Järjestin puolisolle hotelliyllätyksen, ei halua lähteä

Raukka ap :( olisin iloinen yllätyksestä, oli sitä seksiä tai ei siellä hotellissa. Vähän ihmetyttää kylläkin ap:n vaimo et eikö hän edes lue mitään palstoja (jos lukee tämän) tai vietä aikaa ystävien kanssa vai onko pelkästää ihan_ koko_ajan_ lapsen kanssa? Onko kaikki ok vaimolla?

Vierailija kirjoitti:

No tässä tapauksessa hän ei tunne edes olevansa se antava osapuoli vaan se seksiin painostettu osapuoli. Kuka edes kuvittelee, että silloin koko hommasta nauttii. Ikinä.

Mutta eiks molemmat kuitenkin hae niitä mahdollisuuksia seksiin, sama kai se on kumpi sen idean ottaa esiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä usea täällä olettaa, että mies odottaa villiä menoa ja seksiä? Mies haluaa viettää aikaa rauhassa vaimonsa kanssa. Onko se liikaa, jos kerran seksiäkin harrastaisivat. Miksi teillä on ajatus ettei taaperon äiti voisi nauttia siitä myös? Oletteko lopettaneet seksin vuosikausiksi lapsen saannin jälkeen?

Mies ei osaa viettää aikaa rauhassa kihlattunsa kanssa ihan kotona? Laittaa vaikkapa ruokaa ja hankkia herkkuja. Mukava elokuva Netflixistä jne. Yleensä tuollaisista hotelliyllätykdsistä on enemmän vaivaa kuin iloa.

Minä olen ketjun aloittaja, ja kuulostaa aika surulliselta jos sinulla on parisuhteesta tuollainen käsitys.

Tarkoitus oli järjestää vaimolle rentouttava pikaloma, jolloin saa nukkua pitkään, syödä hyvin, käydä halutessaan hierojalla tai muissa hoidoissa, nautiskella poreammeessa ja juoda kuohuviiniä sängyssä.

En odota vaimolta mitään palvelusta, en edes halua seksiä jos toinen ei ole 100% hommassa mukana.

Seksiä on ihan riittävästi muutenkin, yhteistä aikaa ei, ja halusin järjestää sitä meille, pääsyn hetkeksi pois kotiympyröistä ja arjesta.

Meillä vietetään kuvaamiasi Netflixiltoja viikoittain, jolloin tilataan ruokaa tai syödään karkkia ja katsotaan leffoja. Huomioimme toisiamme arjessa pienillä jutuilla, laittamalla hyvää ruokaa, tuomalla kukkia, hieromalla hartioita tms.

Tuntuu että tämän palstan perusteella kaikki miehet ovat sovinistisia, meisseli suorana juoksevia apinoita, joilla ainoat ajatukset pyörivät alapään ja toisesta hyötymisen ympärillä.

Miksi?

Surullista jos palstan naiset ovat tutustuneet ainoastaan sellaisiin miehiin jotka eivät hoida lapsia, pitävät vaimojaan kotityöautomaatteina ja seksirobotteina, eivätkä välitä ollenkaan puolisojen tai lastensa hyvinvoinnista.

Parisuhde ei perustu kaupankäyntiin, vaan rakkauteen ja toisen kunnioittamiseen. Toivottavasti pääsette eroon katkeruudestanne.

Toivottavasti rakastat kumppaniasia ja ymmärrät hänet syynsä olla ilahtumatta paskasta yllätyksestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Tulee paha mieli aloittajan puolesta. Näiden kommenttienkin takia. Itse olisin ilahtunut varmasti.

Kyllä melkein kaksi vuotias on jo sen ikäinen että voisi olla muualla yön. Ja jossain vaiheessa niistä lapsista on pakko hieman irtautua. Kun kasvavat.

Ja sitä paitsi, jos lapset ovat yötä vaikka mummolassa, on se lapsellekin yleensä vain mukavaa. Ainakin oman kokemuksen mukaan mummolassa on kivaa, kun saa aina jätskiä ja herkkuja. Tekevät yleensä mummolassa myös asioita, joita meidän kanssa ei normaalisti arjessa pääsisi välttämättä tekemään. Käyvät sienimetsällä, marjastamassa ja eväsretkillä.

