Järjestin puolisolle hotelliyllätyksen, ei halua lähteä
Noniin.
Järjestin ystävänpäivälle (samalla kihlajaispäivä) mielestäni romanttisen yllätyksen vaimolle, hotelliyön sviitissä.
Emme ole nuorimman lapsen syntymän jälkeen olleet ainuttakaan yötä kahdestaan, ja omat odotukseni olivat suuret. En kertonut vaimolle tästä mitään aiemmin, sillä halusin yllättää hänet.
Nyt kuitenkin vaimo ilmoitti, ettei aio laittaa 1v10kk ikäistä taaperoa yöhoitoon, vaan reissu täytyy perua. Minua suututtaa ja ärsyttää, olin kuvitellut että saisimme pitkästä aikaa rentoutua kunnolla kahdestaan, ilman lapsia.
Olenko kohtuuton, kun odotin vaimon ilahtuvan ja innostuvan tästä?
Kommentit (957)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.Sen hemmottelun, nautiskelun ja maisemien ihastelun voi tehdä myös perheenä. Arjessa voi viettää aikaa puolison kanssa keskenään poissa kotoa ilman tuntikausia kestäviä hotelliöitäkin. Puuttuuko teiltä mielikuvitus kokonaan?
Kyse on kuitenkin hyvin pienestä ajanjaksosta kun lapset ovat pieniä. Itse haluan mielummin matkustaa isosti ja kunnolla kuin hätäsen hotelliyön jossakin kylpylässä tai maatilalla. Siispä mielummin lasten ollessa pieniä vietimme yhdessä kivaa arkea, tehtiin niitä isoja maisemanvaihdoksia perheenä ja nautittiin sen hetkisestä elämäntilanteesta.
Te halusitte näin, mitä jos joku toinen haluaa toisin? Onko tuo ainoa oikea toimintatapa?
Onko väärin lapsiperheenä haluta kerran vuodessa-kahdessa viettää yön kahdestaan?
Kaikki eivät nauti hotelliyöstä, mutta niitäkin löytyy jotka nauttivat. Eikä se poista sitä faktaa, että perhe saattaa viettää hyvinkin tiivistä aikaa sen 364 päivää vuodessa.Jotkut eivät kaipaa pitkiä lomia perheen kanssa tai ilman, onko se mielestäsi jotenkin huonompaa ajanviettoa?
Sitähän tässä olen yrittänyt sanoa, että kaikki eivät kaipaa niitä hotelliöitä ja parisuhde voi silti hyvin.. Täällähän on sivu tolkulla väitetty, että parisuhdetta pitää hoitaa nimenomaan kahdenkeskisellä ajalla ja nimenomaan hotellissa.
Nuo isot reissut olivat vain esimerkkinä miksi hotelliyöt eivät itseäni innosta.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteen merkkipäivistä vielä. Ihan kummallista on yleinen käsitys ja odotus, että (vain) miehen pitäisi huomioida naistaan, eikö myös toisinpäin? Nainen, järjestä sinä miehellesi vuosipäiväyllätys!
Yllätyksissä on se huono puoli, että se toinen on voinut sopia itselleen jotain eikä halua sitä perua. Oma vaivannäkö menee hukkaan ja lopputulemana on vain paha mieli. Parempaan lopputulokseen pääsee, kun puhuu toiselle aikeistaan hyvissä ajoin. Kaikki ei edes tykkää yllätyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on lähes kaksi vuotias. Onko lasta koskaan hoitanut joku muu kuin äiti tai isä? Jos on hoitanut ja nyt olisi tämä sama hoitaja, niin kyllä lapsi pärjää. Äidin pitäisi ymmärtää, että parisuhteeseenkin pitäisi panostaa.
Eikä pitäisi lapsen hyvinvoinnin kustannuksella. Ukko vonkaa vaan pillua eikä mieti yhtään mitä se oma runkkupatja mahdollisesti haluaa ja tarvitsee. Miehet ovat todella itsekkäitä.
Kuka puhuu noin omasta miehestään? Miksi et eroa?
