Järjestin puolisolle hotelliyllätyksen, ei halua lähteä
Noniin.
Järjestin ystävänpäivälle (samalla kihlajaispäivä) mielestäni romanttisen yllätyksen vaimolle, hotelliyön sviitissä.
Emme ole nuorimman lapsen syntymän jälkeen olleet ainuttakaan yötä kahdestaan, ja omat odotukseni olivat suuret. En kertonut vaimolle tästä mitään aiemmin, sillä halusin yllättää hänet.
Nyt kuitenkin vaimo ilmoitti, ettei aio laittaa 1v10kk ikäistä taaperoa yöhoitoon, vaan reissu täytyy perua. Minua suututtaa ja ärsyttää, olin kuvitellut että saisimme pitkästä aikaa rentoutua kunnolla kahdestaan, ilman lapsia.
Olenko kohtuuton, kun odotin vaimon ilahtuvan ja innostuvan tästä?
Kommentit (957)
En halua hotellilomalle juuri sille ajalle, kun kuukautiset ovat pahimmillaan. Vuodan kuin teurastettu härkä, olen särkylääkkeistä pökkyrässä enkä silti kivuilta voi tehdä mitään. Loma menee ihan pilalle ja kaiken lisäksi saa varoa, että en sotke sänkyä. Ihan hukkaan heitettyä rahaa. Mies nyt ei muista minun kuukautiskiertoa ulkoa, että osaisi ottaa tuon huomioon.
Ap lähtee hotelliin jonkun ho - ron kanssa, saa kassit tyhjäksi kunnolla, ei lapsia, ei mäkättävää ak - kaa.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ap kadonnut linjoilta, koska huomasi mokanneensa lapsenhoitojärjestelyt. Tai siis että ei ollut ottanut niitä huomioon lainkaan. Ensi kerralla, ap, sitten fiksummin. Olet nyt isä, ja sinun pitää ottaa lapset huomioon joka asiassa, myös yllätyksiä järjestäessä.
Inhoan tällaisiä ihmisiä, jotka automaattisesti olettavat tuntemattomista ihmisistä pahinta aliarvioiden heidät ja nostavat itsensä jalustalle.
Todennäköisesti ap normaalina ihmisenä oli kysynyt esim. äidiltään voisiko hän olla yhden yön lapsen kanssa, mutta se rikkoisi teidän ajatusmaailman. Vinkkinä, hankkikaa lapsia miesten kanssa, jotka osaavat ajatella. Heitäkin on.
Aloittajan ele oli ihana jos lastenhoito oli valmiiksi järjestetty ja kaikki sellaiset käytännön asiat, että vaimo tosiaan saa rentouttavan tauon kaikesta tuolla hotellilomalla, ilman mitään paineita mistään.
Jos taasen homman nimi oli se, että aloittaja oletti pelkän hotellivarauksen olevan riittävä ele, josta vaimon pitäisi olla kiitollinen vaikka vaimon harteille jäisi mm. lapsen hoidon ym. arkisten kuvioiden järjestäminen nopealla varoitusajalla korona ja kaikki huomioiden, homma meni pieleen.
Oliko hotellilomanen itse asiassa oikeasti aloittajan itselleen haluama virkistysreissu puettuna "vaimon ilahduttamiseksi"? Turha kantaa marttyyrin viittaa jos näin on.
Mikäli taas vaimo normaalisti rakastaa hotelliöitä ja tosiaan kaikki lapsenhoitojärjstelyt ym. oli aloittajan toimesta jo huomioitu ajatuksella tosiaan ilahduttaa nimenomaan vaimoa, niin sitten on tietysti vähän ihmeellistä miksi ehdotus ei mene läpi.
-
Mutta näitähän emme tiedä. Olisi kiva jos aloittaja kertoisi oleelliset tilanteeseen vaikuttavat seikat.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Liikaa informaatiota jäi puuttumaan, jotta voisi ottaa oikeasti kantaa.
Jos olisin tuo mies, en enää edes yrittäisi järjestää mitään. Saisi toinen osapuoli suunnitella itse oman mielensä mukaan jatkossa kaiken, niin ei tulisi mielipahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kirjoitti "Nyt kuitenkin vaimo ilmoitti, ettei aio laittaa 1v10kk ikäistä taaperoa yöhoitoon"
Ap olisi varmaankin kirjoittanut eri tavalla, jos hoitopaikkaa ei olisi ollut tiedossa. Tuo Ap:n käyttämä sanamuoto tarkoittaa, että hoitopaikka on, mutta vaimon päätöksellä nuorinta lasta ei laiteta sinne hoitoon, muiden lasten laittaminen yöhoitoon ei ole vaimolle ongelma.