Myös nämä kommentit täällä siitä kuinka aloittaja olisi vain seksin perässä ovat mielestäni tökeröjä. Viettääkö oikeasti näin monen puolisot heidän kanssaan aikaa vain seksin takia? Koska siltä tämä vähän vaikuttaa, kun ollaan niin vakuuttuneita että aloittajakaan ei mitään muuta halua.

Kyllä ainakin oma puolisoni haluaa viettää kanssani aikaa ihan vaan sen takia, että se on hänestä mukavaa. Ei seksin takia. Myös hänestä on mukavaa saada välillä omaa aikaa ja tehdä ihan muita, arkeen liittymättömiä juttuja.

Ydinkysymys: miksi mies tarvitsee hotellihuoneen voidakseen tehdä itselleen tärkeitä juttuja?

Jos ap ei ole satavarma siitä, että vaimo ilahtuu hotelliviikonlopusta, niin miksi sellaisen yllätykseksi hankkii? Vähän sama kuin ostaisin miehelle lahjaksi uistinsetin ja selittäisin silmä kirkkaana, että minusta sinä tarvitset näitä ja minähän rakastan kalastamista, joten mukaan vain, vaikka mieluummin tekisit varmasti jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi kiva yllätys, naiselle vain lisää hommaa ja vaivaa. Nainen hoitaa lapselle hoitajan ja tähän liittyvät järjestelyt, joutuu siirtämään viikonlopun siivoukset ja pyykkäykset ensiviikkoon, hotellissa ei saa nukkua ja levätä kun pitää miellyttää miestä ja seuraavalla viikolla lääkäriin ja kärsimystä kun on pissatulehdus. Tosi hauskaa ja rentouttavaa.

Oletuksia, mutta ikävää jos se heillä on noin.

Mutta jos olisikin niin, että nuo kaikki on järkätty yhdessä, niin ei kai sitten minilomassa mitään vikaa ole? Kerrankin aikaa hengähtää ja olla sen tärkeimmän ihmisen kanssa. 

Miten paljon sitä arkea voi rakastaa, että haluaa sitä päivittäistä tekemistä ja touhua haalia itselleen? Jos pudottaa rimaa, elää onnellisempana tässä epätäydellisessä maailmassa. 

Olisi kiva kuulla mikä olisi sun mielestäsi rentouttavaa yhdessäoloa? Ja onko siinä yhtään samoja asioita mitä miehesi haluaa? Miksi te olette yhdessä jos intohimoa ei enää ole? 

Me olemme yhdessä joka päivä! Intohimoa varten ei tarvita hotellilomia, hyvä arki riittää. Mieluummin joka sunnuntai yhteinen brunssi lasten päiväunien aikaan kuin hotelliloma kahdesti vuodessa.

Tämä. Pienet toista huomioivat teot siinä arjessa on tärkeämpiä. Se että toinen näkee hieman vaivaa ilahduttaakseen siinä arjen keskellä ilman että se velvoittaa itseä yhtään mihinkään. Oma mieheni esim tekee vapaa-aamuinaan aamupalaa, jotta saan nukkua hieman pitempään. Käy laittamassa pakkasella autoni lämpenemään valmiiksi. Pikkujuttuja, mutta aina ilahduttaa. Toki itsekin esim. Laitan miehen lemppari ruokaa, hieron hartioita jne. Me viihdytään oikein hyvin ihan kotona ja varsinkin lasten ollessa pieniä olisin kokenut tuollaiset hotelliyöpymiset enemmän lisävaivaa tuottavaksi kuin mukavaksi yllätykseksi.

Miksi hotelliyön varaaminen jotenkin poissulkee sen että myös arjessa on huomioimista? Aika monessa parisuhteessa on sekä arkista huomioimista että muita yllärijuttuja.

Ja miksi arkinen huomiointi ei riitä? Itse en ainakaan pidä mistään yllätyksistä, jotka velvoittavat osallistumaan sellaiseen mistä en nauti ja jotka sotkee sen arkirytmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä usea täällä olettaa, että mies odottaa villiä menoa ja seksiä? Mies haluaa viettää aikaa rauhassa vaimonsa kanssa. Onko se liikaa, jos kerran seksiäkin harrastaisivat. Miksi teillä on ajatus ettei taaperon äiti voisi nauttia siitä myös? Oletteko lopettaneet seksin vuosikausiksi lapsen saannin jälkeen?

