Lue keskustelun säännöt.
Järjestin puolisolle hotelliyllätyksen, ei halua lähteä
Noniin.
Järjestin ystävänpäivälle (samalla kihlajaispäivä) mielestäni romanttisen yllätyksen vaimolle, hotelliyön sviitissä.
Emme ole nuorimman lapsen syntymän jälkeen olleet ainuttakaan yötä kahdestaan, ja omat odotukseni olivat suuret. En kertonut vaimolle tästä mitään aiemmin, sillä halusin yllättää hänet.
Nyt kuitenkin vaimo ilmoitti, ettei aio laittaa 1v10kk ikäistä taaperoa yöhoitoon, vaan reissu täytyy perua. Minua suututtaa ja ärsyttää, olin kuvitellut että saisimme pitkästä aikaa rentoutua kunnolla kahdestaan, ilman lapsia.
Olenko kohtuuton, kun odotin vaimon ilahtuvan ja innostuvan tästä?
Kommentit (957)
Tämä nyt ei ihan suoraan liity tähän, mutta tulipa nyt mieleen, kuinka jossain jo vuosia sitten esitetyssä suomalaisen hääohjelman, tyyliin joku Meidän häät yhdessä jaksossa yksi pari lähti häämatkalleen pienen lapsensa kanssa. Toki matka oli varmasti parille ilmainen ja kyseisen matkatoimiston tuotesijoittelua kun jaksossa näytettiin mm. käynti matkatoimistossa, mutta silti tuntui tuhoontuomitulta tuo ajatusta. Sitten lopussa näytettiin morsiamen häämatkalta kuvaama pätkä, jossa paljastui lapsen sairastuneen matkalla, kaikkien olevan vain väsyneitä ja että mitään matkalla ei oltu pystytty tekemään. Morsian sitten itsekin myönsi lapsen mukaanoton olleen huono idea ja suunnitelmissa olevan uusi aikuisten matka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä hotellilomailijat ja niiden puolustajat ottavat ilmeisesti itseensä kun joku kertoo olevansa tyytyväinen parisuhteensa tilaan ilman minireissujakin. Miksi? Kateus tai huoli siitä, ettei itselle riitä se oma perusarki?
Kyse on kuitenkin vain ja ainoastaan luonne-eroista. Toiset on kotihiiriä ja se on ok. Toiset taas haluavat kokea yhdessä, sekin on ok.
Aivan kuten sanoit, eli ihmiset on erilaisia. Se, että haluaa joskus irtiottoa arjesta ei tarkoita sitä, etteikö osaisi myös sitä perusarkea arvostaa. Tai että ei huomioisi toista ihan siinä normaalissa arjessakin. Täällä on vain esitetty kommentteja, että ”nämä hotellilomien viettäjät kuvittelevat sen pelastavan surkean parisuhteen”. Tälläiset kommentit ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.
Miksi niissä arkisissa toimissa ei voi keskustella mistä tahansa maan ja taivaan välillä? Jos ei se keskustelu toimi kotona niin enpä usko että äly riittää sen paremmin keskusteluun muuallakaan. Missä muka sanotaan että parisuhdetta pitää nimenomaan viettää jossain muualla kuin kotona. Miksi lapset ei voi olla mukana? Kaikki eivät pidä jotain hoteliyötä hemmottelua eivätkä tarvitse sen tyyppistä vaihtelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nainen yllättää miehen yhteisellä metsäretriitillä se on kiva yllätys.
Kun mies yllättää naisen yhteisellä hotelliyöllä ... mies on itsekäs sika.
Aloittaja ei kertonut, miten lastenhoito oli järjestetty vai oliko ollenkaan. Jäikö se vaimon hoidettavaksi? En minäkään viihtyisi, jos tietäisin, että lapsi on lähes tuntemattoman hoivissa ja itkee.
Naisilla on ihmeellinen kuvitelma, että lapsi ei voi hyvin muiden kuin heidän kanssaan. Yksi yö hyvä hoitajan kanssa on ihan ok lapselle. Et ole korvaamaton, hyvä nainen.
