Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteessa koettu henkinen väkivalta ahdistaa vielä vuosien jälkeen
11.02.2021 |
Niin, otsikossa asia onkin tiivistettynä. Miten ihmeessä tästä voisi toipua? Kokemani vaikuttaa minuun edelleen, usean vuoden jälkeen. Eksän käytökseen liittyi todella nöyryyttäviä piirteitä, julkista häpäisyä ym. Aloin eristäytyä tapahtumien jälkeen ja osittain teen sitä vieläkin. Häpeän tapahtunutta. Olen käynyt psykiatrisen sairaanhoitajan juttusilla muiden asioiden takia, mutta tästä en pysty puhumaan. Kuolisin häpeästä, jos tapahtumat kirjattaisiin yksityisesti jonnekin OmaKantaan, mistä kuka tahansa minua hoitava henkilö voisi ne lukea.
Mitä tehdä?
Kommentit (113)
Kiitos myös viimeisille kommentoijille, erityisesti videoita lähettäneille. Taidan katsoa nuo ennen nukkumaanmenoa.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin häpeä oli suurin syy pysyä henkisesti väkivaltaisessa suhteessa ja en myöskään kyennyt puhumaan siitä kenellekään. Varmastikin se on tyypillistä näissä suhteissa. Olen kärsinyt myös samanlaisista pelkotiloista ja paniikkikohtauksista. Minulle suurin oivallus oli itsemyötunto. Yhtäkkiä tajusin, etten ole tehnyt mitään väärää vaan joutunut onnettomaan tilanteeseen rakkautta kaivatessani. Toki läheisriippuvuuteen tutustuminen oli myös tärkeää. Suosittelen puhumaan terapeutille. Älä suostu häpeämään. Sinä et ole tehnyt mitään väärää. Meitä samassa tilanteessa olleita on paljon. Voimia! Netissä on paljon ilmaista materiaalia, josta voi olla hyötyä esim. Youtubessa.
Nyt vuosien kuluttua alan tajuta, miten paljon tuo tapahtunut vaikutti käytökseeni. Masennuin ja eristäydyin. Laiminlöin terveyttäni monin tavoin ja tein monia huonoja ratkaisuja. Häpeä vaikuttaa ihmeellisillä tavoilla.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Minullakin häpeä oli suurin syy pysyä henkisesti väkivaltaisessa suhteessa ja en myöskään kyennyt puhumaan siitä kenellekään. Varmastikin se on tyypillistä näissä suhteissa. Olen kärsinyt myös samanlaisista pelkotiloista ja paniikkikohtauksista. Minulle suurin oivallus oli itsemyötunto. Yhtäkkiä tajusin, etten ole tehnyt mitään väärää vaan joutunut onnettomaan tilanteeseen rakkautta kaivatessani. Toki läheisriippuvuuteen tutustuminen oli myös tärkeää. Suosittelen puhumaan terapeutille. Älä suostu häpeämään. Sinä et ole tehnyt mitään väärää. Meitä samassa tilanteessa olleita on paljon. Voimia! Netissä on paljon ilmaista materiaalia, josta voi olla hyötyä esim. Youtubessa.
Kiitos!
- ap
En yleensä jaksa kirjoittaa tälle palstalle, mutta haluaisin toivottaa voimia ja tsemppiä. Itse samankaltaisessa tilanteessa. Elämä on raskasta, mutta pikkuhiljaa helpottaa. Itsemyötätunto auttaa.
Mullakin painajaisia, pelkotiloja, häpeää, vaikeuksia suhteissa, pakko-oireita, takaumia. Meanwhile tämä ihminen joka rikkoi minut elää mukavaa elämää. Persoonallisuushäiriöistä ei paljoa syyllisyys paina
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hienoa, että olet tiedostanut näitä asioita. Mielen taakat lähtee usein paranemaan päin tiedostamisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi häpeät asiaa? Väkivalta on tekijän syytä, hänen pitäisi hävetä. Oletko harkinnut terapiaa?
Koska siihen liittyi julkista nöyryytystä ja häpäisyä, myös netissä... Mietin koko ajan, kuinka moni ihminen tietää asiasta. Nolottaa se, etten lähtenyt aikaisemmin. Minusta tuntuu, että mahdollistin sen ja että tapahtunut oli osittain oma vikani.
- ap
Ei ole sinun vikasi vaikka siltä tuntuu. Voit vapauttaa itsesi syyllisyydestä ja häpeästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En yleensä jaksa kirjoittaa tälle palstalle, mutta haluaisin toivottaa voimia ja tsemppiä. Itse samankaltaisessa tilanteessa. Elämä on raskasta, mutta pikkuhiljaa helpottaa. Itsemyötätunto auttaa.