Mies ei osaa viettää aikaa rauhassa kihlattunsa kanssa ihan kotona? Laittaa vaikkapa ruokaa ja hankkia herkkuja. Mukava elokuva Netflixistä jne. Yleensä tuollaisista hotelliyllätykdsistä on enemmän vaivaa kuin iloa.

Minä olen ketjun aloittaja, ja kuulostaa aika surulliselta jos sinulla on parisuhteesta tuollainen käsitys.

Tarkoitus oli järjestää vaimolle rentouttava pikaloma, jolloin saa nukkua pitkään, syödä hyvin, käydä halutessaan hierojalla tai muissa hoidoissa, nautiskella poreammeessa ja juoda kuohuviiniä sängyssä.

En odota vaimolta mitään palvelusta, en edes halua seksiä jos toinen ei ole 100% hommassa mukana.

Seksiä on ihan riittävästi muutenkin, yhteistä aikaa ei, ja halusin järjestää sitä meille, pääsyn hetkeksi pois kotiympyröistä ja arjesta.

Meillä vietetään kuvaamiasi Netflixiltoja viikoittain, jolloin tilataan ruokaa tai syödään karkkia ja katsotaan leffoja. Huomioimme toisiamme arjessa pienillä jutuilla, laittamalla hyvää ruokaa, tuomalla kukkia, hieromalla hartioita tms.

Tuntuu että tämän palstan perusteella kaikki miehet ovat sovinistisia, meisseli suorana juoksevia apinoita, joilla ainoat ajatukset pyörivät alapään ja toisesta hyötymisen ympärillä.

Miksi?

Surullista jos palstan naiset ovat tutustuneet ainoastaan sellaisiin miehiin jotka eivät hoida lapsia, pitävät vaimojaan kotityöautomaatteina ja seksirobotteina, eivätkä välitä ollenkaan puolisojen tai lastensa hyvinvoinnista.

Parisuhde ei perustu kaupankäyntiin, vaan rakkauteen ja toisen kunnioittamiseen. Toivottavasti pääsette eroon katkeruudestanne.

Yllätyksen tarkoitus on ilahduttaa sen saajaa. Olipa syy mikä hyvänsä et onnistunut siinä. Yllätys ei ollut mieleinen. Turha siitä on syyttää ketään muuta kuin itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä usea täällä olettaa, että mies odottaa villiä menoa ja seksiä? Mies haluaa viettää aikaa rauhassa vaimonsa kanssa. Onko se liikaa, jos kerran seksiäkin harrastaisivat. Miksi teillä on ajatus ettei taaperon äiti voisi nauttia siitä myös? Oletteko lopettaneet seksin vuosikausiksi lapsen saannin jälkeen?

Mies ei osaa viettää aikaa rauhassa kihlattunsa kanssa ihan kotona? Laittaa vaikkapa ruokaa ja hankkia herkkuja. Mukava elokuva Netflixistä jne. Yleensä tuollaisista hotelliyllätykdsistä on enemmän vaivaa kuin iloa.

Minä olen ketjun aloittaja, ja kuulostaa aika surulliselta jos sinulla on parisuhteesta tuollainen käsitys.

Tarkoitus oli järjestää vaimolle rentouttava pikaloma, jolloin saa nukkua pitkään, syödä hyvin, käydä halutessaan hierojalla tai muissa hoidoissa, nautiskella poreammeessa ja juoda kuohuviiniä sängyssä.

En odota vaimolta mitään palvelusta, en edes halua seksiä jos toinen ei ole 100% hommassa mukana.

Seksiä on ihan riittävästi muutenkin, yhteistä aikaa ei, ja halusin järjestää sitä meille, pääsyn hetkeksi pois kotiympyröistä ja arjesta.

Meillä vietetään kuvaamiasi Netflixiltoja viikoittain, jolloin tilataan ruokaa tai syödään karkkia ja katsotaan leffoja. Huomioimme toisiamme arjessa pienillä jutuilla, laittamalla hyvää ruokaa, tuomalla kukkia, hieromalla hartioita tms.

Tuntuu että tämän palstan perusteella kaikki miehet ovat sovinistisia, meisseli suorana juoksevia apinoita, joilla ainoat ajatukset pyörivät alapään ja toisesta hyötymisen ympärillä.

Miksi?

Surullista jos palstan naiset ovat tutustuneet ainoastaan sellaisiin miehiin jotka eivät hoida lapsia, pitävät vaimojaan kotityöautomaatteina ja seksirobotteina, eivätkä välitä ollenkaan puolisojen tai lastensa hyvinvoinnista.