En puhu omasta puolidostani vaan apstä. Oma puoliso ei edes yrittäisi mitään noin typerää, sillä hän tuntee minut ja mitä arvostan.
No miksi tämä idea sitten kaihertaa sinua niin paljon? Jos kerran oma parisuhteesi on kunnossa ja onnellinen, eikä puolisosi erehdy järjestämään mitään vastaavaa. Jos yö vaimon lempihotellissa on kuitenkin niin mukava yllätys että haluaa sitä vielä pohtia ennen täystyrmäystä, haittaako asia sinua kovinkin paljon?
Pahoittelut, mutta kuulostat todella katkeralta ja pettyneeltä elämääsi ja puolisoosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.Sen hemmottelun, nautiskelun ja maisemien ihastelun voi tehdä myös perheenä. Arjessa voi viettää aikaa puolison kanssa keskenään poissa kotoa ilman tuntikausia kestäviä hotelliöitäkin. Puuttuuko teiltä mielikuvitus kokonaan?
Kyse on kuitenkin hyvin pienestä ajanjaksosta kun lapset ovat pieniä. Itse haluan mielummin matkustaa isosti ja kunnolla kuin hätäsen hotelliyön jossakin kylpylässä tai maatilalla. Siispä mielummin lasten ollessa pieniä vietimme yhdessä kivaa arkea, tehtiin niitä isoja maisemanvaihdoksia perheenä ja nautittiin sen hetkisestä elämäntilanteesta.
Te halusitte näin, mitä jos joku toinen haluaa toisin? Onko tuo ainoa oikea toimintatapa?
Onko väärin lapsiperheenä haluta kerran vuodessa-kahdessa viettää yön kahdestaan?
Kaikki eivät nauti hotelliyöstä, mutta niitäkin löytyy jotka nauttivat. Eikä se poista sitä faktaa, että perhe saattaa viettää hyvinkin tiivistä aikaa sen 364 päivää vuodessa.Jotkut eivät kaipaa pitkiä lomia perheen kanssa tai ilman, onko se mielestäsi jotenkin huonompaa ajanviettoa?
Sitähän tässä olen yrittänyt sanoa, että kaikki eivät kaipaa niitä hotelliöitä ja parisuhde voi silti hyvin.. Täällähän on sivu tolkulla väitetty, että parisuhdetta pitää hoitaa nimenomaan kahdenkeskisellä ajalla ja nimenomaan hotellissa.
Nuo isot reissut olivat vain esimerkkinä miksi hotelliyöt eivät itseäni innosta.
Täällä on kyllä joka sivulla haukuttu ap kuinka oli noin sika että kehtasi hotellin varata.
Siksi sitä hotelliyötä on puolusteltu, tottakai kaikki tietää että prisuhdetta voi ilman hotellikin hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko järkeä asua saman katon alla, jos sen kumppanin kanssa ei halua viettää vuorokauden ajan kerran kahdessa vuodessa kahdenkeskeistä aikaa.
Tuo tekee 5 päivää 10 vuodessa. Onko liikaa pyydetty?
On liikaa vaadittu. Mikä siellä kotona on niin kamalaa ettei mies siellä viihdy? Jos on pakko mennä hotelliin niin miksi sinne ei voi ottaa lasta mukaan? Sen jälkeen kun saadaan lapsia ,ei enää olla lapseton pariskunta. Säälin kyllä ihmistä joka on menny APN kaltaisten kanssa lisääntymään. Perheellinen ihminen elää perheellisenä ihmisenä ja seksi ja muu ajsnvitto tehdään sen perheen puitteissa.
Lukekaa miehet tämä ylläoleva kommentti ennen kuin päätätte haluatteko todella suostua tekemään lapsen vaimonne kanssa. 5 päivää parisuhdeaikaa seuraavan 10 vuoden aikana on liikaa vaadittu.
Parisuhdeaikaa on se kaikki normaali elämä ja puuhailu perheen kanssa. Pieleen menee kun ei sitä osata arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.Sen hemmottelun, nautiskelun ja maisemien ihastelun voi tehdä myös perheenä. Arjessa voi viettää aikaa puolison kanssa keskenään poissa kotoa ilman tuntikausia kestäviä hotelliöitäkin. Puuttuuko teiltä mielikuvitus kokonaan?