Minä taas luen tuon niin, että vaimon tehtäväksi olisi jäänyt laittaa lapsi johonkin hoitoon.
Entä muut lapset, mitä sinä heistä luet?
Minusta ap:n vaimo on kohtuuton. Ymmärrän alle 1 v kohdalla, mutta liki 2-vuotiaan kanssa olisi jo aika antaa sen puolisonkin tarpeille tilaa, edes sen yhden kerran vuodessa jos ei muuten. Eri juttu ellei kumpikaan kaipaa kahdenkeskistä lapsetonta aikaa. Mutta jos toinen kaipaa, niin on kohtuutonta lykätä sitä lasten kouluikään asti tai pidemmälle. 1-1,5 v ajan voi vanhempien tarpeet pistää jäähyylle, mutta sitten alkaa olla aika huomioida puolisoakin edes joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on kyllä jänniä tyyppejä, jotka ei tykkää yllätyksistä, ei kelpaa se, ei tämä... Kuinka teidän kanssa voi elää? Onko elämä vain sellaista raskasta eteenpäinmenoa, pitääkö joka saamarin asia olla teidän hyppysissä? Minut on viety yllärinä ulkomaille, on järkätty yllätyksenä hulppeat 30v-juhlat, on viety yllätyksenä hotelliin syömään ja yöksi ja kertaakaan ei ole tullut fiilistä, että asiasta olisi pitänyt miehelle alkaa narisemaa. Meillä lapsia 3. Mun on pakko sanoa, että jos mies olisi noin hankala, että mikään ei kelpaa mitä yrittä järkkäillä niin kyllä olisi aika ikävää elämää.
Miten teillä oli lastenhoito järjestetty? Onko teillä paikka, jonne lapset saa viikoksi ihan vaan ilmoittamalla viime tipassa? Kumpi järjesti lapsille hoidon, sinä vai miehesi?
Nämä ovat juuri näitä etuoikeutettuja ihmisiä, joilla on omat vanhemmat elossa, jotka hyvänkuntoisina mielellään hoitavat lapsenlapsiaan. On monta läheistä sisarusta ja naapurin lapsenlikkaa.. Heille tuntuu olevan mahdoton ajatus siitä, että suomi on pullollaan perheitä ilman lastenhoitoapua. Isovanhempia ei ole tai ovat väkivaltaisia juoppoja. Sisaruksia ei ole tai ei asu lähellä. Kaverit eivät välitä lapsista. Järjestäppä siinä sitten ylläri ulkomaanreissuja ilman huolta siitä, miten ne lapset siellä kotona kadulta etsityn nannyn kanssa pärjää.
Niissä perheissä ei sitten varmaan ole kuin yksi lapsi, koska eihän sitä lasta voisi jättää mihinkään siksi aikaa, kun mennään synnyttämään toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa. Itse olisin iloinen.
Meillä oli skidi isovanhemmilla hoidossa jo aika vauvana ja yhden yön yli jo puolivuotiaana.
Pitkän liiton salaisuus on yhteinen aika.Ja lapsen terveen kehityksen ja onnellisen aikuisuuden salaisuus on turvallinen kiintymyssuhde.
Aikuiset jaksavat kyllä odottaa, mutta vauva on vauva vain hetken.
Lapsen kiintymyssuhde ei kaadu siihen, että lapsi on erossa vanhemmistaan yhden yön. Jos vanhempien Parisuhde ei voi hyvin, silloin myös lapsi kärsii. Tämä on asia joka jokaisen tulisi muistaa.
Parisuhde kaipaa aikaa ja hoitamista, myös silloin kuin lapset ovat pieniä. Ei Parisuhde ole mikään "laukku jonka voi työntää kaapin perälle ja kaivaa joskus tulevaisuudessa esiin".Kyllä parisuhteessa on silloin isoja ongelmia, jos sen hoitamiseen ja seksin harrastamiseen tarvitaan yllätyshotelliöitä.
Niin, oletan että ap:n tapauksessa seksiä on molempia osapuolia riittävä määrä kotonakin. Ettei tarvitse sitä tarvetta lähteä hotelliin paikkaamaan. Vaikka hotellissa on tietysti se ettei tarvitse esimerkiksi olla hiljaa jne käytännön juttuja.