Mullakin painajaisia, pelkotiloja, häpeää, vaikeuksia suhteissa, pakko-oireita, takaumia. Meanwhile tämä ihminen joka rikkoi minut elää mukavaa elämää. Persoonallisuushäiriöistä ei paljoa syyllisyys paina
Kiitos viestistäsi - onpa hyvä, että tällä kertaa päätit kirjoittaa. Joka ikinen tähän ketjuun kirjoitettu viesti on auttanut sinua. Haluaisitko kertoa vähän tarkemmin, mitä sinulle tapahtui? Ymmärrän, jos et jaksa puhua asiasta.
Kaikkea hyvää sinulle.
- ap
Vierailija kirjoitti:
On hienoa, että olet tiedostanut näitä asioita. Mielen taakat lähtee usein paranemaan päin tiedostamisen jälkeen.
Toivottavasti. Kiitos viestistäsi!
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi häpeät asiaa? Väkivalta on tekijän syytä, hänen pitäisi hävetä. Oletko harkinnut terapiaa?
Koska siihen liittyi julkista nöyryytystä ja häpäisyä, myös netissä... Mietin koko ajan, kuinka moni ihminen tietää asiasta. Nolottaa se, etten lähtenyt aikaisemmin. Minusta tuntuu, että mahdollistin sen ja että tapahtunut oli osittain oma vikani.
- ap
Ei ole sinun vikasi vaikka siltä tuntuu. Voit vapauttaa itsesi syyllisyydestä ja häpeästä.
Kiitos paljon!
Tuli mieleen, että ex oli erittäin taitava manipuloija. Kun hän teki jotain pahaa, hän väitti minun tehneen niin ensiksi hänelle. Tiedän, etten ollut tehnyt, mutta välillä huomasin miettiväni, mitäs jos...? Hänellä oli todellakin ihmeellinen kyky puhua musta valkoiseksi ja valkoinen mustaksi. Hän saattoi sanoa jotain mutta myöhemmin kielsi sanoneensa niin. Taitaa olla esimerkki ns. gaslightingista.
- ap
Sillähän ei sinällään ole väliä mitä sanoi ja miksi sanoi. Älä anna hänelle enää tilaa elämässäsi vaan keskity rakentamaan uutta ja kaunista.
Itse tiedät, ettet ole tahallasi pahaa tehnyt ja jos vahingossa olisit, olisit pyytänyt anteeksi ja yrittänyt toimia toisin. Sen sijaan eksääsi ei kiinnosta kuinka kurjaksi hän olosi teki eikä pyytele anteeksi. Unohda hänet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sillähän ei sinällään ole väliä mitä sanoi ja miksi sanoi. Älä anna hänelle enää tilaa elämässäsi vaan keskity rakentamaan uutta ja kaunista.
Itse tiedät, ettet ole tahallasi pahaa tehnyt ja jos vahingossa olisit, olisit pyytänyt anteeksi ja yrittänyt toimia toisin. Sen sijaan eksääsi ei kiinnosta kuinka kurjaksi hän olosi teki eikä pyytele anteeksi. Unohda hänet.
Olet oikeassa. Kiitos.
Hyvää yötä kaikille!
- ap
Tsemppiä ap! Erosin yli 10 v kestäneestä suhteesta pari vuotta sitten. Olen käynyt kelan tukemassa psykoterapiassa 1,5 vuotta, suosittelen todella lämpimästi terapiaa.
Omalla kohdallani eka askel oli alkaa puhua parisuhteessa tapahtuneista asioista: ensin luottoystävälle, sitten perheelle, sitten kavereille. Olen puhunut kokemuksistani myös töissä läheisimmille työkavereille ja pomoilleni. Sen jälkeen menin työterveyteen, ja työterveyslääkäri otti asiakseen selvitellä, miten saisin lausunnon kelan tukemaa psykoterapiaa varten. Sain lausunnon yksityiseltä psykiatrilta ja löysin terapeutinkin melko nopeasti.
Et ole todellakaan yksin! Syyllisyys tapahtuneesta jää usein uhrin harteille, vaikkei tietysti pitäisi. Itsekin välillä mietin olevani vaan niin viallinen, ja siksi kaikki tapahtui. Eksäni ei koskaan ottanut mitään vastuuta mistään minulle tekemästään, kaiken sai aina puhuttua joko oman mielikuvitukseni tuotteeksi tai yrityksekseni mustamaalata ja manipuloida häntä. Tie ei ole helppo, mutta puhuminen joka muodossa auttaa. Puhumalla pääset vähitellen eroon häpeästä. Vauvapalstalle kirjoittaminen oli hyvä alku <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yleensä jaksa kirjoittaa tälle palstalle, mutta haluaisin toivottaa voimia ja tsemppiä. Itse samankaltaisessa tilanteessa. Elämä on raskasta, mutta pikkuhiljaa helpottaa. Itsemyötätunto auttaa.