Kyse on kuitenkin hyvin pienestä ajanjaksosta kun lapset ovat pieniä. Itse haluan mielummin matkustaa isosti ja kunnolla kuin hätäsen hotelliyön jossakin kylpylässä tai maatilalla. Siispä mielummin lasten ollessa pieniä vietimme yhdessä kivaa arkea, tehtiin niitä isoja maisemanvaihdoksia perheenä ja nautittiin sen hetkisestä elämäntilanteesta.
Miksei voisi tehdä molempia?
Lomailla perheen kanssa ja sitten lomailla 1-2 krt vuodessa vain sen puolisonsa kanssa?
Meillä on ihan kiva arki ja nautitaan perheenä matkustelusta, tämä ei kuitenkaan poista sitä että nautitaan myös kahdestaan matkustelusta ja mikä parasta LAPSI nauttii kun saa hetken lomailla mummun ja papan kanssa ihan kaksistaan.
Lapselle mummun luona yökylässä olo on yhtä odotettu loma hänelle kuin meille se kahdenkeskinen loma miehen kanssa. Kaikki kaipaamme jotain pientä erilaista arkeemme. Ja tämä ei tarkoita sitä että emme nauttisi myös perheenä olosta.
Kyllä voi ja kannattaakin jos kaikki perheenjäsenet saavat siitä iloa! En ole väittänyt etteikö saisi. Mutta hyvä parisuhde ei VAADI niitä yhteisiä hotelliöitä, sitä suhdetta kun hoidetaan jo ihan arjessa. Satunnaiset hotelliyöt ei siis pelasta huonoa suhdetta, sillä elämä ei voi olla jatkuvaa "juhlaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteen merkkipäivistä vielä. Ihan kummallista on yleinen käsitys ja odotus, että (vain) miehen pitäisi huomioida naistaan, eikö myös toisinpäin? Nainen, järjestä sinä miehellesi vuosipäiväyllätys!
Yllätyksissä on se huono puoli, että se toinen on voinut sopia itselleen jotain eikä halua sitä perua. Oma vaivannäkö menee hukkaan ja lopputulemana on vain paha mieli. Parempaan lopputulokseen pääsee, kun puhuu toiselle aikeistaan hyvissä ajoin. Kaikki ei edes tykkää yllätyksistä.
Niin siinä voi sitten miettiä että toinen on ajatellut molempia ja haluaa viettää aikaa kun on kihlaispäivä ja toisella on se oma meno mitä ei halua perua.
Niin kumpi on sitten tärkeämpää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on lähes kaksi vuotias. Onko lasta koskaan hoitanut joku muu kuin äiti tai isä? Jos on hoitanut ja nyt olisi tämä sama hoitaja, niin kyllä lapsi pärjää. Äidin pitäisi ymmärtää, että parisuhteeseenkin pitäisi panostaa.
Eikä pitäisi lapsen hyvinvoinnin kustannuksella. Ukko vonkaa vaan pillua eikä mieti yhtään mitä se oma runkkupatja mahdollisesti haluaa ja tarvitsee. Miehet ovat todella itsekkäitä.
Kuka puhuu noin omasta miehestään? Miksi et eroa?
En puhu omasta puolidostani vaan apstä. Oma puoliso ei edes yrittäisi mitään noin typerää, sillä hän tuntee minut ja mitä arvostan.
No ei varmasti yrittäisi. Luulen että ei juuri yritä mitään muutakaan, jos ajatuksesi miehistä ovat tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kun luen tätä keskustelua niin en kyllä yhtään ihmettele enää sitä, että niin monet pariskunnat päätyvät eroon kun lapset ovat pieniä. Tästä aloituksesta ei käynyt ilmi, että lapsenhoito ei olisi järjestynyt, vaan että vaimo ei tosiaan halunnut lasta hoitoon. Ei käynyt myöskään ilmi sitä, että onko lapsenhoitoasiasta keskusteltu aikaisemmin. Joten ei spekuloida sillä.