Parisuhde ei perustu kaupankäyntiin, vaan rakkauteen ja toisen kunnioittamiseen. Toivottavasti pääsette eroon katkeruudestanne.

Toivottavasti rakastat kumppaniasia ja ymmärrät hänet syynsä olla ilahtumatta paskasta yllätyksestäsi.

Toisaalta ap:n vaimo tietää, että jos mies oikeasti olisi halunnut tarjota rentouttavan viikonlopun, olisi ap jäänyt lapsen kanssa kotiin ja vaimo olisi mennyt kaikessa rauhassa rentoutumaan ilman, että miestä tai ketään muutakaan pitää ottaa millään tavoin huomioon. Se olisi ollut pysähtymisen ja lepäämisen paikka arjen keskellä. Miksi rakastava ja kauppaakäymätön mies ei ottanut tätä päämääräkseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se lapsenvahti sun oma äiti, eli vaimon anoppi? Onko anoppi pitkään halunnut vauvaa yökylään? Jatkuuko imetys vielä?

Harva imettää enää päiväkoti-ikäisiä lapsia. Kyseessä ei ole mikään vauva, vaan puhuva omatoiminen lapsi.

Monet imettää kolme vuotiaaksi ja vielä useammat kaksi vuotiaaksi saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voin äitinäkin mennä hotelliin yhdeksi viikonlopuksi joka kuukausi. Ilman miestä ja lapsia. Jos se hotellihuone tekee parisuhteen paremmaksi, niin miksi en käyttäisi tilaisuutta hyväkseni. Lapset ovat sillä aikaa isänsä kanssa.

Etkö sä nauti puolisosi kanssa olemisesta, vai saatteko te riittävästi aikaa esim seksille muutenkin? Eli olette molemmat tuollaiseen elämään tyytyväisiä. 

Miksi te olette yhdessä, mikä pointti? 

Pointti on se, että elämästä 97% on arkea ja vain 3% juhlaa. Haluan sen arjen olevan hyvää - ja yllättäen siihen kuuluu myös hyvää seksiä ihan ilman hotelliöitä.

Tälläkin palstalla on useampiakin ihmisiä, joille se hotelliyö ei ole mitenkään erikoista juhlasta puhumattakaan. Enemmänkin välttämätön paha, johon ei vapaa-aikansa halua tuhlata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nainen yllättää miehen yhteisellä metsäretriitillä se on kiva yllätys.

Kun mies yllättää naisen yhteisellä hotelliyöllä ... mies on itsekäs sika.

Aloittaja ei kertonut, miten lastenhoito oli järjestetty vai oliko ollenkaan. Jäikö se vaimon hoidettavaksi? En minäkään viihtyisi, jos tietäisin, että lapsi on lähes tuntemattoman hoivissa ja itkee.

Ja mikä siinä hotellissa nyt niin erinomaista on olevinaan, kaikki samanlaisia. Kotona on mukavampaa....no, riippuu tietty kodista. Mutta itselleni joku hotelli on ihan perseestä

Hotellissa ei näe tekemättömiä kotitöitä. Saattaa olla spa-osasto, hierontapalvelut, poreamme, sauna, valmiiksi katettu aamiaispöytä kaikkine herkkuineen, siivooja, hiljaisuus ja oma rauha. Ei tarvitse tehdä mitään. Voi maata sängyssä tai juoda kuohuvaa kylpyammeessa.

Harvalla kotona on nämä kaikki tarjolla.

Yleensä hotellit ovat saastaisia bakteerirysiä. Nuku siinä hyvin toisten mähnäisillä patjoilla ja peitolla. Spa-sastot on karmea bakteerisoppa, joka vähintäänkin kuivattaa ihon pahimmillaan saa tulehduksen värkkiinsä. Jokin hotelliruoka herkkua? Mitähän möhnää te sitten normaalisti syötte jos tuolta tuntuu? Oma rauha sieltä on kaukana. Porukka ravaa käytävässä ja kolistelee. En kyllä käytä alkoholia muutenkaan, mutta shampoanja on karmeaa litkua. Inhoan vieraiden kosketusta ja kaikesta mieluiten tekisimme tekemättömät kotityöt ,joiden jälkeen rentoutumisen rauhassa perheen kanssa siistissä kodissa. Ilmeisesti hotelliyöpymisiä ihannoivat eivät ole joutuneet koskaan töikseen matkustamaan?