Mullakin painajaisia, pelkotiloja, häpeää, vaikeuksia suhteissa, pakko-oireita, takaumia. Meanwhile tämä ihminen joka rikkoi minut elää mukavaa elämää. Persoonallisuushäiriöistä ei paljoa syyllisyys paina
Kiitos viestistäsi - onpa hyvä, että tällä kertaa päätit kirjoittaa. Joka ikinen tähän ketjuun kirjoitettu viesti on auttanut sinua. Haluaisitko kertoa vähän tarkemmin, mitä sinulle tapahtui? Ymmärrän, jos et jaksa puhua asiasta.
Kaikkea hyvää sinulle.
- ap
Kiitos.
Olin vuosia suhteessa jossa koin henkistä väkivaltaa sellaiseen tyhmää esittävän ja muka-viattoman uhriutujan kanssa. Kuulostaa ehkä julmalta miten kuvailen häntä, mutta tämän ihmistyypin tietää vain jos on ollut tekemisissä. Sen sijaan että on oikeasti tyhmä, osaa älykkäästi laskelmoida kaiken toimintansa ja sanansa niin että uhria sattuu mahdollisimman paljon. Jälkeenpäin esittää hämmästynyttä kun on loukannut uhria ja yleensä syyllistää uhria vielä jälkeenpäin siitä. Vaikea kuvailla jos ihmisellä ei ole kokemusta ns. heikosta narsistista. En voinut ollenkaan rentoutua suhteessa, jatkuvasti oli jotain paskaa meneillään. Hallitsi minua syyllisyydellä ja uhkaili itsensä satuttamisella ja satuttikin kun yritin jättää. Ei "tajunnut" että pettäminen on väärin ja valehtelu on väärin. Valehtelustaan syyllisti minua (huom. Hänen valehtelusta). Eron jälkeen lähetti kilometrin pituisen viestin jossa haukkui joka osa-alueen elämästäni jonka olin juuri saanut kuntoon eron jälkeen ja olin onnellinen elämässäni - hänen kanssaan en koskaan ollut. Puhunut minusta paskaa ympäri kyliä. Sairastuin suhteen aikana vakavasti psyykkisesti ja harmittaa miten ei riitä että hän vei vuosia elämästäni suhteen aikana, mutta myös sen jälkeen. Pari vuotta erosta ja uus suhde jo, mutta vanhat traumat painaa. Nykyisellä kumppanilla välillä vaikea ymmärtää miksi saatan yllättäen romahtaa tai saada paniikkikohtauksia tmv jos jokin pieni asia arjessa triggeröi traumamuistot. :/
Kiitos teillekin, jotka kommentoitte illalla ennen palstan kiinnimenoa.
Olen tänään kotosalla ja kuuntelin tuon Kupariketun narsismi-aiheisen videon, ja se rentoutti sen verran, että torkahtelin. Kokeilen vielä illalla ennen nukkumaanmenoa!
Senkin vielä mainitsen, että jätin Tukinaiseen yhteydenottopyynnön. Pitkästä aikaa (ja ehkä ensimmäistä kertaa) selostin, mitä oikeasti tapahtui. Asian läpikäyminen oli vähän tuskaisaa, mutta jospa tuosta yhteydenotosta koituisi jotain hyvää.
- ap
Missä päin asut, ap?
Helsingissä toimii turvakotien ylläpitämä Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, jossa voi käydä keskustelemassa väkivaltaan liittyvistä asioista. Aika varataan soittamalla.
Suosittelen lämpimästi ❤️
Vierailija kirjoitti:
Missä päin asut, ap?
Helsingissä toimii turvakotien ylläpitämä Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, jossa voi käydä keskustelemassa väkivaltaan liittyvistä asioista. Aika varataan soittamalla.Suosittelen lämpimästi ❤️
En valitettavasti asu lähelläkään pääkaupunkiseutua mutta vilkaisen tuota sivua silti. Kaikki ajatukset, ideat ja linkit ovat tervetulleita. Kiitos viestistäsi.
Olen yllättynyt ja liikuttunut saamastani ymmärryksestä ja tuesta. Tässä ketjussa ei taida olla ainoatakaan alapeukkua!
- ap
Kuulisin mielelläni lisää vertaistukikokemuksia.
- ap
Kannattaa katsoa yt:ssa "narsistivsminä"!
Itse kuuntelin noita meditaatioita silmät kiinni peiton alla ja annoin itseni nukahtaa niihin. Silti ne tuntuivat auttavan, vaikken edes tietoisesti kuunnellut sanoja ja miettinyt sanomaa.