Kannattaisi myös muistaa, että vanhempien hyvä suhde on lapsen paras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä usea täällä olettaa, että mies odottaa villiä menoa ja seksiä? Mies haluaa viettää aikaa rauhassa vaimonsa kanssa. Onko se liikaa, jos kerran seksiäkin harrastaisivat. Miksi teillä on ajatus ettei taaperon äiti voisi nauttia siitä myös? Oletteko lopettaneet seksin vuosikausiksi lapsen saannin jälkeen?
Mies ei osaa viettää aikaa rauhassa kihlattunsa kanssa ihan kotona? Laittaa vaikkapa ruokaa ja hankkia herkkuja. Mukava elokuva Netflixistä jne. Yleensä tuollaisista hotelliyllätykdsistä on enemmän vaivaa kuin iloa.
Minä olen ketjun aloittaja, ja kuulostaa aika surulliselta jos sinulla on parisuhteesta tuollainen käsitys.
Tarkoitus oli järjestää vaimolle rentouttava pikaloma, jolloin saa nukkua pitkään, syödä hyvin, käydä halutessaan hierojalla tai muissa hoidoissa, nautiskella poreammeessa ja juoda kuohuviiniä sängyssä.
En odota vaimolta mitään palvelusta, en edes halua seksiä jos toinen ei ole 100% hommassa mukana.
Seksiä on ihan riittävästi muutenkin, yhteistä aikaa ei, ja halusin järjestää sitä meille, pääsyn hetkeksi pois kotiympyröistä ja arjesta.Meillä vietetään kuvaamiasi Netflixiltoja viikoittain, jolloin tilataan ruokaa tai syödään karkkia ja katsotaan leffoja. Huomioimme toisiamme arjessa pienillä jutuilla, laittamalla hyvää ruokaa, tuomalla kukkia, hieromalla hartioita tms.
Tuntuu että tämän palstan perusteella kaikki miehet ovat sovinistisia, meisseli suorana juoksevia apinoita, joilla ainoat ajatukset pyörivät alapään ja toisesta hyötymisen ympärillä.
Miksi?
Surullista jos palstan naiset ovat tutustuneet ainoastaan sellaisiin miehiin jotka eivät hoida lapsia, pitävät vaimojaan kotityöautomaatteina ja seksirobotteina, eivätkä välitä ollenkaan puolisojen tai lastensa hyvinvoinnista.Parisuhde ei perustu kaupankäyntiin, vaan rakkauteen ja toisen kunnioittamiseen. Toivottavasti pääsette eroon katkeruudestanne.
Toivottavasti rakastat kumppaniasia ja ymmärrät hänet syynsä olla ilahtumatta paskasta yllätyksestäsi.
Toisaalta ap:n vaimo tietää, että jos mies oikeasti olisi halunnut tarjota rentouttavan viikonlopun, olisi ap jäänyt lapsen kanssa kotiin ja vaimo olisi mennyt kaikessa rauhassa rentoutumaan ilman, että miestä tai ketään muutakaan pitää ottaa millään tavoin huomioon. Se olisi ollut pysähtymisen ja lepäämisen paikka arjen keskellä. Miksi rakastava ja kauppaakäymätön mies ei ottanut tätä päämääräkseen?
Jos olisit lukenut kaikki kommentit huomasit että se oli myös vaihtoehto jota vaimolle ehdotettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.Sen hemmottelun, nautiskelun ja maisemien ihastelun voi tehdä myös perheenä. Arjessa voi viettää aikaa puolison kanssa keskenään poissa kotoa ilman tuntikausia kestäviä hotelliöitäkin. Puuttuuko teiltä mielikuvitus kokonaan?
Kyse on kuitenkin hyvin pienestä ajanjaksosta kun lapset ovat pieniä. Itse haluan mielummin matkustaa isosti ja kunnolla kuin hätäsen hotelliyön jossakin kylpylässä tai maatilalla. Siispä mielummin lasten ollessa pieniä vietimme yhdessä kivaa arkea, tehtiin niitä isoja maisemanvaihdoksia perheenä ja nautittiin sen hetkisestä elämäntilanteesta.
Miksei voisi tehdä molempia?
Lomailla perheen kanssa ja sitten lomailla 1-2 krt vuodessa vain sen puolisonsa kanssa?