No on sulla fobiat! Olen itse matkustellut paljon, samoin ystäväni. En ole koskaan kuullut että kukaan olisi hotellista saanut jotain tulehdusta värkkiinsä. Olet tainnut yöpyä vain yhden tähden hotelleissa. Suosittelen parempaa hotellia seuraavalla kerralla. Tai muuten pitämään parempaa huolta värkistäsi. Tai keskusteluapua pelkotiloihin...

Jospa ap menisi yksin? Voisi olla herätys puolisolle, että joustaa ja tulee mukaan tai ainakin alkaisi itse suunnitella vastavuoroisesti jotain kivaa puolisolleen.

Tuntuu jotenkin uskomattomalta, että puoliso kieltäytyy. Olin 20 vuotta avioliitossa ja ikinä ei ex - mies tuollaista järjestänyt. Harmitti usein, kun muut kävi reissuissa, hotelleissa ja me ei koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee paha mieli aloittajan puolesta. Näiden kommenttienkin takia. Itse olisin ilahtunut varmasti.

Kyllä melkein kaksi vuotias on jo sen ikäinen että voisi olla muualla yön. Ja jossain vaiheessa niistä lapsista on pakko hieman irtautua. Kun kasvavat.

Ja sitä paitsi, jos lapset ovat yötä vaikka mummolassa, on se lapsellekin yleensä vain mukavaa. Ainakin oman kokemuksen mukaan mummolassa on kivaa, kun saa aina jätskiä ja herkkuja. Tekevät yleensä mummolassa myös asioita, joita meidän kanssa ei normaalisti arjessa pääsisi välttämättä tekemään. Käyvät sienimetsällä, marjastamassa ja eväsretkillä.

Myös nämä kommentit täällä siitä kuinka aloittaja olisi vain seksin perässä ovat mielestäni tökeröjä. Viettääkö oikeasti näin monen puolisot heidän kanssaan aikaa vain seksin takia? Koska siltä tämä vähän vaikuttaa, kun ollaan niin vakuuttuneita että aloittajakaan ei mitään muuta halua.

Kyllä ainakin oma puolisoni haluaa viettää kanssani aikaa ihan vaan sen takia, että se on hänestä mukavaa. Ei seksin takia. Myös hänestä on mukavaa saada välillä omaa aikaa ja tehdä ihan muita, arkeen liittymättömiä juttuja.

Ydinkysymys: miksi mies tarvitsee hotellihuoneen voidakseen tehdä itselleen tärkeitä juttuja?

Jos ap ei ole satavarma siitä, että vaimo ilahtuu hotelliviikonlopusta, niin miksi sellaisen yllätykseksi hankkii? Vähän sama kuin ostaisin miehelle lahjaksi uistinsetin ja selittäisin silmä kirkkaana, että minusta sinä tarvitset näitä ja minähän rakastan kalastamista, joten mukaan vain, vaikka mieluummin tekisit varmasti jotain muuta.

Ei ole kysymys siitä että mies tarvitsisi siihen nimenomaan hotellihuonetta. Voisin ihan yhtä hyvin puolison kanssa viettää mukavan illan kahden kesken kotioloissakin. Ja tarkoitin tuolla muutenkin sitä, että mieskin haluaa välillä meille omaa yhteistä aikaa, ja tekemistä joka ei liity arkeen.

En myöskään alkaisi kiukutella tai pahastuisi jos mies järjestäisi jonkun yllätyksen josta en itse sattuisikaan pitämään. Tiedän että mies on tarkoittanut vain vilpittömästi hyvää, ja luullut että ilahtuisi. Pelkästään jo se ajatus riittää ilahduttamaan. Että toinen on edes ajatellut.

Paljon kamalampaa olisi jos ei koskaan koittaisi ilahduttaa mahdollisesti peläten sitä että vedänkö nyt pultit jos yllätys ei satukkaan miellyttämään.

Vedätkö itse pultit jos vaikka miehen antama joululahja ei satu miellyttämään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voin äitinäkin mennä hotelliin yhdeksi viikonlopuksi joka kuukausi. Ilman miestä ja lapsia. Jos se hotellihuone tekee parisuhteen paremmaksi, niin miksi en käyttäisi tilaisuutta hyväkseni. Lapset ovat sillä aikaa isänsä kanssa.