Lapsi ei mene rikki siitä, että hänellä on muitakin läheisiä ihmissuhteita kuin äitinsä tai vanhempansa, päinvastoin. Tuon ikäinen lapsi voi olla yön hoitajan kanssa. Myös parisuhteeseen tulee panostaa pikkulapsiaikana, niin kamalalta kuin se kuulostaakin. Muuten sitä parisuhdetta ei enää lapsen kasvettua isommaksi ole. Lapsi ei hyödy itseensä pakkomielteisesti takertuvasta vanhemmasta, vaan vanhemmasta joka pitää huolen myös itsestään. Jos ette halua viettää kahdenkeskistä aikaa miehenne kanssa, niin miksi ihmeessä olette suhteen edes aloittaneet?
Kyllä elämästä voi tehdä vaikeaa, ei voi kuin ihmetellä.
T. Nainen 42v
Jos mies ei yhtään ymmärrä mikä kumppania ilahduttaisi vaan pelkästään ajattelee itseään tätä yllätystä järjestäessään niin kyllä onkin parempi että tällainen rasittava suhde loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.
Kyllähän sitä hemmottelua ja vaihtelua elämään voi saada laittamatta lapsia yöksi hoitoon! Lapset voi ottaa mukaan hotelliin ja syödä siellä valmiissa pöydässä ilman paineita kotitöistä. Tai voi lähteä kylpylään ja illalliselle ja tulla yöksi kotiin. Voi tilata siivoojan ja ruuat kotiinkuljetuksella. Vanhempien kahdenkeskinen hotelliloma on vain yksi tapa tuoda sitä vaihtelua arkeen, se sopii monille mutta ei todellakaan kaikille. Ja ainakin me miehen kanssa puhutaan siellä hotellissa sitten kuitenkin lapsista, kotona ne puheenaiheet on oikeastaan monipuolisempia :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.Sen hemmottelun, nautiskelun ja maisemien ihastelun voi tehdä myös perheenä. Arjessa voi viettää aikaa puolison kanssa keskenään poissa kotoa ilman tuntikausia kestäviä hotelliöitäkin. Puuttuuko teiltä mielikuvitus kokonaan?
Kyse on kuitenkin hyvin pienestä ajanjaksosta kun lapset ovat pieniä. Itse haluan mielummin matkustaa isosti ja kunnolla kuin hätäsen hotelliyön jossakin kylpylässä tai maatilalla. Siispä mielummin lasten ollessa pieniä vietimme yhdessä kivaa arkea, tehtiin niitä isoja maisemanvaihdoksia perheenä ja nautittiin sen hetkisestä elämäntilanteesta.
Te halusitte näin, mitä jos joku toinen haluaa toisin? Onko tuo ainoa oikea toimintatapa?
Onko väärin lapsiperheenä haluta kerran vuodessa-kahdessa viettää yön kahdestaan?
Kaikki eivät nauti hotelliyöstä, mutta niitäkin löytyy jotka nauttivat. Eikä se poista sitä faktaa, että perhe saattaa viettää hyvinkin tiivistä aikaa sen 364 päivää vuodessa.Jotkut eivät kaipaa pitkiä lomia perheen kanssa tai ilman, onko se mielestäsi jotenkin huonompaa ajanviettoa?
Sitähän tässä olen yrittänyt sanoa, että kaikki eivät kaipaa niitä hotelliöitä ja parisuhde voi silti hyvin.. Täällähän on sivu tolkulla väitetty, että parisuhdetta pitää hoitaa nimenomaan kahdenkeskisellä ajalla ja nimenomaan hotellissa.
Nuo isot reissut olivat vain esimerkkinä miksi hotelliyöt eivät itseäni innosta.
Täällä on kyllä joka sivulla haukuttu ap kuinka oli noin sika että kehtasi hotellin varata.
Siksi sitä hotelliyötä on puolusteltu, tottakai kaikki tietää että prisuhdetta voi ilman hotellikin hoitaa.