Olen samaa mieltä että ongelmia on jos molempien tarpeet eivät tule nähdyiksi tai kuulluiksi.
Tarpeet on siitä hassuja, että niitä ei voi arvottaa tai laittaa järjestykseen. Ne on ihan yhtä tosia ja oikeita kummallekin. Hankalaa jos noiden täyttäminen on jotain ihme kaupankäyntiä. "Tee sinä noin että minä teen sitten näin" - miksi siinä suhteessa sitten pitää roikkua jos toisen haluamiset eivät kiinnosta?
Kaupankäynti on kyllä suhteen kuin suhteen pilaaja.
Sitten aina valitetaan, ettei lapsiperheessä saa lapsivapaata omaa aikaa ja ettei suomalainen tylsä mies osaa järjestää hemmotteluyllätyksiä, kuten esim. viikonloppureissuja tai hotelliöitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on se ja sama huudella täällä kuinka itse olisi ollut iloinen samanlaisesta yllätyksestä ja ap:n vaimo on kiittämätön. Jokainen ihminen on erilainen ja nauttii erilaisista asioista. Kumma kun tämäkin asia tulee teille aikuisille yllätyksenä.
Minä itse en nauttisi pätkääkään spontaanista hotelliyöstä. Ensimmäisenä syynä olisi juurikin lapset, eivät ole tottuneet hoitajaan yön yli ja hotelliyö menisi miettiessä mitenhän ne lapset. Toinen syy on raha, en halua maksaa sellaisesta josta en 100% nauti. Kolmas syy sitten on ihan puhtaasti ärsytys siitä, että mies ei vielä vuosienkaan jälkeen tunne minua sen vertaa, että hotelliyö ei ole MINULLE mieluinen yllätys. Minulle mieluinen yllätys voisi olla lastenhoitaja illaksi, jonka jälkeen tehtäisiin miehen kanssa laavureissu luonnossa eväiden kera tai vaihtoehtoisesti syötäisiin hyvässä ravintolassa pitkän kaavan mukaan. Mukavan illan jälkeen olisi ihana palata kotiin levänneenä ilman huolta siitä, että mitenhän ne lapset pärjää yön.
Minä taas voisin sitten puolestani järjestää miehelleni hotelliyllätyksen, jos mies sellaisesta nauttisi. Lähtökohta ja motiivi hotelliyölle olisi silloin erilainen.
Totta, ap ei ehkä tunne vaimoaan ja itsekin yllätyksiä karsastavana tajuan tuon pointtisi hyvin. Ihan hyvin on muistissa pikkulapsiaika järjestelyineen, vaikka mies olenkin.
Mutta onko tarkoitus että teillä molemmilla on juuri omaa kivaa, jossa toinen on mukana vai haluatteko panostaa parisuhteeseen - eikö molemmille tärkeät asiat mahdu samaan viikonloppuun?
Kyllä mahtuu, mutta näistä sovitaan etukäteen eikä anneta "yllätyksenä" toiselle.
Yllätyksessä on oma ihan erityinen ideansa, eikä siitä tietenkään voi sopia erikseen etukäteen, että minäpä rakas yllätän sinua kivalla hemmottelulla kihlajaispäivän kunniaksi, odotas vain, niin joo ja laitahan kalenteriin nyt heti.
Ihanko totta? Lueppa nuo teksini uudelleen läpi, niin ehkä tajusit pointin.
Yllätys toiselle on sellainen, jossa on ajateltu yllätyksen saajaa ja hänen mielenkiinnon kohteitaan. Yllätyksellä osoitetaan, että olet minulle tärkeä ja kuuntelen sinua ja sinun toivetasi. Miksi antaisin miehelleni yllätykseksi esimerkiksi yhteisen issikkavaelluksen jos mieheni ei tällaisesta nauti? Sehän olisi yllätys minulle! Yhteiseksi yllätykseksi valitsen tietysti sellaista, mistä me molemmat pidämme. Jos taas yllätys on miehelle vaikkapa syntymäpäivälahja, niin tietysti valitsen jotain sellaista mistä juuri mieheni pitää vaikka itse en niin välittäisi.
Siirrät maalitolppia. Edellisessä viestissäsi kirjoitit "kyllä mahtuu" eli siis puhuttiin yllätyksestä joka sisältää molemmille mieluisia asioita. Samalla kuitenkin vaadit ettei sellaista saa järjestää yllätyksenä vaan sovitusti. Omalla kohdallasi voi olla niin, ehkä olet kontrollifriikki joka haluaa dominoida kaikissa yhteisissäkin päätöksissä, mutta et voi ylestää kuten teit. Monille, väitän että useimmille, mieluinen yllätys todellakin on mieluinen yllätys eikä suututa siitä että ei ole ensin kysytty sopiiko tällaisen yllätyksen antaminen.