Etkö sä nauti puolisosi kanssa olemisesta, vai saatteko te riittävästi aikaa esim seksille muutenkin? Eli olette molemmat tuollaiseen elämään tyytyväisiä. 

Miksi te olette yhdessä, mikä pointti? 

Pointti on se, että elämästä 97% on arkea ja vain 3% juhlaa. Haluan sen arjen olevan hyvää - ja yllättäen siihen kuuluu myös hyvää seksiä ihan ilman hotelliöitä.

Tälläkin palstalla on useampiakin ihmisiä, joille se hotelliyö ei ole mitenkään erikoista juhlasta puhumattakaan. Enemmänkin välttämätön paha, johon ei vapaa-aikansa halua tuhlata.

Mitä opimme tästä? No ainakin sen, että älä ikinä järjestä naiselle mitään yllätystä tai kahdenkeskistä aikaa, jos teillä on yhteinen lapsi. Väärin se menee kuitenkin. Ihan sama muutenkin mitä mies tekee, kaikki se tekee väärin.

Sitten parin vuoden päästä vollotetaan, että miksei mies huomioi ja on etäinen. Oho, se löysi jonkun muun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otan osaa. Itse olisin iloinen.

Meillä oli skidi isovanhemmilla hoidossa jo aika vauvana ja yhden yön yli jo puolivuotiaana.

Pitkän liiton salaisuus on yhteinen aika.

Ja lapsen terveen kehityksen ja onnellisen aikuisuuden salaisuus on turvallinen kiintymyssuhde. 

Aikuiset jaksavat kyllä odottaa, mutta vauva on vauva vain hetken. 

Ja lapsi oppii kyllä luottamaan muihinkin ihmisiin kuin vaan äitiinsä. Olen hoitanut tuttavien vauvoja siitä lähtien kun vauvat ovat olleet puolisen vuotta. Hyvin pärjättiin.

Sairasta. Kyllä tässä on lasun paikka. Joku jättää imeväisikäiset lapsensa , jollekin randomille ämmälle.

 Lasun paikka on sulla ,jos oot noin ahdasmielinen ihminen , etkä voi nähdä sen kuplas ulkopuolelle ollenkaan. Lasun paikka on myös se, että vaikutat liian takertuvalta vanhemmalta ja kuvittleet , että kaikki muut ihmiset olisi jotenkin vahingollisia sun PirkkoPetterille. Kenties joku trauma? Tai oot harhaisnen? Mt ongelmia? Jos vanhemmat luottaa hoitajaan ja hoitaja tulee kotiin. Pieni vauvakin pärjää oikein mainiosti.  Sillä on se oma turvallinen ympäristö siinä. Isomman lapsen voi laittaa jo sitten hoitoon. 

Miks ihmeessä ihmiset tekee ihan järkyttävän ongelman kaikesta?  Ei se , että tekee lapsia tarkoita, että tarvii olla 24/7  365 päivää niiden kanssa. Saa olla ihan omaakin elämää. Se on sallittua, jopa toivottavaa. Mee tekee lasu tollaisista ihmisistä jotka viettää laatuaikaa kahdestaan ja lapsi hoidossa =D Saat hyvän maineen itelles ja arvaa nauraako ne sulle.

Silloin kun hankit lapsia se "oma elämäsi" on juurikin sitä elämää lasten kanssa. Miksi te ihmiset ylipäätään lapsia ja perheen haluatte jos ette halua niiden kanssa elää?

Totta kai halutaan!

Mutta kun on koko ajan hyvinvoiva parisuhde on se lastenkin etu, ja ihme kyllä, meidänkin lapset 20+v vieläkin mielellään tulee lomailemaan yms meidän kanssa.

Omassa tuttavapiirissä ne, jotka ovat olleet koko ajan lasten kanssa 0-18v ovat jotakuin näyttäneet ovea lapselle kun täysi-ikäisyys on koittanut. Lieneekö sitten tullut mitta täyteen vai onko se sitten tuon saman ideologian mukaista, että aikuinen pärjätköön omillaan ?

Vierailija kirjoitti:

Jospa ap menisi yksin? Voisi olla herätys puolisolle, että joustaa ja tulee mukaan tai ainakin alkaisi itse suunnitella vastavuoroisesti jotain kivaa puolisolleen.

Tuntuu jotenkin uskomattomalta, että puoliso kieltäytyy. Olin 20 vuotta avioliitossa ja ikinä ei ex - mies tuollaista järjestänyt. Harmitti usein, kun muut kävi reissuissa, hotelleissa ja me ei koskaan.