Ap:n aloitusteksti oli hyvin vajavainen. Kun lisäsi tietoa, niin keskustelun sävy muuttui. Moni yritti aluksi perustella miksi se hotelliyö yllätyksenä ei ole itselle mieluisa, mutta näihin perusteluihin tarrattiin kiinni päivittelemällä, että eipä ihme kun avioerojen määrät lisääntyy ja ap:n vaimo on itsekäs ja kontrollofriikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.Sen hemmottelun, nautiskelun ja maisemien ihastelun voi tehdä myös perheenä. Arjessa voi viettää aikaa puolison kanssa keskenään poissa kotoa ilman tuntikausia kestäviä hotelliöitäkin. Puuttuuko teiltä mielikuvitus kokonaan?
Kyse on kuitenkin hyvin pienestä ajanjaksosta kun lapset ovat pieniä. Itse haluan mielummin matkustaa isosti ja kunnolla kuin hätäsen hotelliyön jossakin kylpylässä tai maatilalla. Siispä mielummin lasten ollessa pieniä vietimme yhdessä kivaa arkea, tehtiin niitä isoja maisemanvaihdoksia perheenä ja nautittiin sen hetkisestä elämäntilanteesta.
Miksei voisi tehdä molempia?
Lomailla perheen kanssa ja sitten lomailla 1-2 krt vuodessa vain sen puolisonsa kanssa?
Meillä on ihan kiva arki ja nautitaan perheenä matkustelusta, tämä ei kuitenkaan poista sitä että nautitaan myös kahdestaan matkustelusta ja mikä parasta LAPSI nauttii kun saa hetken lomailla mummun ja papan kanssa ihan kaksistaan.
Lapselle mummun luona yökylässä olo on yhtä odotettu loma hänelle kuin meille se kahdenkeskinen loma miehen kanssa. Kaikki kaipaamme jotain pientä erilaista arkeemme. Ja tämä ei tarkoita sitä että emme nauttisi myös perheenä olosta.Kyllä voi ja kannattaakin jos kaikki perheenjäsenet saavat siitä iloa! En ole väittänyt etteikö saisi. Mutta hyvä parisuhde ei VAADI niitä yhteisiä hotelliöitä, sitä suhdetta kun hoidetaan jo ihan arjessa. Satunnaiset hotelliyöt ei siis pelasta huonoa suhdetta, sillä elämä ei voi olla jatkuvaa "juhlaa".
Ei vaadi ei, mutta tässäkin tapauksessa ap olisi kaivannut sitä hotelliyötä ja aidosti halusi vaimonsakkin nauttivan.
Kyllä mä olisin vaimona tullut puolitiehen vastaan ja sopinut asiat niin että kaikilla olisi ollut kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on lähes kaksi vuotias. Onko lasta koskaan hoitanut joku muu kuin äiti tai isä? Jos on hoitanut ja nyt olisi tämä sama hoitaja, niin kyllä lapsi pärjää. Äidin pitäisi ymmärtää, että parisuhteeseenkin pitäisi panostaa.
Ja isän myös. Pitää ymmärtää panostaa parisuhteeseen arjessa. Miksi se mielestäsi on vain vaimon tehtävä? Ei paljoa hotellit lohduta, jos arjessa ei asiat toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko järkeä asua saman katon alla, jos sen kumppanin kanssa ei halua viettää vuorokauden ajan kerran kahdessa vuodessa kahdenkeskeistä aikaa.
Tuo tekee 5 päivää 10 vuodessa. Onko liikaa pyydetty?
On liikaa vaadittu. Mikä siellä kotona on niin kamalaa ettei mies siellä viihdy? Jos on pakko mennä hotelliin niin miksi sinne ei voi ottaa lasta mukaan? Sen jälkeen kun saadaan lapsia ,ei enää olla lapseton pariskunta. Säälin kyllä ihmistä joka on menny APN kaltaisten kanssa lisääntymään. Perheellinen ihminen elää perheellisenä ihmisenä ja seksi ja muu ajsnvitto tehdään sen perheen puitteissa.
Lukekaa miehet tämä ylläoleva kommentti ennen kuin päätätte haluatteko todella suostua tekemään lapsen vaimonne kanssa. 5 päivää parisuhdeaikaa seuraavan 10 vuoden aikana on liikaa vaadittu.