Tuossahan juuri kirjoitin, että yhteinen yllätys sisältää molemmille mielekästä tekemistä! Eli jotakin mistä molemmat 100% pitää. Jos taas halutaan esimerkiksi yhdistää minulle mieluinen laavuretki ja miehelle mieluinen kuvitteellinen hotelliyö, niin silloin tästä sovitaan yhdessä. Kaiken keskiössä on toisen kuunteleminen ja osoittaminen siitä, että hei minä kuuntelen sinua ja olen ajatellut sinua.
Niin, pointti oli nyt silti siitä että yllätyksistä ei sovita yhdessä. Ei se enää ole yllätys sen jälkeen.
Miksi sen koko hotelliyön pitää olla yllätys? Eikö voitaisi yhdessä sopia että hei se ja se päivä pidetään lapsivapaata. Mies sitten järkkää missä ja mitä tehdään. Eli yllätys on mikä hotelli ja mikä ravintola tms muuta tekemistä. Toi olis itselleni hyvä ratkaisu kun e n tykkää yllätyksistä. Mies vei mut Ranskaan tolla tyylillä kerran, sano vaan montako yöt ä ollaan pois ja mikä sää et osasin pakata. Ennen lapsia tosin tuo.
Niin. Lapsiperheessä tämä olisi paljon parempi toimintatapa. Sanoa jo etukäteen, että "kulta, haluaisin viettää kanssasi parisuhdeaikaa. Jokohan tuo Pirkko-Petteri olisi kohta tarpeeksi iso menemään mummolaan yökylään? Sopisiko tämä viikonloppu, minä hoidan kaikki järjestelyt, eikä sinun tarvitse huolehtia mistään." Näin toimimalla yllätys on paljon mukavampi, vaimon mielipide lapsen hoitoon laitosta tulee kuulluksi, hän ehtii varautua ja yllätyselementit ovat silti mukana, kun vaimo ei tiedä mihin hotelliin mennään (mennäänkö hotelliin ollenkaan), mihin syömään jne. Sitten kun lapsi kasvaa ja on jo tottuneempi yökyläilijä, voi ajatella kokonaan yllätysreissua, jos tietää toisen semmoisesta tykkäävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on kyllä jänniä tyyppejä, jotka ei tykkää yllätyksistä, ei kelpaa se, ei tämä... Kuinka teidän kanssa voi elää? Onko elämä vain sellaista raskasta eteenpäinmenoa, pitääkö joka saamarin asia olla teidän hyppysissä? Minut on viety yllärinä ulkomaille, on järkätty yllätyksenä hulppeat 30v-juhlat, on viety yllätyksenä hotelliin syömään ja yöksi ja kertaakaan ei ole tullut fiilistä, että asiasta olisi pitänyt miehelle alkaa narisemaa. Meillä lapsia 3. Mun on pakko sanoa, että jos mies olisi noin hankala, että mikään ei kelpaa mitä yrittä järkkäillä niin kyllä olisi aika ikävää elämää.
Miten teillä oli lastenhoito järjestetty? Onko teillä paikka, jonne lapset saa viikoksi ihan vaan ilmoittamalla viime tipassa? Kumpi järjesti lapsille hoidon, sinä vai miehesi?
Nämä ovat juuri näitä etuoikeutettuja ihmisiä, joilla on omat vanhemmat elossa, jotka hyvänkuntoisina mielellään hoitavat lapsenlapsiaan. On monta läheistä sisarusta ja naapurin lapsenlikkaa.. Heille tuntuu olevan mahdoton ajatus siitä, että suomi on pullollaan perheitä ilman lastenhoitoapua. Isovanhempia ei ole tai ovat väkivaltaisia juoppoja. Sisaruksia ei ole tai ei asu lähellä. Kaverit eivät välitä lapsista. Järjestäppä siinä sitten ylläri ulkomaanreissuja ilman huolta siitä, miten ne lapset siellä kotona kadulta etsityn nannyn kanssa pärjää.
Niissä perheissä ei sitten varmaan ole kuin yksi lapsi, koska eihän sitä lasta voisi jättää mihinkään siksi aikaa, kun mennään synnyttämään toista.