Meillä on ihan kiva arki ja nautitaan perheenä matkustelusta, tämä ei kuitenkaan poista sitä että nautitaan myös kahdestaan matkustelusta ja mikä parasta LAPSI nauttii kun saa hetken lomailla mummun ja papan kanssa ihan kaksistaan.
Lapselle mummun luona yökylässä olo on yhtä odotettu loma hänelle kuin meille se kahdenkeskinen loma miehen kanssa. Kaikki kaipaamme jotain pientä erilaista arkeemme. Ja tämä ei tarkoita sitä että emme nauttisi myös perheenä olosta.Mummona voin sanoa, että nämä yökyläilyt menevät aina hyvin ja kovasti kehutaan jälkikäteen, miten kivaa oli. Todellisuudessa lapsi on usein itkenyt koti-ikävää pitkin iltaa ja valvonut melkein koko yön, mutta eihän isovanhempi sellaista voi mennä kertomaan. Silloin olisi huono hoitaja! Kaksi kertaa vuodessa viikonlopun itkevä lapsi ei ole mikään miellyttävä asia, mutta osa vanhemmuuttahan on sitä, että mahdollistaa aikuisen lapsensa seksuaalisten tarpeiden tyydyttymisen.
Toisena mummona voin väittää vastaan.
Meillä ei vanhempien perään ikävöidä - toki me molemmat isovanhemmat sitten olemme hyvin aktiivisesti aina kyseisen lapsen kanssa, leivomme, luemme, käymme opettelemassa hiihtämään, askartelemme, ukki opettaa kalastamaan, jnejne. Illalla on rutiinit:iltapala ja iltasadut ja nukahtaminen meidän sänkyyn (mistä yöksi patjalle sängyn viereen omaan rauhaan)
Ainoa kriteeri on, että meillä isovanhemmilla ei seuraavalla viikolla voi olla mitään erityisen tärkeää työjaksamista, koska itse sitä on tuollaisen lapsenlapsi-viikonlopun jälkeen aika väsy.
Ja lapset tehkööt sillä omalla ajallaan aivan mitä haluavat, aivan sama jos viettävät koko ajan sängyssä tai käyvät vaikkapa retriitissä - mitä se mulle kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nainen yllättää miehen yhteisellä metsäretriitillä se on kiva yllätys.
Kun mies yllättää naisen yhteisellä hotelliyöllä ... mies on itsekäs sika.
Aloittaja ei kertonut, miten lastenhoito oli järjestetty vai oliko ollenkaan. Jäikö se vaimon hoidettavaksi? En minäkään viihtyisi, jos tietäisin, että lapsi on lähes tuntemattoman hoivissa ja itkee.
Naisilla on ihmeellinen kuvitelma, että lapsi ei voi hyvin muiden kuin heidän kanssaan. Yksi yö hyvä hoitajan kanssa on ihan ok lapselle. Et ole korvaamaton, hyvä nainen.
Kannattaisi myös muistaa, että vanhempien hyvä suhde on lapsen paras.
Jos se hoitaja on työkaverin vaimon sisko, joka suostui ottamaan lapsen hoiviin korvausta vastaan, niin en ihan innosta hihkuisi. Minä kuitenkin tiedän, miten oma lapsi vieraisiin suhtautuu. Nukkumaanmeno on ihan erilaista mitä päivällä pari tuntia. Aloittaja kertoi vasta tänään, että kyse oli lapsen isovanhemmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä Ap se eukko kotiin kun se siellä niin viihtyy ja matkusta yksin. Sitten vaan isket baarista mukavan naisen ja sitä rataa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.Miksi niissä arkisissa toimissa ei voi keskustella mistä tahansa maan ja taivaan välillä? Jos ei se keskustelu toimi kotona niin enpä usko että äly riittää sen paremmin keskusteluun muuallakaan. Missä muka sanotaan että parisuhdetta pitää nimenomaan viettää jossain muualla kuin kotona. Miksi lapset ei voi olla mukana? Kaikki eivät pidä jotain hoteliyötä hemmottelua eivätkä tarvitse sen tyyppistä vaihtelua.