Parisuhdeaikaa on se kaikki normaali elämä ja puuhailu perheen kanssa. Pieleen menee kun ei sitä osata arvostaa.
Nimenomaan. Parasta parisuhdeaikaa on se, kun lasten kanssa yhdessä ollaan ulkoilemassa tai tekemässä heinätöitä. Myös perhepeti parantaa parisuhdetta ja aikuisten läheisyyttä huomattavasti, ja koko perheen yhteiset ruokailut voittavat mennen tullen kynttiläillalliset kahdestaan.
Jos lapsia hankitaan, ei mitään kahdenkeskistä aikaa tarvita ainakaan ensimmäiseen viiteen vuoteen. Lapset kasvavat hujauksessa aikuisiksi, sitten on aikaa puuhastella kahden juuri niin paljon kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa. Itse olisin iloinen.
Meillä oli skidi isovanhemmilla hoidossa jo aika vauvana ja yhden yön yli jo puolivuotiaana.
Pitkän liiton salaisuus on yhteinen aika.Ja lapsen terveen kehityksen ja onnellisen aikuisuuden salaisuus on turvallinen kiintymyssuhde.
Aikuiset jaksavat kyllä odottaa, mutta vauva on vauva vain hetken.
Ja lapsi oppii kyllä luottamaan muihinkin ihmisiin kuin vaan äitiinsä. Olen hoitanut tuttavien vauvoja siitä lähtien kun vauvat ovat olleet puolisen vuotta. Hyvin pärjättiin.
Sairasta. Kyllä tässä on lasun paikka. Joku jättää imeväisikäiset lapsensa , jollekin randomille ämmälle.
Sori, mutta puolivuotiaat syö lusikalla kiinteää ruokaa.
Ei syö. Nykyisin suositellaan täysimetystä mahdollisimman pitkään. Tuossa vaiheessa vasta aletaan totutella lasta kiinteään ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.Sen hemmottelun, nautiskelun ja maisemien ihastelun voi tehdä myös perheenä. Arjessa voi viettää aikaa puolison kanssa keskenään poissa kotoa ilman tuntikausia kestäviä hotelliöitäkin. Puuttuuko teiltä mielikuvitus kokonaan?
Kyse on kuitenkin hyvin pienestä ajanjaksosta kun lapset ovat pieniä. Itse haluan mielummin matkustaa isosti ja kunnolla kuin hätäsen hotelliyön jossakin kylpylässä tai maatilalla. Siispä mielummin lasten ollessa pieniä vietimme yhdessä kivaa arkea, tehtiin niitä isoja maisemanvaihdoksia perheenä ja nautittiin sen hetkisestä elämäntilanteesta.
Miksei voisi tehdä molempia?
Lomailla perheen kanssa ja sitten lomailla 1-2 krt vuodessa vain sen puolisonsa kanssa?
Meillä on ihan kiva arki ja nautitaan perheenä matkustelusta, tämä ei kuitenkaan poista sitä että nautitaan myös kahdestaan matkustelusta ja mikä parasta LAPSI nauttii kun saa hetken lomailla mummun ja papan kanssa ihan kaksistaan.
Lapselle mummun luona yökylässä olo on yhtä odotettu loma hänelle kuin meille se kahdenkeskinen loma miehen kanssa. Kaikki kaipaamme jotain pientä erilaista arkeemme. Ja tämä ei tarkoita sitä että emme nauttisi myös perheenä olosta.Kyllä voi ja kannattaakin jos kaikki perheenjäsenet saavat siitä iloa! En ole väittänyt etteikö saisi. Mutta hyvä parisuhde ei VAADI niitä yhteisiä hotelliöitä, sitä suhdetta kun hoidetaan jo ihan arjessa. Satunnaiset hotelliyöt ei siis pelasta huonoa suhdetta, sillä elämä ei voi olla jatkuvaa "juhlaa".
Ei vaadi ei, mutta tässäkin tapauksessa ap olisi kaivannut sitä hotelliyötä ja aidosti halusi vaimonsakkin nauttivan.
