin ne kaikki päälle, joten sähköä tulee 24/7.
Mihin tarvitset siis sitä kellokytkintä?
Täyttämään kellokytkimen reiän lämmitystolpassa, ettei kukaan työnnä sormiaan sähköihin. Tuossa tolpassa on pohjalla pistorasia, mihin kellokytkn työnnetään, mutta siinä ei ole ulkoisia muoviosia, vaan kosketinliuskat paljaana.
Onpa vaaralliset sähkölaitteet teilläpäin. Ei taida olla ihan ammattitaidolla tehdyt asennukset, jos jonkun amatöörin pitää tukkia jotain reikiä pistorasiassa erillisillä kellokytkimillä että ihmiset eivät saa sähköiskuja. Miksi tavallinen pistoke ei tuki sitä reikää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vety pienimolekyylisenä kaasuna vaatii kalliit ja painavat painesäiliöt, jotka ovat lisäksi onnettomuustilanteissa erittäin vaarallisia.
Ja paljonko ne säiliöt siis painavat ja maksavat?
Luuletko, että satojen kilojen litiumakku ei ole onnettomuustapauksessa erittäin vaarallinen? Energiasisältö on dynamiitin luokkaa, ja akkupaloa on käytännössä mahdoton sammuttaa nykyisillä sammutuskeinoilla. Palo jatkuu niin kauan kuin akuissa on virtaa.
Ja jo pienikin sähköauton saama kolku vaatii ammattilaisen arvion siitä, saako autoa käyttää ja ladata, ja ne ovat kalliita korjata jos akut pitää kolarin jälkeen vaihtaa. Siksi sähköautot menevät lunastukseen todella helposti.
700 barin paineeseen paineistettuna 5kg vetyä tekee vetyautosta käytännössä pyörillä kulkevan vetypommin. Lisäksi vety pienimolekyylisenä ja hankalasti varastoituvana kaasuna pyrkii vuotamaan säiliöiden ja putkien seinämien läpi, jolloin sisätiloihin varastoitu vetyauto tekisi koko rakennuksesta äärimmäisen vaarallisen paikan, joka voi räjähtää pienestäkin staattisen sähkön aiheuttamasta kipinästä.
Koetellulla ja varmalla akkutekniikalla näitä ongelmia ei onneksi ole, se on eräs syy - energiatehokkuuden ja käytännöllisyyden ohella - siihen, että tulevaisuuden autot tulevat kulkemaan yksinomaan akkujen voimalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vety pienimolekyylisenä kaasuna vaatii kalliit ja painavat painesäiliöt, jotka ovat lisäksi onnettomuustilanteissa erittäin vaarallisia.
Ja paljonko ne säiliöt siis painavat ja maksavat?
Luuletko, että satojen kilojen litiumakku ei ole onnettomuustapauksessa erittäin vaarallinen? Energiasisältö on dynamiitin luokkaa, ja akkupaloa on käytännössä mahdoton sammuttaa nykyisillä sammutuskeinoilla. Palo jatkuu niin kauan kuin akuissa on virtaa.
Ja jo pienikin sähköauton saama kolku vaatii ammattilaisen arvion siitä, saako autoa käyttää ja ladata, ja ne ovat kalliita korjata jos akut pitää kolarin jälkeen vaihtaa. Siksi sähköautot menevät lunastukseen todella helposti.
Sähköautoilla ajetut kolarit tulevat nostamaan vakuutusten hintoja. Ovat autoina kalliita ja menevät helpolla lunastukseen.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vety pienimolekyylisenä ja hankalasti varastoituvana kaasuna pyrkii vuotamaan säiliöiden ja putkien seinämien läpi,
Ja taas valehtelet aivan samaa asiaa. Teet sen uudelleen ja uudelleen. Kaikki kaasumaiset aineet tosiaan pyrkivät vuotamaan, mutta siitä on pitkä matka vuotamiseen. Vetyasemia on maailmassa jo niin paljon, että niiden tekniikka kyllä toimii, ja putket kuin säiliötkin pitävät kaasun sisällään.
Vierailija kirjoitti:
Auto tarvitsee energiaa noin 20 kW tasaisessa ajossa, kaupunkiajossa enemmän.
Sähkömoottoriauto kuluttaa kaupunkiajossa vähemmän kuin maantieajossa.
Kiihdytyksessä vielä paljon enemmän. Jos autoon pistetään vaikka 20 kW eli 25 hv:n moottori pyörittämään generaattoria, niin generaattorista saadaan tehoa ulos joku 19 kW ja pyöriin siitä siirtyy voimansiirrosta riippuen joku 15 kW. Eli tasaiseen ajoon maantiellä tarvitaan vähintään 25 kW eli 35 hv polttomoottori. Sitten kun halutaan kiihdyttää, niin tehoa tarvitaan 50 kW tai enemmän, ja hups - polttomoottorin onkin oltava 60 kW tai suurempi.
Unohdit tuossa selityksessäsi sen, että siinä systeemissä on mukana akku tasaamassa kuormituspiikkkejä, joten sen bensamoottorin ei tarvi tuottaa yhtä paljon tehoa kuin mitä maksimikiihdytys hetkellisesti tuottaa-.
Opel Ampera on esimerkki tästä. Autossa on 63 kW bensamoottori, joka käynnistyy, kun akku on tyhjä. Se pyörittää 55 kW generaattoria (ensimmäinen ajomoottori), joka sitten syöttää virtaa toiselle 55 kW:n sähkömoottorille (toinen ajomoottori). 55 kW:n generaattoria ei sen pienemmällä moottorilla pysty pyörittämään. Kun akussa on virtaa ja ajetaan sähköllä, molemmat ajomoottorit osallistuvat auton liikuttamiseen.
Open Amperassa noi sähkömoottorit eivät ole samankokoiset. Toinen on tuota mainitsemaasi teholuokkaa, mutta toinen on tuplasti isompi - 111 kW. Mikäli tuon isomman mootorin teho riittää, eikä kierroslukumaksimi ahdista, niin se vekotin liikkuu pelkästään tuolla 111 kW:n moottorilla, ja se 54 kW:n moottori on varattu ainoastaan laturiksi. Mikäli jostain syystä tarvitaan tuota pienempää avustamaan, niin jos akussa on virtaa, niin sitten molemmat moottorit osallistuvat liikutukseen. Ja jos akusta on virta loppu, niin sitten se polttomoottori pyörittää tuota pienempää sähkömoottoria, jota voidaan siltikin käyttää avustamaan tuota pääajomoottoria (Eli tuossa tilanteessa polttomoottori osallistuu ihan mekaanisestikin liikuttamiseeen)
GM:n insinöörit suunnittelivat tuohon alunperin pienemmän koneen, mutta markkinointiosasto torppas suunnitelman todeten että kukaan ei (täällä jenkkilässä) osta autoa, jossa on alle litrainen kone.
Ei tosiaan ole suuri teho, alle sähkövatkaimen tehoja. Joku Teslan malli taas käyttää samaan akkujen lämmityspuuhaan 6000 - 7000 watin tehoja, kun sinun autosi ei tarvitse kuin 300.