No meillä ainakin keskustellaan paljonkin sellaisia asioita aikuisten kesken, mitä lasten ei tarvitse kuulla (ja kertoa eteenpäin) - esim sijoitusasiat, murehtiminen isoäidin sairaudesta, minne mennään kesälomalla, haaveillaan siitä uudesta talosta mitä kaikkea siinä pitäisi olla, myöskin jutellaan lasten asioista, esim koulukiusaaminen ja miten siihen reagoida, mitä tehdä kun jäkisvalmentajalla on tietty 'ongelma', vaikuttaako se miten meidän harrastamiseen, ja toki ihan oman firman työkuviot, veroasiat jne.
Toki lapsia on erilaisia - meidän lapsilla on aina ollut suuret korvat ja pohtiva mieli (ja turhan helposti myös puhelias suu)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nainen yllättää miehen yhteisellä metsäretriitillä se on kiva yllätys.
Kun mies yllättää naisen yhteisellä hotelliyöllä ... mies on itsekäs sika.
Aloittaja ei kertonut, miten lastenhoito oli järjestetty vai oliko ollenkaan. Jäikö se vaimon hoidettavaksi? En minäkään viihtyisi, jos tietäisin, että lapsi on lähes tuntemattoman hoivissa ja itkee.
Ja mikä siinä hotellissa nyt niin erinomaista on olevinaan, kaikki samanlaisia. Kotona on mukavampaa....no, riippuu tietty kodista. Mutta itselleni joku hotelli on ihan perseestä
Hotellissa ei näe tekemättömiä kotitöitä. Saattaa olla spa-osasto, hierontapalvelut, poreamme, sauna, valmiiksi katettu aamiaispöytä kaikkine herkkuineen, siivooja, hiljaisuus ja oma rauha. Ei tarvitse tehdä mitään. Voi maata sängyssä tai juoda kuohuvaa kylpyammeessa.
Harvalla kotona on nämä kaikki tarjolla.
Yleensä hotellit ovat saastaisia bakteerirysiä. Nuku siinä hyvin toisten mähnäisillä patjoilla ja peitolla. Spa-sastot on karmea bakteerisoppa, joka vähintäänkin kuivattaa ihon pahimmillaan saa tulehduksen värkkiinsä. Jokin hotelliruoka herkkua? Mitähän möhnää te sitten normaalisti syötte jos tuolta tuntuu? Oma rauha sieltä on kaukana. Porukka ravaa käytävässä ja kolistelee. En kyllä käytä alkoholia muutenkaan, mutta shampoanja on karmeaa litkua. Inhoan vieraiden kosketusta ja kaikesta mieluiten tekisimme tekemättömät kotityöt ,joiden jälkeen rentoutumisen rauhassa perheen kanssa siistissä kodissa. Ilmeisesti hotelliyöpymisiä ihannoivat eivät ole joutuneet koskaan töikseen matkustamaan?
On olemassa muitakin hotelleja, hiukan laadukkaampia kuin joku omena/sokoshotelli😂😂
Kun saat vähän rahaa ja pääset parempaan hotelliin niin ymmärrät😘
Näytä mulle suomessa yksikin tällainen luksushotelli. St. georget jne testattu, ei sytytä kun on tottunut matkustelemaan muualla päin maailmaa missä hotellin ikkunoista avautuu esimerkiksi manhattan.
En puhu mistään luksushotelleista. Me ollaan esim. Turun saaristossa yövytty monta kertaa, ikinä ei ole meteliä käytävillä, ruoka ei ole möhnää eikä mitään bakteerejakaan ole saatu.
Rauhassa ollaan rantasaunalla katseltu auringon laskua.
Mutta tietty jos haluaa suurkaupunkien hotelleihin ja ketjuravintoloihin niin siellä on kuvailemaasi toimintaa. Suomesta löytyy kyllä rauhallisiakin paikkoja.
Mutta miksi kukaan jonnekin hevonpersiiseen haluaisi mennä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt unohdetaan tämä ”en pidä yllätyksistä tai en pidä hotelleista”, niin olisiko niin kauhea ajatus joskus vain tehdä jotain toisen mieliksi? En tarkoita siis sitä, että tarvitsisi alkaa elämään toisen elämää ja unohtaa omat tarpeensa.