Kyllä mä olisin vaimona tullut puolitiehen vastaan ja sopinut asiat niin että kaikilla olisi ollut kivaa.
Niinhän vaimo tekikin. Ap vain "unohti" mainita siitä aloituksessa. Maininta tästä tuli vasta useita sivuja myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi pitäisi välillä lähteä kotoa pois jonnekin muualle koske se katkaisee arjen ja siellä on hiukan kuin myönteinen pakko olla kahdestaan tekemättä mitään niitä arkisia askareita.
Kotona ollessa, vaikka on päätetty, että nyt vietetään vain vapaa-aikaa ja jutellaan helposti kuitenkin siinä sivussa tehdään hommia, tulee joku käymään, tulee vaikka mieleen käväistä työpaikalla (ennen koronaa), joku pyytää apua tms.
Puheenaiheet myös usein pyörivät lasten ja tekemisen ympärillä.Hotelli, kylpylä, laiva, maaseutuloma tms, edelleen ennen koronaa nyt puhun, katkaisee arjen, saa valmiina aamiaisen, muun ruokapuolen, voi ottaa hiukan viiniä rauhassa kun ei ole lastenhotovastuuta jne.
Näkee muita maisemia ja elämyksiä.Kyllähän on ihan suositeltu, että parisuhdeaikaa pitäisi viettää ilman lapsia ja poissa kotoa välillä.
En tiedä miten muut ihmiset ovat sitten rakennettu jotka eivät halua hiukan hemmottelua ja vaihtelua elämäänsä.
Ei se poista, että voi silti olla perhekeskeinen ja nauttia myös siitä elämästä.
Päinvastoin, kun joskus lähtee pois kotoa on sitä mukavampi tulla takaisin.Sen hemmottelun, nautiskelun ja maisemien ihastelun voi tehdä myös perheenä. Arjessa voi viettää aikaa puolison kanssa keskenään poissa kotoa ilman tuntikausia kestäviä hotelliöitäkin. Puuttuuko teiltä mielikuvitus kokonaan?
Kyse on kuitenkin hyvin pienestä ajanjaksosta kun lapset ovat pieniä. Itse haluan mielummin matkustaa isosti ja kunnolla kuin hätäsen hotelliyön jossakin kylpylässä tai maatilalla. Siispä mielummin lasten ollessa pieniä vietimme yhdessä kivaa arkea, tehtiin niitä isoja maisemanvaihdoksia perheenä ja nautittiin sen hetkisestä elämäntilanteesta.
Oliko teillä seksielämä sellaista mihin molemmat oli aidosti tyytyväisiä?
Ymmärrän miehen yrityksen ja ymmärrän vaimon (äitiystilassa) hermostumisen. Kuopuksen jättäminen yökylään ensimmäistä kertaa on tosiaan aika iso asia, ja sitä pitää valmistella sekä äidin pään sisällä - että myös sille kuopukselle. Lähes yksivuotiaalla on jo hyvä passiivinen sanavarasto ja jonkinlainen aikakäsityskin hänellä on, joten häntä voi ja pitää valmistella, ei vain nyyttinä jättää jonnekin hoitoon.
Toivottavasti valmistelu kuitenkin onnistuu ja pariskunta pääsee reissuunsa, ja pystyy siitä nauttimaan - ja lapset saavat iloiset ja rakastavat vanhemmat reissusta takaisin.
Miksei voisi tehdä molempia?
Lomailla perheen kanssa ja sitten lomailla 1-2 krt vuodessa vain sen puolisonsa kanssa?
Meillä on ihan kiva arki ja nautitaan perheenä matkustelusta, tämä ei kuitenkaan poista sitä että nautitaan myös kahdestaan matkustelusta ja mikä parasta LAPSI nauttii kun saa hetken lomailla mummun ja papan kanssa ihan kaksistaan.
Lapselle mummun luona yökylässä olo on yhtä odotettu loma hänelle kuin meille se kahdenkeskinen loma miehen kanssa. Kaikki kaipaamme jotain pientä erilaista arkeemme. Ja tämä ei tarkoita sitä että emme nauttisi myös perheenä olosta.