Aika moni nainen synnyttää yksin syystä tai toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kirjoitti "Nyt kuitenkin vaimo ilmoitti, ettei aio laittaa 1v10kk ikäistä taaperoa yöhoitoon"
Ap olisi varmaankin kirjoittanut eri tavalla, jos hoitopaikkaa ei olisi ollut tiedossa. Tuo Ap:n käyttämä sanamuoto tarkoittaa, että hoitopaikka on, mutta vaimon päätöksellä nuorinta lasta ei laiteta sinne hoitoon, muiden lasten laittaminen yöhoitoon ei ole vaimolle ongelma.
Minä taas luen tuon niin, että vaimon tehtäväksi olisi jäänyt laittaa lapsi johonkin hoitoon.
Minä tulkitsisin tuon samalla tavalla kuin edellinen kirjoittaja. Tosin en pidä tässä niin merkityksellisenä, onko hoitopaikka sovittu ennakkoon vai ei. Minusta on ihan ok, että yllätyksen paljastamisen yhteydessä mietitään yhdessä miten lastenhoito järjestetään. Minä kuitenkin ymmärsin ap:n kommentista, että vaimo ei suostu mihinkään hoitopaikkaan. Tuskin hän on/olisi suostunut siihen ennakkoon järjestettyynkään.
Vierailija kirjoitti:
Sitten aina valitetaan, ettei lapsiperheessä saa lapsivapaata omaa aikaa ja ettei suomalainen tylsä mies osaa järjestää hemmotteluyllätyksiä, kuten esim. viikonloppureissuja tai hotelliöitä
Voisiko olla, että nämä valittajat olla kahta eri kastia? Aika harvinaista on löytää kumppani, joka pitää täsmälleen samoista asioista kuin itse.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, olet kohtuuton olettaessasi, että vaimo ilahtuu siitä, että sinä annat itsellesi lahjan eli lapsettoman viikonlopun.
Lapsi on jo 1v 10 kk, joten keskustele vaimon kanssa siitä, miten hänet saisi pois perhepetistä ja makuuhuoneen kokonaan aikuisten käyttöön.
Toiseksi viikonloppu on monelle naiselle sitä aikaa, jolloin tehdään ns. rästitöitä eli kaikkea sitä, mitä ei viikolla työpäivän jälkeen ole ehtinyt tekemään. Oletko huomannut, että vaimo patistaa sinut lasten kanssa ulos? Ei suinkaan jatkaakseen uniaan, vaan siivotakseen, järjestelläkseen, ripustaakseen pyykkiä, silittääkseen jne. Jos lähdette viikonlopuksi pois kotoa, jää kaikki tuo tekemättä ja se merkitsee seuraavalle viikolle vaimolle tuplatyötaakkaa palkinnoksi siitä, että sinä saat kahdenkeskisen viikonloppusi.
Jos oikeasti olisit halunnut ilahduttaa vaimoasi, olisit tilannut teille siivoojan tai vaimolle personal trainerin tunnin tms. Nyt halusit ilahduttaa ensisijaisesti itseäsi eikä sellainen tunnu "lahjansaajasta" hyvältä.
En malttanut lukea tätä pidemmälle kommentoimatta. Kihlajaispäivälahjaksi siivooja tai tunti pt:lle, sellaista ilahdutustako naiset yhteisenä merkkipäivänä haluavat? :D
Ap:lle sanoisin, että kotona tarvitaan nyt kunnollista keskustelua, jos/kun ei yhteinen hyvä vaimoa kiinnosta. Olisin itsekin tilanteessa hyvin pettynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa. Itse olisin iloinen.
Meillä oli skidi isovanhemmilla hoidossa jo aika vauvana ja yhden yön yli jo puolivuotiaana.
Pitkän liiton salaisuus on yhteinen aika.Ja lapsen terveen kehityksen ja onnellisen aikuisuuden salaisuus on turvallinen kiintymyssuhde.
Aikuiset jaksavat kyllä odottaa, mutta vauva on vauva vain hetken.
Lapsen kiintymyssuhde ei kaadu siihen, että lapsi on erossa vanhemmistaan yhden yön. Jos vanhempien Parisuhde ei voi hyvin, silloin myös lapsi kärsii. Tämä on asia joka jokaisen tulisi muistaa.
Parisuhde kaipaa aikaa ja hoitamista, myös silloin kuin lapset ovat pieniä. Ei Parisuhde ole mikään "laukku jonka voi työntää kaapin perälle ja kaivaa joskus tulevaisuudessa esiin".Kyllä parisuhteessa on silloin isoja ongelmia, jos sen hoitamiseen ja seksin harrastamiseen tarvitaan yllätyshotelliöitä.
