Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteessa koettu henkinen väkivalta ahdistaa vielä vuosien jälkeen
11.02.2021 |
Niin, otsikossa asia onkin tiivistettynä. Miten ihmeessä tästä voisi toipua? Kokemani vaikuttaa minuun edelleen, usean vuoden jälkeen. Eksän käytökseen liittyi todella nöyryyttäviä piirteitä, julkista häpäisyä ym. Aloin eristäytyä tapahtumien jälkeen ja osittain teen sitä vieläkin. Häpeän tapahtunutta. Olen käynyt psykiatrisen sairaanhoitajan juttusilla muiden asioiden takia, mutta tästä en pysty puhumaan. Kuolisin häpeästä, jos tapahtumat kirjattaisiin yksityisesti jonnekin OmaKantaan, mistä kuka tahansa minua hoitava henkilö voisi ne lukea.
Mitä tehdä?
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota selvää pstd:stä eli post-traumaattisesta stressioireyhtymästä. Jo tieto saattaa helpottaa oireiden ymmärtämistä ja esim takaumien kestämistä. Vertaistukea löydät myös netistä ja muualta. Järkeilemällä nuo traumakokemukset eivät hälvene, mutta apua ja tietoa on paljon saatavilla.
Kiitos. Olen joskus lukenut tuosta ja miettinyt, että minulla voisi olla se. Häpeä on osittain estänyt hakemasta kunnolla apua.
- ap
Suosittelen kirjaa Häpeästä myötätuntoon - näkökulmia vakavaan traumatisoitumiseen.
Häpeön tunne voisi olla nimenomaan se asia jota terapiassa käsitellä. Voit myös pyytää terapeuttia kirjaamaan vain hyvin suppeasti. Jos käy 1x vk yli vuoden ajan samalla terapeutilla, hänen ei tarvi tehdä laajoja muistiinpanoja. Tiedätte keskenänne mistä olette puhuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut myös tällaisen suhteen, jossa henkistä väkivaltaa oli koko ajan. Tauotta. Ihan kuin miehellä ois ollu joku luettelo keinoista, koska osasi käyttää niitä kaikkia sujuvasti enkä alussa tiennyt alkuunkaan mistä on kyse. Ja luonnollisesti syytin itseäni, kun hän oli niin hiton komea, arvostettu ja pidetty henkilö, älykäs jne, joten omaa päätäni epäilin enkä tajunnu lopettaa suhdetta ennenkuin mies katoili viikoiksi eikä vastaillu puhelimeen jne. Silloin tajusin vasta että enhän minä mitään väärin tee vaan kumppani, jos vaan häviää dokailemaan ja pettämään eikä edes ota vastuuta käytöksestään vaan kokee oikeudekseen tehdä mitä lystää.
Myös seksuaalisuuden tämä yritti minussa tappaa, koska olin aktiivinen ja avoin ja hänen mielestä sitten likainen iljettävä h u o r a, kun pidin seksistä hänen kanssaan enkä häpeillyt itseäni. Ei sitten alun jälkeen muka seksiä halunnut eikä koskenut jne vaikka oli itse seksiaddikti! Tämä ei ihan mennyt mun jakeluun, mutta vallankäyttöhän oli kyseessä eikä mikään muu.
Hän siis inhosi minussa KAIKKEA ja minä yritin suhdetta tällaisen ihmisen kanssa rakentaa, kun en tajunnut asiaa traumasidos tuolloin. Ja tämän suhteen jälkeen en ole mihinkään parisuhteeseen halunnut, koska pelkään liikaa kohtaavani samanlaista käytöstä.
Olet kokenut kovia. Kumma, miten samanlaisina nämä tarinat toistuvat - seksuaalinen häpäisy tuntuu olevan yleistä. Kiitos viestistäsi, ja tervetuloa ketjuun.