Mutta esim. jos miehellä on omia harrastuksia, joista en itse niin välitä, mutta mies pyytää mukaansa joskus, niin miksi en voisi mennä? Ihan vaikka mielenkiinnosta katsomaan mihin se toinen kokee niin suurta intohimoa. Siinä voisi jotain uutta oppiakin toisesta. Yksi kerta tuskin traumatisoi ketään (yhtään vähättelemättä ns. oikeita traumakokemuksia).
Näin naisena tulee pakollakin mieleen näitä kommentteja lukiessa, että monen teidän parisuhteessa on vain yksi ihminen, jonka ehdoilla mennään. Ja se on nainen. ”Minä en halua sitä ja minä en halua tätä, ja tämänkin asian järjestit väärin”. Antakaa miehillenne vähän armoa. Ja miehille tiedoksi, että kaikki naiset eivät suinkaan ole tällaisia.
Mies pyytää mukaansa, kyllä voi mennä. Mutta ei tuollaisia halua yllätyksenä itselleen, siitähän tässä on kysymys.
Kyllä, se tuli harvinaisen selväksi että yllätyksiä ei saa missään nimessä järjestää. Mutta jos nyt toinen menee tekemään tällaisen järkyttävän ”erehdyksen”, että sellaisen järjestää, niin pitääkö siitä vetää samantien herne nenään? Eikö ajatus tässä taustalla ollut se tärkein? Voi toki toiselle sanoa, että ”yllätykset ovat minulle hankalia syystä x”. Mutta ei liene tarpeellista haukkua toista täydeksi imbesilliksi kun ei osaa lukea ajatuksia ja tunne sinua ilman että kerrot mikä on itsellesi tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko aloittaja vielä edes täällä? Olisi kiva kuulla miten saivat asian järjestettyä vai peruivatko odottaen parempaa ajankohtaa🤔Nyt jäitä hattuun ja tämä keskustelu oli tässä mikäli ap ei itse kommentoi. Ensinnäkin hatunnosto, kun mies uskaltaa kirjoittaa tänne ja kuten tiedätte, nää keskustelut voi hyvinkin räjähtää käsiin. Viikonloppua kaikille! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.Sen hemmottelun, nautiskelun ja maisemien ihastelun voi tehdä myös perheenä. Arjessa voi viettää aikaa puolison kanssa keskenään poissa kotoa ilman tuntikausia kestäviä hotelliöitäkin. Puuttuuko teiltä mielikuvitus kokonaan?
Kyse on kuitenkin hyvin pienestä ajanjaksosta kun lapset ovat pieniä. Itse haluan mielummin matkustaa isosti ja kunnolla kuin hätäsen hotelliyön jossakin kylpylässä tai maatilalla. Siispä mielummin lasten ollessa pieniä vietimme yhdessä kivaa arkea, tehtiin niitä isoja maisemanvaihdoksia perheenä ja nautittiin sen hetkisestä elämäntilanteesta.
Te halusitte näin, mitä jos joku toinen haluaa toisin? Onko tuo ainoa oikea toimintatapa?
Onko väärin lapsiperheenä haluta kerran vuodessa-kahdessa viettää yön kahdestaan?
Kaikki eivät nauti hotelliyöstä, mutta niitäkin löytyy jotka nauttivat. Eikä se poista sitä faktaa, että perhe saattaa viettää hyvinkin tiivistä aikaa sen 364 päivää vuodessa.Jotkut eivät kaipaa pitkiä lomia perheen kanssa tai ilman, onko se mielestäsi jotenkin huonompaa ajanviettoa?
Ihmiset saa viettää aikansa aivan miten haluaa . Ei tarvitse pitää samoista asioista kuin me perheenä. Ongelmahan tässä onkin mies, joka haluaa hotelliin ja hänen kumppaninsa joka ei sitä halua. Jos haluaa yllättää toisen, kannattaa olla varma että yllätys tosiaan sopii ja ilahduttaa, eikä ole pelkästään itsestä huolehtiminen bä ajatus. Hyvässä suhteessa tunnetaan ne toisen toiveet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän me tiedetä miten tämmöset reissut menee. "Rentoutuminen" tarkoittaa sitä, että koko miniloman ajan saa kehua ukkoa kuinka se on ollut fiksu ja ajattelevainen järjestäessään näin ihanan yllärin. Jota toteutettaessa tuli eukolle senpäivänen kiire ja ahdistus kun piti (yksin!) sopia kakaroille hoitopaiat, pakata tavarat, pohjustaa ja myydä ajatus yökyläilystä niille kakaroille ja lopulta toimittaa ne esimerkiksi isovanhemmille. Seuraavaksi pitääin pakata omat ja ukon tavarat, eihän se onneton muista edes hammasharjaa ottaa mukaan. "Kun ollaan kotikaupungissa". Aivan, pitää ne hampaat pestä ja kalsarit vaihtaa joka tapauksessa.