Niin, oletan että ap:n tapauksessa seksiä on molempia osapuolia riittävä määrä kotonakin. Ettei tarvitse sitä tarvetta lähteä hotelliin paikkaamaan. Vaikka hotellissa on tietysti se ettei tarvitse esimerkiksi olla hiljaa jne käytännön juttuja.
Olen samaa mieltä että ongelmia on jos molempien tarpeet eivät tule nähdyiksi tai kuulluiksi.
Tarpeet on siitä hassuja, että niitä ei voi arvottaa tai laittaa järjestykseen. Ne on ihan yhtä tosia ja oikeita kummallekin. Hankalaa jos noiden täyttäminen on jotain ihme kaupankäyntiä. "Tee sinä noin että minä teen sitten näin" - miksi siinä suhteessa sitten pitää roikkua jos toisen haluamiset eivät kiinnosta?
Kaupankäynti on kyllä suhteen kuin suhteen pilaaja.
Tässä varmaan kuitenkin tarkoitettiin kompromissia. Ja se on sitä että molemmat joustavat vuorollaan, ei kaupankäyntiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotelliyön järjestäminen on ok, mutta miksi yllätyksenä? Miksi ei voi jutella, että tykkäisitkö tällaisesta, milloin sopisi, minä järjestän.
Ehkä kerran vuodessa voisi olla sellainen päivä, jonka ohjelmaa vaimo ei suunnittelisi? Mistä lähtien miehistä on tehty lapsia, jotka eivät saisi ottaa tilannetta haltuun ja päättää yhden päivän verran miten toimitaan? Kaikkeen lupa vaimolta, miksi?
Niitten lasten takia nyt vaan on pakko suunnitella eikä vain 1 päättää.
Huh, onneksi olen nainen, niin voin hankkia lapsia ilman riskiä että toinen jää niin kiinni lapsiin ettei välitä aikuisten keskinäisestä suhteesta enää ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ele oli ihana jos lastenhoito oli valmiiksi järjestetty ja kaikki sellaiset käytännön asiat, että vaimo tosiaan saa rentouttavan tauon kaikesta tuolla hotellilomalla, ilman mitään paineita mistään.
Jos taasen homman nimi oli se, että aloittaja oletti pelkän hotellivarauksen olevan riittävä ele, josta vaimon pitäisi olla kiitollinen vaikka vaimon harteille jäisi mm. lapsen hoidon ym. arkisten kuvioiden järjestäminen nopealla varoitusajalla korona ja kaikki huomioiden, homma meni pieleen.
Oliko hotellilomanen itse asiassa oikeasti aloittajan itselleen haluama virkistysreissu puettuna "vaimon ilahduttamiseksi"? Turha kantaa marttyyrin viittaa jos näin on.
Mikäli taas vaimo normaalisti rakastaa hotelliöitä ja tosiaan kaikki lapsenhoitojärjstelyt ym. oli aloittajan toimesta jo huomioitu ajatuksella tosiaan ilahduttaa nimenomaan vaimoa, niin sitten on tietysti vähän ihmeellistä miksi ehdotus ei mene läpi.
-
Mutta näitähän emme tiedä. Olisi kiva jos aloittaja kertoisi oleelliset tilanteeseen vaikuttavat seikat.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Liikaa informaatiota jäi puuttumaan, jotta voisi ottaa oikeasti kantaa.
Olellinen informaatio on tässä lainauksessa: "Nyt kuitenkin vaimo ilmoitti, ettei aio laittaa 1v10kk ikäistä taaperoa yöhoitoon"
Kaikki muu on vain kunkin kirjoittajan omaa spekulaatiota. Vaimo siis kieltäytyy hotellilomasta koska ei halua erota mielestään liian pienestä lapsesta yönyli. Kukaan ei tiedä hoitojärjestelyiden helppoudesta eikä siitä, pitääkö vaimo hotelliyöpymisestä tai yllätyksistä. Asian pihvi oli tämä lapsen nuoruuden käyttäminen estävänä syynä kahdenkeskiselle ajalle. Sama pätee tietenkin myös kotona oleiluun tai yllätyksettä yhdessä sovittuun. Niillä asioilla sepkulointi ja vänkääminen johtaa ainoastaan pois varsinaisesta asiasta ja faktoista.
Minä taas luen tuon niin, että vaimon tehtäväksi olisi jäänyt laittaa lapsi johonkin hoitoon.