Olisi niin mukavaa, kun mies järjestäisi yhteistä tekemistä ja vaikka hotelliyön. Josta vois sitten kieltäytyä ja saada syyn kiukutteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otan osaa. Itse olisin iloinen.

Meillä oli skidi isovanhemmilla hoidossa jo aika vauvana ja yhden yön yli jo puolivuotiaana.

Pitkän liiton salaisuus on yhteinen aika.

Ja lapsen terveen kehityksen ja onnellisen aikuisuuden salaisuus on turvallinen kiintymyssuhde. 

Aikuiset jaksavat kyllä odottaa, mutta vauva on vauva vain hetken. 

Lapsen kiintymyssuhde ei kaadu siihen, että lapsi on erossa vanhemmistaan yhden yön. Jos vanhempien Parisuhde ei voi hyvin, silloin myös lapsi kärsii. Tämä on asia joka jokaisen tulisi muistaa.

Parisuhde kaipaa aikaa ja hoitamista, myös silloin kuin lapset ovat pieniä. Ei Parisuhde ole mikään "laukku jonka voi työntää kaapin perälle ja kaivaa joskus tulevaisuudessa esiin".

Kyllä parisuhteessa on silloin isoja ongelmia, jos sen hoitamiseen ja seksin harrastamiseen tarvitaan yllätyshotelliöitä.

Parisuhteeseen tulee isoja ongelmia, jos sitä ei hoideta myös kahdenkeskisellä ajalla. Hotelli tuskin on mikään itseisarvoinen vaatimus, mutta se on arjesta irroittava ympäristö, jossa ei tarvitse mm. tehdä kotitöitä vaan kaiken ajan voi keskittää sataprosenttisesti puolisoon ja yhdessäoloon. Siksi se on yleinen ja suosittu tapa lomailla. Totta kai koti toimii myös, jos lapset saa sieltä muualle, mutta ei siinä mitään loman tuntua ole kun katsoo samoja nurkissa pyöriviä pölypalloja ja lattioiden leluröykkiöitä tai jos joutuu ensin tekemään kolmen tunnin suursiivouksen saadakseen miellyttävän olon ja ympäristön. Hotelli on just siitä kiva, että joku muu on jo siivonnut ja pedannut ja kokannut ja tiskaa astiat, petaa vuoteet jne. 

Parisuhdeessa olla yhdessä vanhempina kokoajan. Ei siinä mitään kahdenkeskistä aikaa tarvita. Kotoa poissaoli vaatii niin paljon järjestelyä ja aiheuttaa stressiä etten minä ainakaan nauti sieltä poissaolosta pätkääkään. Se suhteen hoito tehdään kyllä siinä arjen pyörityksen keskellä. Tosin vaatii sen että myös mies on perhekeskeinen ja kotonaviihtyvä eikä itsekäs mulkku.

Tosi paljon vaatii järjestelyä. :D Ikeakassiin lapsen kamojen pakkaus ja oma laukku mukaan puhtailla sukilla ja alushousuilla, siinä se.

Lapsia meillä esimerkiksi on kolme. Yhdellä erikoisruokavalio. Toinen kärsii yöllisistä kauhukohtauksista. Ei todellakaan hoidu yökyläilyt extemporee ikeakassien avulla.

MUTTA KUN LASTENHOITO OLI JO ENNALTA SOVITTU!!! Ettekö lue näitä keskusteluja? Apn naisen ei olisi tarvinnut kuin pakata tavarat ja siinä se. En ala joka ikisen ihmisen elämäntilanteita puimaan keskustelussa, joka koski apn tilannetta.

Itse lainasit yleistä löpinää ja sait vastaukseksi yleistä löpinää. Olisit kommentoinut suoraan ap:n tilanteeseen, etkä siihen miten joku toinen hyvän parisuhteen käsittää.

No yleinen kysymys, aiheuttaako se paljon järjestelyjä sinulle, jos puolisosi on järjestänyt jo kaiken puolestasi?