- ap
Juu oli yllätys minullekin, että seksiin loppui mielenkiinto minun kanssani, mutta muuten sitä haettiin joka nurkalta. Mutta tajusin myös, että jos olisin ollut passiivinen, niin sitten kimpussani oltaisi oltu koko ajan. Että nämä tyypithän saa hyvää oloa juuri siitä kun pihtaavat sitä mitä kumppani haluaa, pilaavat suunnitelmat, pettävät kaikki toiveet...se valta muihin on se juttu, ei rakkaus. Se alkukin heidän kanssa on mitä luultavimmin pelkkää seksuaalista himoa, heidän puolelta Välillä sitä miettii kuinka mustaa on heidän sydämessään ja sielussaan eivätkä he edes tiedä muusta eikä kukaan voi heitä auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota selvää pstd:stä eli post-traumaattisesta stressioireyhtymästä. Jo tieto saattaa helpottaa oireiden ymmärtämistä ja esim takaumien kestämistä. Vertaistukea löydät myös netistä ja muualta. Järkeilemällä nuo traumakokemukset eivät hälvene, mutta apua ja tietoa on paljon saatavilla.
Kiitos. Olen joskus lukenut tuosta ja miettinyt, että minulla voisi olla se. Häpeä on osittain estänyt hakemasta kunnolla apua.
- ap
Suosittelen kirjaa Häpeästä myötätuntoon - näkökulmia vakavaan traumatisoitumiseen.
Häpeön tunne voisi olla nimenomaan se asia jota terapiassa käsitellä. Voit myös pyytää terapeuttia kirjaamaan vain hyvin suppeasti. Jos käy 1x vk yli vuoden ajan samalla terapeutilla, hänen ei tarvi tehdä laajoja muistiinpanoja. Tiedätte keskenänne mistä olette puhuneet.
Kiitos!
- ap
Minä myös kärsin henkisestä väkivallasta suhteessa. Se loppui, kun vedin akkaa turpaan. Samalla loppui suhdekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistaahan se jos sitä pitää märehtiä joka jumalan hetki! Monilla on kummallinen taipumus miettiä kokemiaan ikäviä asioita koko ajan ja sitten masennutaan.
Jättäkää ne ikävät asiat omaan lokeroonsa ja katsokaa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.
Ikävä kyllä olen aviossa sellaisen kanssa, joka saa lähes jokaisen asian käännettyä nuoruuden ikäviin kaltoin kohteluun. Rasittaa kun jokainen keskustelu menee menneisyyden märehtimiseen ja pillittämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä myös kärsin henkisestä väkivallasta suhteessa. Se loppui, kun vedin akkaa turpaan. Samalla loppui suhdekin.
Toivottavasti olet hakeutunut terapiaan hankkimaan parempia ihmissuhdetaitoja, niin että poistut tilanteesta jossa sinuun kohdistetaan henkistä väkivaltaa ilman fyysistä väkivaltaa sinun puoleltasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaahan se jos sitä pitää märehtiä joka jumalan hetki! Monilla on kummallinen taipumus miettiä kokemiaan ikäviä asioita koko ajan ja sitten masennutaan.
Jättäkää ne ikävät asiat omaan lokeroonsa ja katsokaa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.
Ikävä kyllä olen aviossa sellaisen kanssa, joka saa lähes jokaisen asian käännettyä nuoruuden ikäviin kaltoin kohteluun. Rasittaa kun jokainen keskustelu menee menneisyyden märehtimiseen ja pillittämiseen.
En nyt oikein tiedä, mitä tähän vastaisin. Olet oikeassa siinä, että on parasta suunnata katse tulevaisuutta kohti. Tarvitsen kuitenkin vähän apua siihen.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ketjuun osallistuneilla menee? :)
- ap
Nostan omaa ketjuani. Ahdistus tulee ja menee...
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niitä sinne Omakantaan auki kirjata. Tuliko sinusta psykiatrisesti oireileva tapahtumien jälkeen?
Elän samankaltaiseessa suhteessa.