Lopulta päästään hotelliin. Siinä ei ehdi edes istahtaa kun jo on äijä työntämässä meisseliä ääntä kohti ja vaatimassa hoitoa, onhan hän järjestänyt ihanan yllärin. Sama vonkaus jatkuu, äijää pitäisi pitää hyvänä kaikin tavoin teki mieli tai ei, ja kyllähän tän ihana yllärin järjestämisestä pitää antaa repiä suolikin vaikkei se itselle mitään anna . Paitsi ne haavaumat, joita parannellaan tulevat vuodet.
Jotta sellanen rentoutta, ihana ylläri. Lähtisitkö?
ps- älä unohda ylistää äijää koko tuttavapiirille tästä ihanasta rentouttavasta ylläristä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten vastauksista voi päätellä, kannattaa hyväksyä uusi asema pyhän äidin rahoittajana. Tehtäväsi on tuottaa rahaa tilille ja tehdä avustavia kotitöitä, muun ajan olet häiritsemättä äitilapsisuhdetta. P*llua ei tule, eikä keskusteluseuraa, eikä seuraa ylipäänsä. Lähteä et saa, koska äiti tarvitsee massia ja apua ja jonkun, jonka tekemisiä päivitellä äitikavereille.
Tämä.
Kappas vaan ylaudan jonnekin tuli komppaamaan aikaisempaa kirjoitustaan. Älä pelkää sun lompssan perässä ei ole kukaan.
Monella tuntuu olevan hukassa kyky käsittää millaista on laittaa lapsi ekaa kertaa yökylään, olla lapsesta ekaa kertaa yön erossa. Toisilla se voi käydä helpommin mutta varmasti jos on tiiviisti lapsen kanssa ollut niin se on vaikeaa vanhemmallekin. Se, että ekaa yötä erossa ei halua viettää näin yhtäkkiä yllättäen, ei tarkoita sitä ettei koskaan haluaisi olla lapsesta erossa, eikä hoitaa parisuhdetta tai ajatella parisuhteen toista osapuolta. Miksi sinne hotelliin pitäisi mennä yllättäen juuri silloin kun tilanne lapsen suhteen on vielä tämä.
Veikkaan että ap:n vaimo lähtee oikein mielellään kunhan lapsi on käynyt yökylässä muutaman kerran onnistuneesti. Ap:n ajatus oli hyvä ja ihana, sen kuvan sain, että hotelliyö olisi vaimollekin mieluisa asia, parempana hetkenä. Mutta ap:n tuli tehtyä virhearviointi ajankohdan suhteen. Se on ihan ymmärrettävää. Usein se on äiti, joka enimmäkseen lasta öisin hoitaa ja ei välttämättä ole tuntua siitä, miten vaikea lapsesta voi olla erossa. Sekin on ymmärrettävää, että äidille se on vaikeaa. Eiköhän sen ole luonto sellaiseksi luonut, ettei emo hylkää poikastaan liian varhain. Kun sen irtaantumisen saa tehdä omaan tahtiinsa hyvillä mielin, niin kaikki useinmiten sujuu ihan hyvin.
Toivottavasti pääsette reissuun myöhemmin, sitten kun aika on sopivampi.
Et ole kohtuuton mutta ehkä vaimo nyt kokee että ei pysty vastaamaan niihin suuriin odotuksiin. Kokee varmaan että kun olet sviitin (ja toivottavasti myös lastenhoitajan järjestänyt) niin odotat muutakin kuin leffojen katsomista, koska miksi nyt kukaan varaisi sviittiä leffojen katseluun. Pelkää varmasti aiheuttavan pettymyksen.