Kyllä se vaivaa aiheuttaa kun joutuu omat asiat järjestelemään uusiksi. Pakkaamaan kaikkien tavarat, antamaan lääkitys ohjeet ja kaikki muut ohjeet kaiken mahdollisen varalle. Puhumattakaan siitä, että tuon muualla yöpymiseen jälkeen kaikilla on rytmi sekaisin ja muksut kiukuttelevat monta päivää. Helpompi on elää sekoittamatta pakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän miehen yrityksen ja ymmärrän vaimon (äitiystilassa) hermostumisen. Kuopuksen jättäminen yökylään ensimmäistä kertaa on tosiaan aika iso asia, ja sitä pitää valmistella sekä äidin pään sisällä - että myös sille kuopukselle. Lähes yksivuotiaalla on jo hyvä passiivinen sanavarasto ja jonkinlainen aikakäsityskin hänellä on, joten häntä voi ja pitää valmistella, ei vain nyyttinä jättää jonnekin hoitoon.

Toivottavasti valmistelu kuitenkin onnistuu ja pariskunta pääsee reissuunsa, ja pystyy siitä nauttimaan - ja lapset saavat iloiset ja rakastavat vanhemmat reissusta takaisin.

Kaksi vuotias pentu ja ämmä on vielä jossain hiton "äitiystilassa"???

"Pentu" ja "ämmä" osoittavat jo, että sinulla ei millään tavalla voi olla edellytyksiä ymmärtää kommenttini sisältöä. Toivottavasti et ole missään tekemisissä kenenkään kanssa koskaan, vaan katkeroidut vain yksin siellä sohvallasi läppärisi alla. Kaikkea hyvää sille tielle, ja toivottavasti läppärisi kestää sinua.

Syö p*erseesi.

Jos nyt unohdetaan tämä ”en pidä yllätyksistä tai en pidä hotelleista”, niin olisiko niin kauhea ajatus joskus vain tehdä jotain toisen mieliksi? En tarkoita siis sitä, että tarvitsisi alkaa elämään toisen elämää ja unohtaa omat tarpeensa.

Mutta esim. jos miehellä on omia harrastuksia, joista en itse niin välitä, mutta mies pyytää mukaansa joskus, niin miksi en voisi mennä? Ihan vaikka mielenkiinnosta katsomaan mihin se toinen kokee niin suurta intohimoa. Siinä voisi jotain uutta oppiakin toisesta. Yksi kerta tuskin traumatisoi ketään (yhtään vähättelemättä ns. oikeita traumakokemuksia).

Näin naisena tulee pakollakin mieleen näitä kommentteja lukiessa, että monen teidän parisuhteessa on vain yksi ihminen, jonka ehdoilla mennään. Ja se on nainen. ”Minä en halua sitä ja minä en halua tätä, ja tämänkin asian järjestit väärin”. Antakaa miehillenne vähän armoa. Ja miehille tiedoksi, että kaikki naiset eivät suinkaan ole tällaisia.

Nämä hotellilomailijat ja niiden puolustajat ottavat ilmeisesti itseensä kun joku kertoo olevansa tyytyväinen parisuhteensa tilaan ilman minireissujakin. Miksi? Kateus tai huoli siitä, ettei itselle riitä se oma perusarki?

Kyse on kuitenkin vain ja ainoastaan luonne-eroista. Toiset on kotihiiriä ja se on ok. Toiset taas haluavat kokea yhdessä, sekin on ok.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt unohdetaan tämä ”en pidä yllätyksistä tai en pidä hotelleista”, niin olisiko niin kauhea ajatus joskus vain tehdä jotain toisen mieliksi? En tarkoita siis sitä, että tarvitsisi alkaa elämään toisen elämää ja unohtaa omat tarpeensa.

Mutta esim. jos miehellä on omia harrastuksia, joista en itse niin välitä, mutta mies pyytää mukaansa joskus, niin miksi en voisi mennä? Ihan vaikka mielenkiinnosta katsomaan mihin se toinen kokee niin suurta intohimoa. Siinä voisi jotain uutta oppiakin toisesta. Yksi kerta tuskin traumatisoi ketään (yhtään vähättelemättä ns. oikeita traumakokemuksia).

Näin naisena tulee pakollakin mieleen näitä kommentteja lukiessa, että monen teidän parisuhteessa on vain yksi ihminen, jonka ehdoilla mennään. Ja se on nainen. ”Minä en halua sitä ja minä en halua tätä, ja tämänkin asian järjestit väärin”. Antakaa miehillenne vähän armoa. Ja miehille tiedoksi, että kaikki naiset eivät suinkaan ole tällaisia.

Mies pyytää mukaansa, kyllä voi mennä. Mutta ei tuollaisia halua yllätyksenä itselleen, siitähän tässä on kysymys.