Sitten on sekin, että kun lapsi on vielä noin pieni niin siitä "äitimoodista" irroittautuminen yhdeksi yöksi ei käykään ihan helposti vaan vaatii valmistautumista. Parin vuoden päästä tilanne on ihan toinen.
Näin oli ainakin itsellä. Joku yhden yön irtiotto tuntui lähinnä vitsiltä, just kun oli pääsemässä fiilikseen niin pitikin palata jo kotiin. Parin vuoden kuluttua kun uhmaikäisen kanssa sai vääntää aamusta iltaan niin otin vastaan riemusta kiljuen kaikki tarjotut spontaanitkin irtiotot ja äitimoodista pääsi irti sillä sekunnilla kun laittoi ulko-oven kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tässä tapauksessa hän ei tunne edes olevansa se antava osapuoli vaan se seksiin painostettu osapuoli. Kuka edes kuvittelee, että silloin koko hommasta nauttii. Ikinä.
Mutta eiks molemmat kuitenkin hae niitä mahdollisuuksia seksiin, sama kai se on kumpi sen idean ottaa esiin?
Tuskin hakee. Ainakaan jos tämän palstan ukkojen ulinaa on uskominen.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän me tiedetä miten tämmöset reissut menee. "Rentoutuminen" tarkoittaa sitä, että koko miniloman ajan saa kehua ukkoa kuinka se on ollut fiksu ja ajattelevainen järjestäessään näin ihanan yllärin. Jota toteutettaessa tuli eukolle senpäivänen kiire ja ahdistus kun piti (yksin!) sopia kakaroille hoitopaiat, pakata tavarat, pohjustaa ja myydä ajatus yökyläilystä niille kakaroille ja lopulta toimittaa ne esimerkiksi isovanhemmille. Seuraavaksi pitääin pakata omat ja ukon tavarat, eihän se onneton muista edes hammasharjaa ottaa mukaan. "Kun ollaan kotikaupungissa". Aivan, pitää ne hampaat pestä ja kalsarit vaihtaa joka tapauksessa.
Lopulta päästään hotelliin. Siinä ei ehdi edes istahtaa kun jo on äijä työntämässä meisseliä ääntä kohti ja vaatimassa hoitoa, onhan hän järjestänyt ihanan yllärin. Sama vonkaus jatkuu, äijää pitäisi pitää hyvänä kaikin tavoin teki mieli tai ei, ja kyllähän tän ihana yllärin järjestämisestä pitää antaa repiä suolikin vaikkei se itselle mitään anna . Paitsi ne haavaumat, joita parannellaan tulevat vuodet.
Jotta sellanen rentoutta, ihana ylläri. Lähtisitkö?
ps- älä unohda ylistää äijää koko tuttavapiirille tästä ihanasta rentouttavasta ylläristä!
Kyllä pitää oikein ihmetellä, kuka sinunkaltaisesi miesvihaajap*skan kanssa on mennyt naimisiin ja vielä pannut sinua?
Höh! Eihän noitten pitäisi olla mitään 'arjen ihania yllätyksiä" - siis että sun mies peräti joskus hoitaa 'lasten aamuhårdellin" - hänhän vaan tekee oman osansa arjen pyörityksestä ?
Vähään te olette tyytyväisiä, fine by me, mutta mulle ei todellakaan riittänyt, että mies teki oman osansa arjesta, ja sain olla osana perhearkea. Halusin (ja sain) myös sen puolen, missä minua koko ajan arvostetaan naisena, aikuisena, kumppanina. Kyllä se mulle vaan oli tärkeää - olisihan siinä muuten sekä aivot että libido surkastuneet!
Nyt jo lapset aikuisia ja pientä on arki näin kun koronarajotteiden mukaan eletään, mutta köyhää olisi, jos emme olisi tottuneet miehen kanssa tekemään myös arjesta poikkeavia asioita - välillä enemmän hänen välillä minun preferenssien mukaan. (Ja toki saattaa onnistua vaikka ensin viettäisi 20v 24/7perhearkea, mutta monta kertaa se puoliso onkin ventovieras ja uppo-outo "milloin siitä tuollainen tuli", vaihtoon!)